MIELI ry: Oikein kohdennetuilla investoinneilla mielenterveyden kustannuksista saatavissa miljardisäästöjä
MIELI ry:n liittokokous pidettiin 23.4. Helsingissä. Puheenjohtajana jatkaa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Järjestö odottaa uudelta hallitukselta sitoutumista mielenterveysstrategian 2030 toimeenpanoon, mielenterveyspalveluiden parantamiseen, nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen.
Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle sosiaali- ja terveydenhuollon menoina, sosiaalietuuksina ja työmarkkinoille aiheutuvina kustannuksina vähintään 11 miljardia euroa joka vuosi. Mielenterveyden häiriöistä on tullut yhä merkittävämpi osa suomalaista tautitaakkaa, mutta mielenterveyspalveluiden osuus terveydenhuollon menoista on vähentynyt. Ongelmien ehkäisyyn ei panosteta tarpeeksi eikä apua ole tarjolla ajoissa. Tämän seurauksena ongelmat pitkittyvät, monimutkaistuvat ja hoitotulokset heikkenevät.
Tulevan hallituksen keskeisiä haasteita on löytää ratkaisut mielenterveyskriisiin ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin. Mielenterveyden häiriöiden kustannustaakka, palveluiden kuormittuminen ja erityisesti nuorten kasvanut pahoinvointi edellyttävät suunnitelmallisia ja poikkihallinnollisia toimia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat miljardeja, joten niistä on saatavissa myös miljardiluokan säästöjä. Säästöt eivät kuitenkaan synny leikkauksilla, vaan oikein kohdennetuilla investoinneilla koko väestön mielenterveyden vahvistamiseen ja oikea-aikaiseen tukeen.
Mielenterveyden edistäminen, ongelmien ehkäiseminen ja palvelujärjestelmän tehostaminen lisäävät väestön toimintakykyä ja tukevat hallituksen talous- ja työllisyystavoitteita. Lisäksi mielenterveyteen investoiminen vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä, tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ikäihmisten toimimista voimavarana yhteiskunnassa.
Kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli hyvinvoinnin vahvistamisessa
Hallitusohjelmatunnustelijan kysymyksissä mielenterveys ei noussut omaksi teemakseen, mutta useilla kysymyksillä on kiinnekohtia mielenterveyspolitiikkaan. Kaikki puolueet ovat oma-aloitteisesti nostaneet mielenterveysnäkökohtia vastauksiinsa. Kysymysten ja niihin saatujen vastausten perusteella ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että mielenterveys tai nuorten hyvinvointi saavat hallituksen ohjelmassa riittävän kokonaisvaltaisen tarkastelun.
Mielenterveysstrategia vuoteen 2030 tarjoaa hallituskauden mielenterveyspolitiikalle ja -toimille kokonaisvaltaisen kehyksen. Mielenterveysstrategian toimeenpano on varmistettava ja se tulee linkittää kansalliseen lapsistrategiaan, Ikäohjelma 2030:een sekä tulevaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan ja työelämän kehittämisohjelmiin.
Mielenterveysstrategian toimeenpanossa on tärkeää tunnistaa kansalaisjärjestöjen rooli väestön hyvinvoinnin, kriisinkestävyyden ja kokonaisturvallisuuden lisäämisessä. Kasautuvien globaalien kriisien ja kansallisten taloudellisten haasteiden keskellä kansalaisjärjestöjen panos tuen ja avun tarjoajana, hyvinvoinnin vahvistajana ja myös julkisten palveluiden kuormittumisen puskurina on yhteiskunnalle välttämätön. Kuluneella hallituskaudella järjestöjen potentiaalia mielenterveysstrategian toimeenpanossa on hyödynnetty heikosti.
MIELI ry:n liittokokous toivoo, että hallitus sitoutuu ohjelmassaan
- mielenterveysstrategian 2030 poikkihallinnolliseen, suunnitelmalliseen ja resursoituun toimeenpanoon
- mielenterveyspalveluiden toimivuuden ja oikea-aikaisuuden parantamiseen
- nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen
kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen.
