Rahoitusta haettavissa Pohjois-Suomen entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäyttöön (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi)

JTF-rahoituksella pyritään ehkäisemään energiaturpeen käytön vähentymisestä aiheutuvia haittoja, ja osa rahoituksesta suunnataan entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseen ja jälkikäytön edistämiseen.

Jatkuva hankehaku on käynnissä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa 15.12.2023 asti. Rahoittajana toimii kaikissa Pohjois-Suomen kolmessa maakunnassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Rahoitusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät, kehitysyhtiöt ja muut julkiset organisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yritykset, yhdistykset ja säätiöt.

Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteena on ennallistaa ja ottaa jälkikäytön piiriin yhteensä 2 500 hehtaaria (ha) entistä turvesuota vuoden 2029 loppuun mennessä. Vastaavat luvut Kainuussa ja Lapissa ovat 866 ha ja 1680 ha.

Ennallistamisella vähennetään ilmasto- ja vesistöpäästöjä

JTF-rahoituksen yksi tarkoitus on vähentää ilmasto- ja vesistöpäästöjä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Sillä tuetaan turvetuotannosta poistuvien soiden ennallistamista ja rahoituksen tavoitteita tukevaa jälkikäyttöä.

Ennallistamista on tarkoitus tehdä ensisijaisesti vettämällä entisiä turvetuotantoalueita. Jos tuotanto lopetetaan kesken ja kuivattua turvetta jää tuotantoalueelle, sen hajoaminen jatkuu. Ennallistamisella pyritään saamaan alulle kehitys, jossa turvesuon palautuminen kohti luonnontilaa alkaa, vesistöpäästöt vähenevät ja alueet alkavat muuttua hiilinieluiksi. Ennallistamistoimet eivät luultavasti vähennä päästöjä välittömästi, vaan vasta suokasvillisuuden kehittymisen päästyä vauhtiin.

Turvetuottajien velvoitetoimenpiteisiin JTF-rahoitusta ei voi käyttää. Tuotannon loppuessa tuottaja yleensä palauttaa vuokratut alueet niiden omistajille ja myy omistamansa alueet. Ennallistettavan alueen maanhankintaa voidaan tukea JTF-rahoituksella, jos hyöty ei kohdistu vain yhdelle toimijalle.

Rahoitusta jälkikäytön kehittämiseen

JTF-rahoituksella tuetaan myös muun hallitun jälkikäytön kehittämistä ja päästöjen vähentämistä. Tuettavina jälkikäyttömuotoina on esimerkiksi tuulivoima ja aurinkovoima, mutta niiden osalta JTF-tuki koskee lähinnä selvityksiä ja kokeiluja. Ekoturismikäyttöä ja hoidettua kosteikkoa voidaan myös pitää yhtenä jälkikäyttömuotona. Kosteikkoviljely, kuiviketuotanto ja bioenergian tuotanto ovat mahdollisia toimenpiteitä, kun ne eivät lisää vesistö- tai hiilipäästöjä. Metsitystä ei lähtökohtaisesti JTF:stä rahoiteta.

Rahoitusta myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeille

Käytettävissä ei ole kovin paljon tietoa, miten ennallistaminen kannattaisi tehdä erityisesti silloin, kun turvetta jää tuotantoalueelle. JTF:ssä rahoitetaan siten myös menetelmien kehittämiseen liittyviä kenttäkokeita ja laajempia pilotteja. Seurantoja tarvitaan sekä menetelmien kehittämiseksi että päästövähennysten todentamiseksi.

Tällä hetkellä on menossa monia turvesoiden ennallistamiseen ja jälkikäytön kehittämiseen liittyviä hankkeita, ja niiden tuloksia voidaan hankkeiden edetessä hyödyntää JTF-toimia suunniteltaessa. Tutkimuslaitosten mukana olo on tärkeää myös JTF-ohjelmassa. Menetelmiä on kehitettäviä ja vaikutuksia seurattava.

Tukea alueiden elinvoimaan ja vihreään siirtymään

Pohjois-Pohjanmaa on yksi Suomen merkittävimmistä turvemaakunnista. Pohjois-Pohjanmaalla toimiala työllistää noin 470 henkilötyövuotta (htv), Kainuussa noin 34 htv ja Lapissa 50 htv. Energiaturpeen kulutuksen ja tuotannon arvioidaan loppuvan lähes kokonaan vuoteen 2026 mennessä ja kokonaan vuoteen 2029 mennessä.

Uusi Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF, Just Transition Fund) on otettu käyttöön osana EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa ohjelmakaudella 2021–2027. Suomessa JTF-rahoitus kohdistetaan turpeen energiakäytön vähentämisestä syntyviin sosioekonomisiin haasteisiin ja aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Toimenpiteiden taustalla on uusi ilmastolaki, useita strategioita ja hallitusohjelman ilmastotavoitteet. JTF-rahoituksen käyttöä linjaa kunkin maakunnan siirtymäsuunnitelma. Valtioneuvosto ja EU-komissio ovat hyväksyneet maakuntien suunnitelmat.

JTF-rahoituksen ennallistamiseen ja jälkikäyttöön liittyviin hankkeisiin on Pohjois-Suomen alueella käytettävissä noin 8,8 miljoonaa euroa.

Verkostoituminen ja yhteistyö tärkeää

Tarkoitus on ennallistaa tai saada ohjelman tavoitteiden mukaisen jälkikäytön piiriin Pohjois-Pohjanmaalla noin neljäsosa, Lapissa noin 40 % ja Kainuussa noin puolet käytössä olevista turvetuotantoalueista.

Maanomistajien yhteistyötä tarvitaan, jotta ennallistaminen olisi mahdollista ja uusia jälkikäyttömuotoja voitaisiin kehittää ja kokeilla. Mukaan tarvitaan myös kuntien kehittämisorganisaatioita ja metsäalan toimijoita, koska turvetuotantoalueiden ennallistaminen ja jälkikäyttö aiheuttaa usein tarpeita muuttaa myös soita ympäröivien metsien ojituksia.

Pohjois-Suomen kolme ELY-keskusta ovat käyneet vuoropuhelua mahdollisten toimijoiden kesken. Tämän lisäksi tarvitaan toimijoiden keskinäistä verkostoitumista, jotta syntyy vaikuttavia hankkeita, ja jotka varmistavat ohjelman toteutumisen. JTF-rahoitus tulisi nähdä mahdollisuutena kehittää yhden käyttömuodon hiipuessa uusia, monimuotoisia ja kestäviä soihin perustuvia toimintoja.