Tulevan hallituksen on vahvistettava Suomen ulkomaankaupan vaihtoehtoisia reittejä
20.4.2023 00:00:00 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Venäjän sulkeuduttua 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Itämeren kautta. Itämeren asema muuttuu myös Nato-jäsenyyden myötä, tähdentää EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Uudessa geotalouden tilanteessa Suomi on saari – enemmän kuin koskaan. Siksi meidän on varauduttava aiempaa paremmin Itämeren logistiikkaa koskeviin riskeihin, poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Tulevan hallituksen on panostettava vaihtoehtoisiin pohjoisiin reitteihin yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Panostukset on tehtävä siten, että ne hyödyttävät kuljetuksia myös normaalioloissa.”
Vaihtoehtoisten reittien kapasiteetti riittäisi nykyisellään vain murto-osaan
Emme voi poissulkea tilannetta, jossa Itämeren normaali meriliikenne häiriintyisi turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena. Syynä voi olla esimerkiksi tahallinen häirintä, ennakoimaton selkkaus tai muu vaaratilanne.
Vaikka itse häiriö olisi maantieteellisesti rajattu ja etäällä Suomesta, saattaisivat varustamot joutua vetäytymään Itämeren markkinoilta jyrkästi nousevien vakuutusmaksujen takia. Sen johdosta Itämeren kuljetukset keskeytyisivät vaikeuttaen vakavalla tavalla suomalaisyritysten toimintaa.
Tällöin Suomen olisi turvauduttava vaihtoehtoisiin ulkomaanreitteihin pohjoisessa: Ruotsin ja Norjan tie- ja rataverkkojen sekä satamien kautta. EK:n Destialla teettämä Itämeri-selvitys kuitenkin osoittaa, että niiden nykyinen kapasiteetti riittäisi vain murto-osaan Suomen tarpeesta. Kuljettaja- ja kalustopulan ohella pullonkaulaksi muodostuisivat eri raideleveydestä johtuvat junanvaihdot ja siirtokuormaukset sekä satamapalveluiden riittävyys.
Lentoyhteydet ovat elintärkeitä Suomelle kansainvälisessä yhteydenpidossa, matkailussa ja lentorahdissa. Kriisitilanteessa lentoliikenteen merkitys kasvaisi entisestään.
Suositukset Suomen hallitukselle – tarvitsemme pohjoismaista yhteistyötä
Uuden hallituksen liikennepolitiikan prioriteetteja tulisi olla Suomen ulkomaankaupan saavutettavuuden turvaaminen – myös kriisioloissa.Selvityksen perusteella EK suosittaa Suomen tulevalle hallitukselle seuraavia toimia:
- Suomen, Ruotsin ja Norjan valtioiden tulee yhdessä käynnistää valmistelut koskien vaihtoehtoisten kuljetusreittien kapasiteetin kasvattamista ja kehittämistä. Reittien pullonkauloja on ryhdyttävä avaamaan niin kuljetus- ja väyläkapasiteetin, raideleveyskysymyksen, satamatoimintojen ja muiden logistiikkapalveluiden osalta. Panostukset hyödyttäisivät myös normaaliaikojen kuljetuksia.
- Kolmen maan on myös syytä yhdessä tavoitella EU:n ja Naton investointimahdollisuuksia mm. Suomen läpi Torniosta Haaparannan kautta Narvikin satamaan kulkevan reitin osalta.
- Kansallisesti kriittisintä olisi parantaa Oulun ja Tornion välisiä tie- ja rautatieyhteyksiä sekä kehittää siirtokuormausterminaaleja.
- Vastaavasti valtion ja suomalaisyritysten on aloitettava neuvottelut kansainvälisten logistiikkayritysten kanssa koskien poikkeustilanteiden kapasiteettia.
- Toimintavarmuus ja kriisinkestävyys tulee ottaa uudeksi päätösperusteeksi, kun liikenneväyliä sekä lataus- ja tankkausinfraa kehitetään.
- Huoltovarmuuskriittisten yritysten kanssa tulee selkiyttää normaaliolojen varautumistarpeet, yritysten rooli ja valtion edistämiskeinot.
