”Stadin kerroksia” – Helsingin ensimmäisen pormestarin Jan Vapaavuoren muotokuva paljastettiin kaupungintalolla

Taiteilija EGSin mukaan lähtöajatus muotokuvan taustalla oli ”stadin kerroksia”. Se, että ihmiset ja kaupungit kasvavat ylöspäin ja molemmat muodostuvat päällekkäisistä kerroksista huomisen rakentuessa eilisen päälle. Muotokuvan syntyprosessissa oli lukuisia vaiheita, joihin voi tutustua teoksen osana olevan QR-koodin takaa avautuvalla videolla. Teos yhdistää valokuvaa ja maalausta kankaille, jotka on taiteltu lomittain muodostamaan kokonaisen kuvan. Mitoiltaan teos on 119 cm x 89 cm (korkeus x leveys).

”Suurin osa tästä muotokuvasta ei ole näkyvissä. Maalasin prosessin aikana useita kankaita. Niihin syntyi kuvia ja viittauksia Helsingistä, jossa Vapaavuorikin on elänyt ja työskennellyt. Niissä on myös elementtejä siitä tulevaisuuden Helsingistä, jota Vapaavuori on luonnostellut. Kuten kaikissa projekteissa, niin tässäkin iso osa työstä jää piiloon. Uskon, että Vapaavuoren pormestarin työstäkin vain osa on tänään näkyvillä. Osa ehkä tulee näkyville vasta vuosien päästä. Osa ei koskaan. Myös meissä jokaisessa ihmisessäkin on omat yksityiset ja salaiset kerroksensa. Kaikki ei ole julkista tilaa”, taiteilija EGS toteaa.

Muotokuvaan tutustunut taidehistorioitsija Tomi Moisio kuvailee teosta seuraavasti:

”Muotokuva on kerroksellinen hyvin konkreettisesti, sillä se koostuu yhdestätoista lomittain sijoitellusta kankaasta. Kerrokset eivät ole hierarkkisia, vaan paljastavat eri puolia kuvauksen kohteesta. Kollaasinomainen kokonaisuus tarjoaa pilkahduksia julkiseen ja kätkettyyn, yleiseen ja yksityiseen. Vaikka kyseessä on muotokuva pormestarista, on kaupunki yhtä lailla teoksen päähenkilö.
Kaupungin kerroksellisuus on tietoisesti rakennettua vain osittain. Suuri osa siitä syntyy hallitsemattomasti, kaupunkia asuttavien ja siellä vierailevien toimesta. Historia ja kulttuurin ilmenemismuodot jättävät kaupunkikuvaan sellaisia jälkiä, jotka eivät ole yhden ihmisen hetkautettavissa. Eri aikojen rakennuskerrostumista syntyy rinnakkaisia ja osin päällekkäisiä merkityskerrostumia.
Kaupunki on eräänlainen palimpsesti, merkityksellinen teksti, jonka alta kuultavat aiemmat tekstit ja merkitykset. Osa näistä merkityksistä on tietoisesti poispyyhitty, mutta silti kulloinenkin uusi teksti kantaa muassaan jälkiä näistä varhaisemmista merkityksistä. Kiinnostavan kontekstin Stadin kerroksiin tarjoaa EGSin graffititausta. Graffiti on omanlaisensa palimpsesti, sillä usein uudet teokset maalataan vanhojen päälle. Myös maalauspohja muodostaa oman, hyvin merkityksellisen kerroksensa.”

Graffititaiteen asema osana kaupunkikulttuuria vahvistui Vapaavuoren pormestarikaudella

Helsingin kaupungin rooli suhteessa graffitikulttuuriin on ollut moninainen. Vuosina 1998–2008 käynnissä oli "Stop töhryille" -kampanja, joka herätti runsaasti myös kritiikkiä.

Jan Vapaavuoren pormestarikauden aikana graffititaide löysi kuitenkin tiensä jopa pormestarin työhuoneeseen ja luvallisia maalauspaikkoja toteutettiin eri puolille kaupunkia.

”Pormestarikaudellani pyrin intohimoisesti uudistamaan ja modernisoimaan Helsinkiä. Siihen minua ajoi laaja-alainen kiinnostus kaupunkiin ja kaupunkielämän moninaisiin ulottuvuuksiin. Helsinki on minulle ennen kaikkea paikka ja yhteisö, joka on alati liikkeessä. Halusin, että muotokuva on kiinni tässä ajassa, mutta samalla nostaa esiin helsinkiläisiä kerrostumia. EGSiä ja minua yhdistää rakkaus Helsinkiin, kaupunkeihin, kaupunkikulttuuriin ja tietynlaiseen elämän rosoisuuteen. Teoksen syntyyn johtanut prosessi muodostuikin minulle hyvin henkilökohtaiseksi ja taiteilijan ohjaamana syvällisemmäksi kuin olin odottanut. Tästä yhteydestä syntyi ehkä uudenlainen tulkinta muotokuvataiteesta, mutta myös laadukas teos, joka täydentää mielestäni hienosti kaupunginjohtajien muotokuvien sarjaa”, Jan Vapaavuori kertoo.

Nykyinen pormestari Juhana Vartiainen näkee Jan Vapaavuoren Helsingin ensimmäisenä pormestarina viitoittaneen tietä sille, millaiseksi uusi johtamisjärjestelmä kaupungissa muodostui ja millaisilla rakenteilla kaupunkia johdetaan.

"Vapaavuoren johdolla Helsingistä on tullut entistä kansainvälisempi metropoli ja globaali suunnannäyttäjä muun muassa kaupunkien ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Ennen kaikkea Janne on ollut vankkumaton Helsingin ja helsinkiläisten asioiden puolustaja, jonka kädenjälki kaupungin kehittämisessä elää vahvana", toteaa pormestari Vartiainen.

Taustatietoa taiteilijasta EGS

Anonyyminä taiteilijanimensä takana esiintyvä helsinkiläinen EGS (s. 1974) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin ja yksi maailman verkostoituneimpiin kuuluva graffitimaalari. Noin 30 vuotta kestäneen uransa aikana EGS on työskennellyt yli 50 maassa. Viime vuosina EGS on häivyttänyt rajaa katu- ja galleriataiteen välillä sekä laajentanut työskentelyään veistoksiin ja puhallettuun lasitaiteeseen. Vuosien varrella hänen teoksensa ovat siirtyneet kaupunkiympäristöstä myös gallerioihin ja museoihin eri puolilla maailmaa.

EGSin teos ”Eilisen ja huomisen saaristo” oli esillä Vallisaaressa Helsingin kaupungin taidemuseo HAMin ensimmäisessä Helsinki Biennaalissa vuonna 2021. EGSiä oli nähtävänä myös pormestari Vapaavuoren työhuoneessa, jonne oli ripustettuna Helsinki Biennaali -teokseen liittynyt maalaus.

EGS – CV & About, egshelsinki.com

Taustatietoa kaupungin muotokuvaperinteestä

Helsingin kaupunginjohtajien ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvaperinne ulottuu 1700-luvun lopulle saakka. Muotokuvakokoelman vanhin teos on Nils Schillmarkin maalaus kunnallispormestari Anders Byströmistä vuodelta 1780. Kokoelman tunnetuimpia lienee Albert Edelfeltin maalaama muotokuva Helsingin ensimmäisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajasta Leo Mechelinistä vuodelta 1901.

Tiedote myös liitteenä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.