Pron edustajisto: Sanelupolitiikalla ei rakenneta kestävää työelämää

Kokoomus on julkisesti maalannut kuvaa isoista muutoksista työelämälainsäädäntöön, jotka vaativat jopa perustuslain uudelleenarviointia.

- Uhkana on, että tuleva hallitus tulee tekemään muutoksia, joilla rapautetaan sopimusjärjestelmää, mahdollistetaan työnantajan sanelupolitiikka ja lisätään työelämän epävarmuutta.Muutokset uhkaavat romuttaa yhdessä sopimisen kulttuurin, Pron edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos toteaa. 

Kokoomuksen hallitustunnustelukysymys sopimisen vapauden edistämisestä yhdistettynä puolueen aiempiin ulostuloihin työelämän heikentämisestä ei lupaa aitoa yhdessä sopimista, vaan sanelua palkka- ja työaikaehtojen heikentämisestä.  

Kokoomuksen yrittäjyyslinjauksissa tavoitellaan myös palkoista ja työajoista sopimista työehtosopimuksista poikkeavalla tavalla. Paikallista sopimista ehdotetaan ratkaisuksi monenlaisille uhkakuville.

- Paikallista sopimista tehdään jo nyt hyvin laajasti. Keskeistä on, että paikallinen sopiminen edellyttää sopimista, ei sanelua. Keskustelusta usein unohtuu, että sovitut työ- ja virkaehtosopimukset luovat vain minimiehdot työehdoille, jonka päälle voi sopia. Jo olemassa olevissa sopimuksessa on paikallisen sopimisen elementtejä, joita ei olla kuitenkaan hyödynnetty. Mikään ei estä myöskään sopimasta sopimuksia parempia ehtoja, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen muistuttaa.  

Pro on sitoutunut edistämään aitoa paikallista sopimista, joka perustuu yhteisille sovituille pelisäännöille, joilla pyritään suojelemaan työsuhteen heikompaa osapuolta ja tukemaan tasapuolisen neuvottelun edellytyksiä. Keinoina tähän Pro on esittänyt luottamusmiesten suojan ja tiedonsaantioikeuksien parantamista sekä säädöksiä työntekijöiden tulkintaetuoikeudesta paikallisten sopimusten osalta.  

Liittojen kanneoikeus puolestaan antaisi paremmat mahdollisuudet puolustaa yksilön oikeuksia tilanteissa, joissa yksittäisen työntekijän mahdollisuudet puuttua esimerkiksi työlainsäädännön rikkomiseen ovat heikot. 

Ammatillisen koulutuksen rapauttaminen vesittää osaamisen ja työllisyyden kasvua 
 
Valtiovarainministeriön mukaan Suomen valtion tulee säästää 9 miljardia kahdella seuraavalla vaalikaudella. Kokoomus on asettanut tämän sopeutustavoitteen kynnyskysymyksekseen.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä, joka on valmistellut arviot valtiontalouden säästökohteista,ehdottaa, että ammatillisesta koulutuksesta tulisi leikata. Hänen mukaansa toisen asteen ammatilliset perustutkinnot lyhennettäisiin kaksivuotisiksi asettamalla yleissivistävät opinnot vapaaehtoisiksi.  

Samaan aikaan vaalien alla puolueet ovat vaatineet työllisyysasteen nostoa 80 prosenttiin ja peräänkuuluttaneet ratkaisuja osaamistason laskun pysäyttämiseksi. Huolta ovat aiheuttaneet nimenomaisesti nuorten yleissivistykselliset taitojen,erityisesti luku- ja kirjoitustaitojen heikko taso.

- Tilanteessa, jossa tähdätään väestön koulutus- ja osaamistason nostoon, tämä on käsittämätön avaus. On todella lyhytnäköistä ehdottaa tällaista, että säästöjen nimissä karsitaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta valmiuksia jatko-opiskella ja kehittää osaamistaan myöhemmin, jyrähtää puheenjohtaja Malinen.