- EU:ssa on vaikutettava sen puolesta, että pohjoisesta sijainnista ja pitkistä etäisyyksistä koituisi mahdollisimman vähän kilpailuhaittaa.
EK:n Destialla teettämä Itämeri-selvitys.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Häkämiehen haastattelupyynnöt EK:n viestinnästä (Satu Toivonen, puh. 040 8212 097).
Johtava asiantuntija Tiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, valokuvat
Turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Kim Mattsson, puh. 050 440 0128, valokuvat
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 20279.11.2026 15:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 9.11.2026 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy hallitusten puheenjohtajana. Cantell on ollut EK:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2025.
EK: Seuraavan hallituksen käynnistettävä peruskoulun kokonaisuudistus6.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
EK peräänkuuluttaa peruskoulun kokonaisvaltaista uudistusta, joka varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot ja huomioi nykyistä paremmin oppilaiden erilaiset tarpeet. Yhtenä konkreettisena ratkaisuna EK esittää, että 8. ja 9. luokat voisi tarvittaessa suorittaa nykyisen kahden vuoden sijaan kolmessa vuodessa.
Omistajanvaihdoksen tehneet yritykset kasvavat tutkitusti verrokkeja nopeammin – yrityksen jatkaja löytyy yllättävän usein omasta henkilöstöstä5.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote
Yrityskauppa tai omistajaperheen sukupolvenvaihdos lisää yritysten kasvulukuja. Viisi vuotta omistajanvaihdoksen jälkeen yritysten liikevaihto oli 15 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia suurempi kuin verrokkiyrityksissä. Yrityskaupan myötä yrittäjiksi ryhtyneistä henkilöistä lähes puolet oli aiemmin työskennellyt ostamassaan yrityksessä. EK:n omistajanvaihdostutkimus koostuu kolmen eri tutkimusryhmän selvityksistä (ks. tiivistelmä tiedotteen perässä). Omistajanvaihdoksen eli yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tehneet yritykset ovat kasvaneet muita vertailukelpoisia yrityksiä nopeammin, selviää Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tekemästä tilastovertailusta. Viiden vuoden jälkeen niiden liikevaihto on noin 15 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia suurempi kuin verrokkiryhmään kuuluneilla yrityksillä. Peräti 47 prosenttia yrityskaupan myötä yrittäjiksi ryhtyneistä henkilöistä oli aiemmin työskennellyt ostamassaan yrityksessä. Valtaosa näistä jatkajista piti omistajanvaihd
Sähköistyminen nousee YK:n ilmastokokouksen neuvottelupöytiin – EK kannattaa 35 prosentin tavoitetta sähkön osuudelle4.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto peräänkuuluttaa YK:n COP31-ilmastokokoukselta konkreettista suuntaa fossiilisten polttoaineiden alasajoon. EK kannattaa kokouspöytiin esitettyä tavoitetta, että sähkön osuutta energian maailmanlaajuisesta loppukulutuksesta kasvatettaisiin 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen on paikan päällä Turkissa 10.–12.11. ja johtava asiantuntija Janne Peljo 9.–15.11. YK:n ilmastokokous pidetään Turkin Antalyassa 9.–20.11.2026. EK pitää tärkeänä, että COP31 vahvistaa maailman maiden sitoutumista konkreettisiin ja uskottaviin päästövähennyksiin, erityisesti geopoliittisesti haastavana aikana. "Ilmastopolitiikan huomio pitää saada tavoitteiden toimeenpanoon ja se ratkaistaan investointien kautta. Yrityksillä on jo valtavasti päästövähennyksiä tuottavia teknologioita ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto edellyttää investointimyönteistä politiikkaa, toimivia markkinoita ja riittävää rahoitusta. Ilmastopolitiikka on siis nähtäv
Aaro Cantellille esitetään jatkoa EK:n hallituksen puheenjohtajana3.11.2026 11:38:25 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalivaliokunta esittää, että Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2027. Valinnasta päättää EK:n edustajisto 9. marraskuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
