Kuolevan läheinen tarvitsee tietoa ja mahdollisuuden surra omalla tavallaan
Läheiset kaipaavat tilanteessa erityisesti tietoa ja avoimuutta omaisensa vointiin ja hoitoon liittyen.
– Läheiselle on tärkeintä tieto siitä, että omainen saa hyvän hoidon ja avun. Tieto ja avoimuus ovat tärkeitä kaikille läheisille. Lapset kaipaavat usein keskustelua siitä, ettei vanhemman kuolema ole hänen syynsä. Edes pienet lapset eivät kaipaa valehtelua ja asian välttelyä tai piilottelua, kertoo palliatiiviseen hoitoon erikoistunut lääkäri Juha Hänninen.
Läheisen kuollessa suru näkyy ja tuntuu ihmisissä eri tavoin. Monia helpottaa asian jakaminen saman kokeneiden kanssa eli vertaistuki.
– Vertaistuki on usein läheisensä menettäneelle tärkeä tapa käsitellä menetystä. Menetysryhmiin osallistuvat löytävät samankaltaisia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita, vaikka jokaisen tilanne on yksilöllinen. Ryhmissä keskustellaan myös siitä, mikä vaikeina hetkinä on auttanut ja miltä tulevaisuus ilman kuollutta läheistä näyttää. On tärkeää antaa surulle tilaa sellaisena kuin se on ja huomioida, että suremiselle ei ole olemassa aikarajaa, avaa menetysryhmiä ohjaava kriisityöntekijä Mari Rantanen MIELI ry:stä.
Suru on eri ihmisille erilaista. Kaikki eivät reagoi itkemällä ja avoimesti suremalla, eikä kaikkien suru tule samaan aikaan.
– Saattohoidossa on muistettava, että hoitava ihminen ei saa mallintaa toisen surua oman reagointitapansa mukaisesti. Kuolema tuo toisinaan helpotuksen siitä, että kärsimys päättyy ja siihen joskus liittyy syyllisyys siitä, että tuntee helpotusta, Hänninen avaa.
Ihmisen menehtyminen vaikuttaa aina myös hoitavan henkilöstön jaksamiseen.
– Kuoleman läheisyydellä on merkitystä myös auttajan jaksamiselle ja ammatti-identiteetin kehittymiselle. Vaikka työntekijä ei tunne surua, hän yrittää tehdä eron siinä muodostaako hän työssään suhteen potilaaseen vai ihmiseen, Hänninen lisää.
Ennakoitavissa olevaa kuolemaa käsittelevä Surukonferenssi järjestetään 20.—21. huhtikuuta Tampereella.
Surukonferenssin järjestävät: HUOMA - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY Lapsikuolemaperheet ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Nuoret lesket ry, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry, Surevan kohtaaminen, Surunauha ry ja Tampereen yliopisto. Yhteistyökumppaneina: Kirkkohallitus ja Syöpäjärjestöt.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Palliatiivisen hoidon asiantuntija, lääketieteen lisensiaatti Juha Hänninen, p. 050 3658657, hannisenjuha@gmail.com
Kriisityöntekijä Mari Rantanen, MIELI Suomen Mielenterveys ry, p. 040 844 8368, mari.rantanen@mieli.fi
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori, Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, p. 044 040 7066, annaliisa.aho@tuni.fi
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö), Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, p. 050 304 3332, terhi.kantanen@huoma.fi
MIELI ry:n viestintäyhteyshenkilö: Kirsi Maunula, p. 041 543 8286, kirsi.maunula@mieli.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Dom som riskerar begå självmord får inte tillräcklig vård4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
Dom som kontaktar MIELI rf tar kontakt om allt allvarligare situationer och det är allt vanligare att den som svarar måste ringa 112. Antalet självmord har minskat med hälften sedan den ekonomiska depressionen på 1990-talet, men fortfarande har Finland de högsta självmordssiffrorna i Norden, ungefär 750 per år.
Itsemurhavaarassa olevat eivät saa riittävää hoitoa4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
MIELI ry:n yhteydenottajien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, ja päivystävät soittavat 112:seen yhä useammin. Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-aikojen jälkeen, mutta edelleen Suomen noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa on Pohjoismaiden korkein luku.
Satu Raappana johtamaan nuorten mielenterveystyötä MIELI ry:ssä2.9.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet noin neljänneksellä koronapandemian jälkeen. Pandemia iski erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointiin. MIELI ry vahvistaa omassa työssään nuorten mielenterveystyötä kokoamalla yhteen talon asiantuntemusta ja suuntaamalla sitä strategisesti.
Rasisminvastaisen tiedonannon merkitys selviää käytännön teoissa1.9.2023 14:20:55 EEST | Tiedote
Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta. Tiedonanto sisältää tarpeellisia kirjauksia, mutta resursoinnin puute herättää huolen niiden toteutumisesta.
MIELI rf:s kristelefon fick rekordmånga kontaktförsök pga. avbrott i mentalvårdstjänsterna22.8.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Många mentalvårds- och socialtjänster håller paus över sommaren, men människors behov av hjälp fortsätter också i semestertider. Serviceavbrottet syns klart i MIELI rf:s kristelefon, som fick rekordmånga uppringningar i sommar, över 70 450 stycken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme