Saako vanhempi tarkastaa lapsensa puhelimen sisällön luvatta? DNA:n tutkimus paljastaa ristiriidan asenteissa

Lähes puolet (47 %) koululaistutkimukseen vastanneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista on täysin samaa mieltä ja 80 prosenttia vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että heillä on oikeus ja velvollisuus tarkastaa lapsensa puhelimen sisältöä, jopa ilman lapsen lupaa. Vain 3 prosenttia heistä on täysin eri mieltä sen kanssa, että lapsen puhelimelle saisi mennä omin luvin. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista enää 22 prosenttia on väitteen kanssa täysin samaa mieltä ja 40 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.

Tutkimuksen mukaan 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmat haluavat tietää, mitä lapsi julkaisee sosiaalisessa mediassa (80 % samaa mieltä) sekä missä chat-ryhmissä lapsi on osallisena ja millaisia keskusteluja niissä käydään (83 % samaa mieltä). Taustalla näyttää olevan huoli siitä, että lapsi altistuu haitallisille, esimerkiksi seksiä, väkivaltaa tai päihteitä käsitteleville sivustoille tai kontakteille. Lähes kaksi kolmasosaa 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista pitää näitä riskeinä.

Viestintäsalaisuus säilyy tietoturvan avulla

DNA:n Aavikon mukaan riskit ovat todellisia ja huoli siten ymmärrettävää. Kuitenkin luottamuksellisen viestinnän suoja ja viestintäsalaisuus kuuluvat perustuslain mukaan myös lapselle.

“Erilaisista pelisäännöistä kannattaa keskustella lapsen kanssa jo ennen puhelimen hankintaa. Miten toimitaan, jos vanhemmalla nousee huoli sisällöistä, joiden parissa lapsi viettää aikaa, entä miten lapsen tulee toimia, jos tuntematon ihminen lähestyy häntä netissä? On olemassa monia tapoja huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja hälventää sinänsä perusteltuja pelkoja. Yksi toimivimmista ratkaisuista on kaventaa lapsen digiympäristöä turvallisemmaksi jo ennakoivin tietoturvatoimenpitein”, Aavikko sanoo.

”Huolehtimalla lapsen älylaitteen tietoturvasta esimerkiksi erillisen kattavan palvelun avulla, ei vanhemman ole tarpeen rikkoa viestintäsalaisuutta. Yhä useampi 5–12-vuotiaan lapsen vanhempi on tutkimuksen mukaan löytänyt ratkaisun juuri siitä, että lapsen älylaitteessa tietyt sovellukset ja verkkosivut määritellään kielletyiksi. Tämä on lapsiperheissä yksi eniten käyttöönotetuista ominaisuuksista viimeisen neljän vuoden aikana, samoin kuin lapsen puhelimen sijainnin seuraaminen”, hän jatkaa.

Halu yksityisyyden kunnioittamiseen on vahva

Vaikka suurinta osaa vanhemmista kohtaa kiusaus katsoa lapsen älylaitteen sisältöä, valtaosalla heistä vaikuttaa olevan periaatteellinen tahto kunnioittaa lapsen oikeutta yksityisyyteen netissä. Tutkimuksen mukaan 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista 80 prosenttia vastaa kokevansa sen tärkeäksi, ja osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä viime vuodesta. 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista yksityisyyden kunnioittamista pitää tärkeänä noin kaksi kolmesta (65 %), eli kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

”Tuloksista näkee, että arvojen tasolla vanhemmat tahtovat kunnioittaa lapsen yksityisyyttä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että arjen käytännöissä moni varsinkin alakouluikäisen lapsen vanhempi haluaa tutustua tarkemmin puhelimen sisältöön. Tilanne ei varmasti ole helppo vanhemmillekaan, jotka yhtäältä haluaisivat olla lapsen luottamuksen arvoisia, mutta toisaalta kipuilevat lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvien huolten kanssa”, Aavikko sanoo.

“Asianmukaisesta tietoturvasta huolehtiminen vie jo pitkälle. Kun vaaran vyöhykettä kavennetaan tarkoin määritellyin estoin ja rajauksin jo ennen älylaitteen käyttöönottoa, silloin vanhempikin voi olla entistä varmempi siitä, etteivät haitalliset sisällöt tai kontaktit saavuta lasta. Esimerkiksi DNA Digiturvan avulla on mahdollista torjua kattavasti eri tietoturvauhkia ja suojata laitteet, henkilötiedot ja netinkäyttö helposti yhdellä palvelulla. Unohtaa ei sovi myöskään sitä tärkeintä: avointa ja rakentavaa keskustelua lapsen kanssa siitä, miksi näin toimitaan”, Aavikko sanoo.

DNA:n vuosittain teettämä koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Koululaistutkimuksen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti 5–12-vuotiaiden ja toissijaisesti 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight Oy. Tänä vuonna siihen osallistui kaikkiaan 1009 iältään 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui helmikuussa 2023 Nepan online-paneelissa.

Lisätietoja medialle:

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi 
Toimitusjohtaja Sami Aavikko, DNA Kauppa Oy, puh. 044 044 3069, sami.aavikko@dna.fi