Valtiovarainministeriön osaamattomuus tulee yhteiskunnallemme kalliiksi - lyhyt oppimäärä koulutusjärjestelmästämme

Valtiovarainministeriön viestejä kuunnellaan valtakunnassamme tarkoin. Budjettipäällikkö Mika Niemelän ajatelmat ammatillisesta koulutuksesta osoittavat hämmästyttävää tietämättömyyttä koulutusjärjestelmästämme ja sen keskeisistä ongelmista. Valtiovarainministeriön esitysei ole kestävä tapa leikata ammatillisen koulutuksen rahoitusta. 

Suomi saavuttaa koulutustason nostotavoitteensa vain, jos ammatillisesta koulutuksesta suurempi osuus jatkaa korkeakoulutukseen. Jo nyt haasteena on, että liian suuri osuus opiskelijoista ei saa tosiasiallisia valmiuksia korkeakouluopintoihin.  

- Jos ammatillisia tutkintoja lyhennettäisiinleikkaamalla tutkinnoista geneerisiä osaamisia tuottavat yhteiset tutkinnon osat, joudutaan luopumaan jatko-opintokelpoisuudesta. Muutos olisi radikaali takapakki suomalaisessa koulutusajattelussa, jossa on pyritty välttämään koulutuksellisia pussinperiäriippumatta aiemmin tehdyistä valinnoista, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n toiminnanjohtaja Ida Mielityinen. 

Kyse on myös koulutuksellisesta tasa-arvosta. Juuri ammattikorkeakoulut avaavat tien asiantuntija-jajohtajauralle ei-korkeakoulutetusta taustasta tuleville.Työelämässä arvostetaan suuresti ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia, joilla on sekä käytännöllinen että teoreettinen alalla vaadittava osaaminen. 

- Ammattikorkeakoulut ovat esittäneet omissahallitusohjelmatavoitteissaan erillistä 60 miljoonan euron rahoitustaammatillisen tutkinnon suorittaneidenopiskelijoiden korkeakouluvalmiuksien vahvistamiseksi. Jo nyt ammatillista väylää korkeakouluopintoihin tulevien opiskelijoiden yleiset opiskeluvalmiudet matemaattisten ja kielellisten taitojenosalta ovat heikot jaopiskelijoiden osaamisia joudutaanopintojen alussa nostamaanerillisten kurssien avulla, Mielityinen toteaa.