Kalatalousviranomainen hakee muutosta Kymijoen länsihaaran vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Rannikon kalatalouspalvelut -yksikkö hakee muutosta Kymijoen länsihaarassa sijaitsevien Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin. Hakemuksissa esitetään, että voimalaitosten nykyiset kalatalousmaksuvelvoitteet muutetaan yhdistelmävelvoitteiksi, jotka koostuvat kalatievelvoitteesta, tarkkailuvelvoitteesta ja kalatalousmaksusta. Velvoiteyhdistelmällä pyritään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen ja nykyistä tarkoituksenmukaisempaan kalavesien ja kalakantojen hoitoon.

Kymijoki on Etelä-Suomen tärkein lohijoki. Lisäksi joen potentiaali vaelluskalojen poikastuotannon kasvattamiseen on Suomen korkeimpia, sillä suurin osa poikastuotantoon soveltuvista koski- ja virta-alueista sijaitsee alimpien voimalaitosten yläpuolisilla jokialueilla. Kymijoen poikastuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi kalojen kulku meren ja poikastuotantoalueiden välillä on välttämätöntä mahdollistaa voimalaitokset ohittavilla rakenteilla. Tarkkailuvelvoitteella saadaan tietoa kalateiden ja alasvaellusrakenteiden toimivuudesta ja vaikutuksista joen vaelluspoikastuotantoon.

Kymijoen ja muiden rakennettujen jokien kalakantojen hoito on viime vuosikymmeninä perustunut pitkälti istutustoimintaan, johon myös Ahvenkosken ja Klåsarön kalatalousmaksuja on käytetty. Istutuskantojen laitostumisen ja genetiikan kaventumisen myötä istutukset eivät enää tuota riittävästi emokaloja turvaamaan kalastusta ja kalankantoja. Lisäksi istutusperäisellä kalakantojen hoidolla menetetään luonnonpopulaatioissa vallitsevaa geneettistä vaihtelua ja sopeutumiskykyä muuttuviin olosuhteisiin. Luonnossa syntyneillä ja kasvaneilla poikasilla on istukkaita parempi elinkyky ja luonnonvalinnan kautta valikoituneita paikallisia sopeumia.

Hakemuksen mukaisten kalatalousmaksujen käyttökohteita ovat kalakantoja ja kalastusta tukevat toimenpiteet, kuten kalataloudelliset kunnostukset ja tuki- ja kotiutusistutukset. Kalatalousvelvoitetta on esitetty tarkistettavaksi 10 vuoden kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Tarkistamishakemuksessa on mahdollista esittää muutoksia esimerkiksi kalatalousmaksun suuruuteen kalataloustarkkailusta saatujen tulosten ja tehtyjen toimenpiteiden pohjalta.

Velvoitteiden muuttaminen on vesilain perusteella mahdollista, sillä Kymijoen kalataloudelliset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti ja muutos palvelee yleistä etua. Velvoitteiden muuttamista ja sisältöä on perusteltu hakemusasiakirjoissa, jotka ovat nähtävillä aluehallintoviraston lupatietopalvelussa 26.5.2023 saakka. Asiasta on määräaikaan mennessä mahdollista esittää muistutuksia ja mielipiteitä.