Sirpa Pietikäinen jatkaa puheenjohtajana
Helsingissä 23.4.2023 pidetty MIELI ry:n liittokokous valitsi järjestön puheenjohtajaksi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen uudelle kolmivuotiskaudelle. Pietikäinen on toiminut järjestön puheenjohtajana elokuusta 2020.
MIELI ry:n liittohallitus 2023-24
puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen
Jari Andersson, MIELI Tukitalo mielenterveys ry
Riika Hagman-Kiuru, Surunauha ry
Seija Iltanen, MIELI Lohjan mielenterveys ry
Jorma Korpela, MIELI Kotkan seudun mielenterveys ry
Kaisa Kostamo-Pääkkö, MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry
Jukka Kärkkäinen, Suomen Psykiatriyhdistys ry
Reijo Laitinen, MIELI henkilöjäsenet ry
Klaus Lehtinen, Pirkanmaan mielenterveys ry
Aila Paloniemi, MIELI henkilöjäsenet ry
Mali Soininen, MIELI Etelä-Savon mielenterveys ry
Arja Sutela, MIELI Oulun seudun mielenterveys ry
Merja Vihersalo, PAM ry
Yhteyshenkilöt
Puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen etunimi.sukunimi@europarl.europa.eu, p. 050 466 6222
Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, etunimi.sukunimi@mieli.fi p. 0400 508 234
Viestintäjohtaja Liisa Partio etunimi.sukunimi@mieli.fi p. 040 580 8984
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI ry tekee työtä eri ikäryhmien parissa, kouluttaa ja tuottaa aineistoja, koordinoi valtakunnallista kriisikeskusverkostoa ja ehkäisee itsemurhia.
MIELI ry:n ja sen jäsenyhdistysten ylläpitämään valtakunnalliseen kriisipuhelimeen tuli 2022 yli 400 000 soittoa. MIELI ry toimii myös Rikosuhripäivystys RIKUn ja nuorilla matalan kynnyksen tukea tarjoavan järjestöjen SEKASIN kollektiivin koordinaatiojärjestönä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Dom som riskerar begå självmord får inte tillräcklig vård4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
Dom som kontaktar MIELI rf tar kontakt om allt allvarligare situationer och det är allt vanligare att den som svarar måste ringa 112. Antalet självmord har minskat med hälften sedan den ekonomiska depressionen på 1990-talet, men fortfarande har Finland de högsta självmordssiffrorna i Norden, ungefär 750 per år.
Itsemurhavaarassa olevat eivät saa riittävää hoitoa4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
MIELI ry:n yhteydenottajien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, ja päivystävät soittavat 112:seen yhä useammin. Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-aikojen jälkeen, mutta edelleen Suomen noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa on Pohjoismaiden korkein luku.
Satu Raappana johtamaan nuorten mielenterveystyötä MIELI ry:ssä2.9.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet noin neljänneksellä koronapandemian jälkeen. Pandemia iski erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointiin. MIELI ry vahvistaa omassa työssään nuorten mielenterveystyötä kokoamalla yhteen talon asiantuntemusta ja suuntaamalla sitä strategisesti.
Rasisminvastaisen tiedonannon merkitys selviää käytännön teoissa1.9.2023 14:20:55 EEST | Tiedote
Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta. Tiedonanto sisältää tarpeellisia kirjauksia, mutta resursoinnin puute herättää huolen niiden toteutumisesta.
MIELI rf:s kristelefon fick rekordmånga kontaktförsök pga. avbrott i mentalvårdstjänsterna22.8.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Många mentalvårds- och socialtjänster håller paus över sommaren, men människors behov av hjälp fortsätter också i semestertider. Serviceavbrottet syns klart i MIELI rf:s kristelefon, som fick rekordmånga uppringningar i sommar, över 70 450 stycken.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme