MUISTUTUS: Kutsu Villa Gyllenbergin Idän henkisyys -näyttelyn 25.4 pidettävään mediatilaisuuteen

Tiedote:
Idän henkisyys Villa Gyllenbergin taidemuseossa 26.4–13.8.2023

Mielikuvat buddhalaisuudesta, Intian muinaisista kulttuureista ja itämaan viisaiden henkisyydestä ovat innoittaneet monia taiteilijoita. Mielikuvien historiaan kietoutuu paitsi ongelmallisia vastakkainasetteluja ja valtasuhteita myös aitoa halua ymmärtää ja oppia toisista kulttuureista. Esillä on teoksia 1800-luvulta nykypäivään yli kahdeltakymmeneltä taiteilijalta, muun muassa Akseli Gallen-Kallelalta, Ilona Harimalta, Anitra Lucanderilta ja J.O. Mallanderilta. Näyttely avaa uuden näkökulman Suomen taiteen historiaan ja se perustuu esoteeriseen henkisyyteen perehtyneen FT Nina Kokkisen uraauurtavaan tutkimukseen.

Vastauksia idän henkisyydestä 

Nykypäivän kiivastahtisen elämän haasteisiin etsitään usein vastauksia joogasta, meditaatiosta, Aasiaan suuntautuvista matkoista sekä Buddhan kuvilla sisustetuista kodeista. Idän uskonnot ovat jo pitkään innoittaneet taiteilijoita keräilemään, matkustamaan, hiljentymään ja etsimään uudenlaisia näkökulmia niin taiteen tekemiseen kuin oman henkisyyden harjoittamiseen. Idästä ja sen uskonnoista on etsitty syvempää, aidommaksi koettua henkisyyttä.

”Väitöskirjani käsitteli esoteerisuutta Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen sekä Hugo Simbergin taiteessa. Tutkimuksen aikana kävi selväksi, että käsitykset idän henkisyydestä kietoutuvat läheisesti esoteerisuuteen, ja nämä aiheet kiinnostivat laajasti myös myöhemmin 1900-luvulla toimineita taiteilijoita. Joillekin heistä, kuten Ilona Harimalle ja Anitra Lucanderille, idän henkisyydestä tuli tärkeä osa elämää. Tämä näyttely nostaa esiin idän henkisyyden vaikutuksen taiteeseen ja kulttuuriin laajempana ilmiönä ja tarkastelee sen kehitystä yli sadan vuoden ajanjaksolla ” kertoo näyttelyn kuraattori Nina Kokkinen.

Kiehtovia elämäntarinoita ja taidetta

Näyttelyssä nostetaan esiin kiinnostavia teoksia, kiehtovia elämäntarinoita ja esineitä, jotka ovat tarjonneet kasvualustan idän henkisyydelle Suomessa. Satavuotisen historian saatossa idän henkisyys on saanut erilaisia ilmaisuja ja taipunut niin boheemielämän kuvauksiksi, henkisen kehityksen tavoitteluksi kuin käsitteelliseksi avantgardeksi. Kuvataiteen ohella näyttelyssä on esillä historiallista valokuva-aineistoa sekä muun muassa Gustaf Mannerheimin ja Akseli Gallen-Kallelan keräämää uskonnollista esineistöä.

”Henkisyydestä kiinnostunut Ane Gyllenberg keräsi kokoelmaansa kristinuskoon liittyvien teosten ohella myös buddhalaista esineistöä. Hän hankki kokoelmaansa myös kaksi museossa harvoin esillä ollutta Ilona Hariman teosta. Hariman kohistiin aikoinaan luovan taidetta eräänlaisessa transsitilassa ja hän kuvasi omia henkioppaitaan teoksissaan. Kutsuin Nina Kokkisen tekemään Villa Gyllenbergiin tämän näyttelyn, joka valottaa itämaisten uskonnollisten veistosten merkitystä suomalaisissa kokoelmissa sekä sitä, miten taiteilijat ovat ammentaneet idän uskonnoista eri aikoina”, kertoo museon intendentti Lotta Nylund.

