Kuolevan läheinen tarvitsee tietoa ja mahdollisuuden surra omalla tavallaan
Läheiset kaipaavat tilanteessa erityisesti tietoa ja avoimuutta omaisensa vointiin ja hoitoon liittyen.
– Läheiselle on tärkeintä tieto siitä, että omainen saa hyvän hoidon ja avun. Tieto ja avoimuus ovat tärkeitä kaikille läheisille. Lapset kaipaavat usein keskustelua siitä, ettei vanhemman kuolema ole hänen syynsä. Edes pienet lapset eivät kaipaa valehtelua ja asian välttelyä tai piilottelua, kertoo palliatiiviseen hoitoon erikoistunut lääkäri Juha Hänninen.
Läheisen kuollessa suru näkyy ja tuntuu ihmisissä eri tavoin. Monia helpottaa asian jakaminen saman kokeneiden kanssa eli vertaistuki.
– Vertaistuki on usein läheisensä menettäneelle tärkeä tapa käsitellä menetystä. Menetysryhmiin osallistuvat löytävät samankaltaisia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita, vaikka jokaisen tilanne on yksilöllinen. Ryhmissä keskustellaan myös siitä, mikä vaikeina hetkinä on auttanut ja miltä tulevaisuus ilman kuollutta läheistä näyttää. On tärkeää antaa surulle tilaa sellaisena kuin se on ja huomioida, että suremiselle ei ole olemassa aikarajaa, avaa menetysryhmiä ohjaava kriisityöntekijä Mari Rantanen MIELI ry:stä.
Suru on eri ihmisille erilaista. Kaikki eivät reagoi itkemällä ja avoimesti suremalla, eikä kaikkien suru tule samaan aikaan.
– Saattohoidossa on muistettava, että hoitava ihminen ei saa mallintaa toisen surua oman reagointitapansa mukaisesti. Kuolema tuo toisinaan helpotuksen siitä, että kärsimys päättyy ja siihen joskus liittyy syyllisyys siitä, että tuntee helpotusta, Hänninen avaa.
Ihmisen menehtyminen vaikuttaa aina myös hoitavan henkilöstön jaksamiseen.
– Kuoleman läheisyydellä on merkitystä myös auttajan jaksamiselle ja ammatti-identiteetin kehittymiselle. Vaikka työntekijä ei tunne surua, hän yrittää tehdä eron siinä muodostaako hän työssään suhteen potilaaseen vai ihmiseen, Hänninen lisää.
Ennakoitavissa olevaa kuolemaa käsittelevä Surukonferenssi järjestetään 20.—21. huhtikuuta Tampereella.
Surukonferenssin järjestävät: HUOMA - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY Lapsikuolemaperheet ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Nuoret lesket ry, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry, Surevan kohtaaminen, Surunauha ry ja Tampereen yliopisto. Yhteistyökumppaneina: Kirkkohallitus ja Syöpäjärjestöt.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Palliatiivisen hoidon asiantuntija, lääketieteen lisensiaatti Juha Hänninen, p. 050 3658657, hannisenjuha@gmail.com
Kriisityöntekijä Mari Rantanen, MIELI Suomen Mielenterveys ry, p. 040 844 8368, mari.rantanen@mieli.fi
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori, Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, p. 044 040 7066, annaliisa.aho@tuni.fi
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö), Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, p. 050 304 3332, terhi.kantanen@huoma.fi
MIELI ry:n viestintäyhteyshenkilö: Kirsi Maunula, p. 041 543 8286, kirsi.maunula@mieli.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI ry vetoaa hallitukseen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi28.4.2025 09:36:03 EEST | Tiedote
Hallituksen päättämät leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin tulevat olennaisesti heikentämään järjestöjen kykyä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. Leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä eivät säästä, vaan aiheuttavat jatkossa lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Lisäleikkausten sijaan jo päätettyjen leikkausten kokonaisvaikutukset on arvioitava ja järjestöjen työhön vaikuttavat muutokset valmisteltava yhteistyössä, jotta muutosten kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja väestön hyvinvointiin jäävät mahdollisimman pieniksi.
Työyhteisössä on hyvä varautua surevan kohtaamiseen jo ennalta22.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Surukonferenssi alkaa torstaina. Konferenssissa käsitellään tänä vuonna surun kohtaamista työssä.
Järjestöjen mahdollisuus auttaa ihmisiä on turvattava14.4.2025 09:49:05 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista on päätetty leikata kolmannes. Lisäleikkaukset puoliväliriihessä aiheuttaisivat vakavia heikennyksiä hyvinvointiin ja murentaisivat kansalaisyhteiskuntaa.
MIELI Kriisipuhelimeen vastattiin viime vuonna ennätykselliset 100 000 kertaa27.1.2025 03:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2024 MIELI Kriisipuhelimessa ihmisten hätään pystyttiin vastaamaan aikaisempaa useammin. Tämän mahdollisti vapaaehtoisten vastaamien puhelujen määrän kasvu. Jatkossa vapaaehtoisten määrää pyritään lisäämään entisestään valtakunnallisella verkkokoulutuksella.
Hallituksen alkoholipolitiikka on riski mielenterveydelle20.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Alkoholin saatavuuden lisääminen todennäköisesti pahentaa mielenterveyden ongelmia. MIELI ry on laatinut politiikkasuositukset, joilla voidaan vähentää alkoholin haittoja mielenterveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme