Perhehoitoliiton liittokokous: Perhehoitolaki on uudistettava, jotta perhehoitoa on jatkossakin

Lapsen tai aikuisen hoidon järjestäminen perhehoitona on sekä inhimillistä että kustannustehokasta. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa hyvinvointialue siirtää julkisen hallintotehtävän – eli lapsen, nuoren, aikuisen tai ikäihmisen hoivan ja huolenpidon – yksityishenkilön, perhehoitajan vastuulle. Perhehoitoliiton liittokokous korostaa, ettei perhehoitoa ole ilman perhehoitajia, joten tehtävän hoitamisen edellytykset ja perhehoitajana toimimisen turvallisuus tulee varmistaa. 

Perhehoitoa säätelee perhehoitolaki (263/2015). Perhehoitolakia uudistettaessa oli tarkoitus, että kehittämistyötä jatketaan perhehoitajan sosiaaliturvan parantamiseksi. Tämä ei ole toteutunut. Perhehoitoliiton liittokokous pitää välttämättömänä, että yhteiskunta varmistaa perhehoitajan turvallisuutta muun muassa kantamalla perhehoitajana toimimiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Nämä riskit eivät voi jäädä perhehoitajan kannettaviksi.

Perhehoitoa tarvitaan lisää, jotta lastensuojelulain tarkoittaman perhehoidon ensisijaisuuden toteutuminen voidaan varmistaa ja saadaan ikääntyneiden hoivaan ja huolenpitoon yksi todellinen välimuotoinen palvelu lisää. Lisäksi perhehoidolla vastataan uuden vammaispalvelulain mukanaan tuomiin velvoitteisiin. Perhehoito on käyttämätön mahdollisuus niin ikään mielenterveyskuntoutujien asumisen ja tuen järjestämisessä. Perhehoitoa lisäämällä saadaan hoivaan ja huolenpitoon uusia resursseja.

Perhehoitajien sosiaaliturvassa on puutteita etenkin tilanteissa, joissa perhehoidon määrä on vähäistä tai perhehoito päättyy. Perhehoitoliiton liittokokous korostaa, että sosiaaliturvan parantaminen lisää perhehoitajan tehtävän turvallisuutta ja houkuttelevuutta. Sopijakumppanina perhehoitajan turvallisuutta on tarpeen lisätä muun muassa korjaamalla perhehoitolain irtisanomista koskevaa sääntelyä ja huomioimalla erilaiset perhehoidon toteuttamistavat. 

Uudistuksessa on tarkasteltava myös muita perhehoidon järjestämiseen liittyviä lakeja, kuten esimerkiksi hallintolakia, hallintolain käyttölakia, lastensuojelulakia, sosiaalihuoltolakia, kotouttamislakia, lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, mielenterveyslakia ja sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä. 

Perhehoito on olennainen osa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevaa sosiaalipalvelujen kokonaisuutta. Perhehoitolain lisäksi perhehoitoa ohjaavat alueelliset perhehoidon toimintaohjeet. Liittokokous painottaa, että hyvinvointialueilla tulee kehittää perhehoidon toimintaohjeita yhdessä perhehoitajien kanssa ja että tavoitteena on oltava perhehoitajan tehtävän turvallisuus.

Perhehoitoliitto sai kaksi uutta jäsentä

Liittokokouksen yhteydessä Perhehoitoliiton uudeksi jäsenyhdistykseksi hyväksyttiin Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf:n ja uudeksi yhteisökannatusjäseneksi Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n. Perhehoitoliittoon kuuluu nyt 21 perhehoitoyhdistystä, kaksi kumppanuusyhdistystä, neljä yhteisökannatusjäsentä ja kolme kunniajäsentä.

Liittokokouksessa oli 67 osallistujaa. Äänioikeutetut kokousedustajat valitsivat Perhehoitoliiton hallitukseen erovuoroisten jäsenten tilalle Olli Rajalan (Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry, Tiina Pyykön (Uudenmaan Sijaisperheet ry), Merja Laitalan (Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry) ja Johanna Pappilan (Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry). 

Perhehoitoliiton puheenjohtajana jatkaa Minna Ahokas (Suomen Perhehoitajat ry).