Idän henkisyyden kyllästämää taidetta

Idän henkisyydellä on ollut laaja vaikutus kaikkiin taiteen ja kulttuurin aloihin. Kuvataiteen ja keräilyn lisäksi näyttely valottaa idän henkisyyden vaikutusta 1900-luvun alun tanssitaiteeseen. Suomessakin koettu innostus orientalistiseen tanssiin nosti esiin aasialaisen tanssi- ja teatteritaiteen uskonnollista luonnetta.  Tanssijat alkoivat liikehtiä joogalle, meditaatiolle ja idän rituaaliselle elekielelle ominaisella tavalla. Heidän nähtiin ilmaisevan yhteyttä kosmiseen harmoniaan ruumiinsa ja liikkeensä avulla. Taiteilijat innostuivat kuvaamaan tanssijoina pyhimyksinä, enkeleinä ja yliaistillisina näkijöinä. 

Idän henkisyyden vaikutus näkyi 1900-luvun alkupuolella myös kirjallisuudessa ja kuvitustaiteessa, kuten Rudolf Koivun rakastetuissa satukuvituksissa. Taiteilijat lukivat buddhalaisuuteen liittyviä teoksia, sekä muun muassa Bhagavadgitaa, hindulaisuuden pyhää kirjaa.

Matkoja ja meditaatiota

Käsitykset idän henkisyydestä muuntuivat konkreettisemmiksi matkailun yleistyttyä toisen maailmansodan jälkeen. Matkoillaan taiteilijat saivat omakohtaisia kokemuksia hindulaisuudesta, buddhalaisuudesta ja islamista, ja esimerkiksi Anitra Lucander sekä Per Stenius hakeutuivat Intiassa henkisten opettajien läheisyyteen.

1970-luvulla Suomeen perustettiin useita idän uskontoihin perustuvia yhteisöjä, ja guruja ja muita henkisiä opettajia saapui Suomeen vierailulle. Taiteilijat olivat usein mukana järjestämässä näitä kohtaamisia. 

Idän henkisyys alkoi punoutua osaksi avantgardea ja taiteellista kokeilua. Se sai yhä useammin myös käsitteellisiä ja filosofisia ilmaisuja. Taide lähestyi meditaatiota. 1900-luvun lopulla myös taiteellisen prosessin merkitys kasvoi ja luomiseen kietoutui ritualistisia ulottuvuuksia. J. O. Mallanderin teos Wang on nimetty buddhalaisen rituaalin mukaan, ja Silja Rantasen suurikokoisten maalausten sarja ammentaa tantran kuvatraditiosta.

Näyttelyn kuraattorina toimii taiteen- ja uskonnontutkija FT Nina Kokkinen (Donner-instituutti). Näyttely on osa Kokkisen laajempaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan ’idän henkisyyttä’ Suomen taiteessa. Vuonna 2020 Kokkinen kuratoi Villa Gyllenbergiin suuren suosion saaneen Salatun tiedon tie -näyttelyn.

Näyttelyn taiteilijat ovat: Wäinö Aaltonen, Eva Bremer, Carolus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Meri Genetz, Ilona Harima, Werner von Hausen, Outi Heiskanen, Ester Helenius, Rudolf Koivu, Inari Krohn, J. O. Mallander, Ahti Lavonen, Anitra Lucander, Leena Luostarinen, Silja Rantanen, Venny Soldan-Brofeldt, Per Stenius, Matti Visanti, Hannu Väisänen ja Jan Kenneth Weckman.

 

Medialle

Ilmoittautumiset 25.4 klo 11 pidettävään mediatilaisuuteen sähköpostitse, siiri.oinonen@gyllenbergs.fi.
Haastateltavina näyttelyn kuraattori Nina Kokkinen sekä museon intendentti ja näyttelyn projektipäällikkö Lotta Nylund.

Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt

Lotta Nylund, Villa Gyllenbergin intendentti, lotta.nylund@gyllenbergs.fi, +358 40 576 1753.

Nina Kokkinen, näyttelyn kuraattori, nina.kokkinen@stiftelsenabo.fi.

 

Aukioloajat, liput ja ryhmävaraukset

Museo auki: ke, la, su klo 12–17 sekä tilauksesta ryhmille.
Liput: 12/10 €, alle 18-vuotiaat 0 €, Museokortti.
Ryhmävaraukset: villa@gyllenbergs.fi

Osoite

Kuusisaarenpolku 11, 00340 Helsinki.