MEP Alametsä: Europarlamentti hyväksyi historiallisen mietinnön rauhan rakentamisen ja ihmisoikeuksien puolesta

Parlamentin täysistunnossaan hyväksymä mietintö määrittää parlamentin kannat siviilikriisinhallinnan kompaktiin, eli EU:n siviilikriisihallinnan kehittämiseen tähtäävään sopimukseen, jonka neuvosto käsittelee toukokuussa 2023. Mepit kehottavat jäsenvaltioita sitoutumaan aidosti siviilikriisinhallinnan kehittämiseen, ja lisäävän sen rahoitusta ja määrätietoisuutta.

“Tavoite on pelastaa henkiä, vahvistaa ihmisten perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. EU:n täytyy entistä paremmin edistää rauhansopimuksia, vähemmistöjen hyvinvointia, ympäristön suojelua konflikteissa, ja turvallista ja luotettavaa oikeuslaitosta ja poliisia. Siviilikriisinhallinnan hankkeilla on jo nyt esimerkiksi estetty sotien syttymistä, tutkittu satoja sotarikoksia Kosovossa, ja tuettu humanitaarista apua Ukrainaan, lainvalvontaa ja Ukrainan kokemien sotarikosten tutkintaa. Tätä työtä täytyy vahvistaa”, Alametsä sanoo. 

Ukrainan auttaminen vaatii sekä sotilaallista että humanitaarista apua kriisialueille. Alametsä toivoo, että siviilikriisinhallinta ja konfliktien ennaltaehkäisy saavat tulevaisuudessa yhä merkittävämmän roolin turvallisuuspolitiikassa. 

“EU:n pitää vahvistaa kokonaisvaltaista varautumistaan tuleviin kriiseihin. Kestävä rauha vaatii pitkäjänteistä työtä. On ollut kunnia päästä valmistelemaan parlamentin kannat näin tärkeään asiaan. Kyse on rauhasta, turvallisuudesta, ihmishengistä - ja arjen hyvinvoinnista,” Alametsä toteaa. 

EU:lla on tällä hetkellä 12 siviilikriisinhallintaoperaatiota Afrikassa, Balkanilla, Itä-Euroopassa ja Lähi-Idässä. “Siviilikriisinhallinta on tärkeä osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämistä, ja kriisialueiden vakauttamista. Toimintaa on tuotava nykypäivään esimerkiksi hybridiuhkien ja kyberturvallisuuden osalta, ja parannettava vaikutusten arviointia”, Alametsä kertoo.

Parlamentin mietinnössä korostuukin muun muassa siviilikriisihallinnan vaikuttavuuden vahvistaminen, mutta myös esimerkiksi naisten osuuden lisääminen EU:n kansainvälissä operaatioissa.

“On tärkeää, että sukupuolinäkökulmaa ei unohdeta. Tämä ei tarkoita pelkästään naisten lisäämistä henkilöstössä, vaan sitä, että operaatioissa ymmärretään, miten sukupuoli, ja muu marginalisaatio vaikuttaa ihmisten turvallisuudentunteeseen ja osallisuuteen kohdemaassa,” Alametsä toteaa. 

“EU:n tehtävät liittyvät viime kädessä kansalaisten turvallisuuteen. Kyse on esimerkiksi siitä, uskaltaako pahoinpitelyn tai seksuaalista väkivaltaa kokenut ilmoittaa asiasta poliisille. Voiko hän luottaa järjestelmän suojelevan häntä, ja tukevan häntä? Onko siinä järjestelmässä koulutettuja ja tietoisia ihmisiä auttamassa häntä saamaan oikeutta? Monessa maassa, myöskään Suomessa, näin ei usein ole,” Alametsä jatkaa. 

Mietinnössä nostetaan esille myös siviilikriisinhallinnan rajalliset resurssit. Siihen suunnattu rahoitus on pysynyt vuosia lähes ennallaan, ja jäsenmaiden lähettämästä henkilökunnasta 78 prosenttia tulee vain kymmenestä jäsenmaasta. 

”EU:n jäsenmaiden tulee löytää yhteinen sävel, ja varmistaa siviilikriisinhallinnan tehokkuus, tulokset ja tasa-arvo. EU:lla ja monella jäsenmaalla on paljon opittavaa Suomelta, joka on siviilikriisinhallinnan mallioppilas. Suomi on yksi väkilukuun suhteutettuna eniten asiantuntijoita siviilikriisinhallintaoperaatioihin lähettävistä EU-maista”, Alametsä muistuttaa.

Alametsä näkee siviilikriisinhallinnan tärkeänä tapana vahvistaa rauhaa, turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja EU:n vaikutusvaltaa. “Maailman epävakaus ja tulevaisuuden epävarmuus vaatii toimintaa. Toivon, että siviilikriisinhallinta ja muu konfliktien ennaltaehkäisy saa tulevaisuudessa merkittävämmän roolin turvallisuuspolitiikassa. Kiitän kollegoita hyvästä yhteistyöstä näiden asioiden korjaamiseksi vetämissäni neuvotteluissa, ja kaikkia 494 europarlamentaarikkoa jotka äänestivät murskaenemmistöllä mietintöni puolesta”, Alametsä kiittää.