Korkeakoulutusta on oltava tarjolla valtakunnallisesti. Samaten on varmistettava, että kelpoisia opettajia on saatavilla kaikille koulutusasteille. Koulutus ja tutkimus on tärkeää kuntien elinvoimaisuuden kannalta myös kasvukeskusten ulkopuolella. Näin muistuttaa puheenjohtaja Katarina Murto.

Työelämä tarvitsee ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaajien lisäksi entistä enemmän erilaisia tutkimus- ja työelämäpainotteisia korkeakoulututkintoja sekä näin rakentunutta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI), jota yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat.

- Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on suuri merkitys alueiden elinvoimaisuudelle. Korkeakoulujen omaleimainen ja toisiaan tukeva toiminta vahvistaa yhteiskuntaamme ja osaamistamme niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. 

Tarvitsemme lisäksi koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa.

Koulutuksen rahoitusvaje paikattava

- Pelkkä korkeakoulujen aloituspaikkalisäys ei kuitenkaan riitä, ellemme huolehdi koko koulutusketjusta. Kaikki lähtee laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja siitä, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen sekä kelpoisen opettajan antamaa opetusta ja ohjausta koko koulutuspolun ajan. Sekä lukiosta että ammattikoulusta on saatava hyvät jatko-opintoedellytykset korkea-asteelle, Murto tähdentää.

- Koulutusjärjestelmän rahoitusvajeen korjaaminen on kohtalonkysymys. Uudella hallituksella on viimeinen mahdollisuus kääntää kurssi ja investoida koulutukseen. Panostuksia tarvitaan kaikilla koulutusasteilla. Rahoituksen siirtely koulutusasteiden välillä olisi kestämätön ratkaisu, eikä korjaa rahoitusvajetta.

Korkeakoulujen kehittämisen turvaa parhaiten vakaa ja ennustettava, riittävän korkea perusrahoitus.

Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden nostaminen edellyttää, että uudet korkeakoulujen opiskelupaikat kohdentuvat korkeakoulujen välillä oikeudenmukaisesti. Ne on myös resursoitava täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa rahoitustason nostamista noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain.