Tiedote Suomen startup-yhteisön vuosikokouksen päätöksistä 2023

Vuosikokous vahvisti yksimielisesti:

• hallituksen kertomuksen vuodelta 2022.
• tilinpäätöksen vuodelta 2022.
• toimintasuunnitelman vuodelle 2023.
• talousarvion vuodelle 2023.
  Jäsenmaksuja päätettiin muuttaa liikevaihtoperusteiseksi vuodelle 2023. Aiemmin Suomen startup-yhteisön jäsenmaksut määräytyivät yrityksen kerätyn rahoituksen mukaan, mutta yhteisön hallitus pitää liikevaihtoperusteista jäsenmaksumallia oikeudenmukaisempana.

Toimintasuunnitelman mukaan yhteisön keskeisiä asioita ovat hallitusohjelmavaikuttaminen, startup-yritysten äänen esiintuominen julkisessa keskustelussa sekä yhteisöllisyyden ja vertaisoppimismahdollisuuksien kehittäminen.

Vuosikokouksessa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toi tervehdyksen kokoukseen ja avasi ajankohtaista kansainvälistä talouden tilaa.  

Suomen startup-yhteisön hallituksessa jatkavat:

Timo Ahopelto

Ilkka Kivimäki

Ilkka Paananen

Miki Kuusi

Suvi Haimi

Anna-Maria Henell

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Timo Ahopelto.

Hallituksen puheenjohtaja Timo Ahopelto: “Yhteisön jäsenten suurin huoli on erityisasiantuntijoiden maahanmuuton sujuvoittaminen ja kahden viikon palvelulupaus. Paitsi työvoimaksi kasvuyrityksiin, Suomi tarvitsee 50.000 uutta TKI-henkilöä päästäkseen 4 % tavoitteeseen. Tämä tapahtuu vain tekemällä Suomesta maailman paras paikka asiantuntijoille tulla töihin.”

Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen: “Meillä on takanamme hyvin tuloksellinen vuosi. Ympäröivä yhteiskunta talouden haasteineen ja turvallisuuskriiseineen on toki näkynyt myös yritystemme toiminnassa. Startup-sektorin voidaan kuitenkin todeta selvinneen vuodesta 2022 verrattain hyvin. Viime vuonna suomalaiset startup-yritykset keräsivät ennätysmäärän rahoitusta 1,8 miljardia euroa. Tämä luo omalta osaltaan vahvaa tulevaisuuden uskoa yritystemme kasvulle ja uusien innovaatioiden ja startupien kehittymiselle. Erityisesti vihreän siirtymän osalta iso potentiaali on vielä hyödyntämättä.

Kasvu ja menestys eivät kuitenkaan tule pelkästään yritysten hyvän työn kautta. Yhteiskunnan tulee osaltaan luoda puitteet kilpailukykyiselle toimintaympäristölle. Suuri huolenaiheemme on menestyminen globaalissa kilpailussa erityisosaajista. Emmekä tässä kohtaa missään nimessä voi puhua pelkästään EU:n sisältä tulevasta työvoimasta. Mitä suuremmassa määrin kilpailu näistä osaajista käydään EU:n ulkopuolisista maista.

Tässä kohtaa Pakarinen haluaa lähettää myös vahvan viestin hallitusneuvotteluihin ja erityisesti Perussuomalaisten suuntaan. Tarvitsemme osaajia kaikkialta maailmasta. Jotta tässä kilpailussa pärjäämme, tulee meidän ensimmäiseksi huolehtia maahantuloprosessit kuntoon. Aloitetaan siitä, että hallitusohjelmaan kirjataan kahden viikon palvelulupaus, joka pitää sisällään työluvan, pankkitilin avaamisen, mahdolliset englanninkieliset koulupaikat lapsille sekä puolison työllistymisen mahdollistamisen. Startup-yritykset kyllä hoitavat loput. Vienti on mahdollista kasvaa arviolta 10 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä ja olemme omalta osaltamme turvaamassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkoa.”