Korkojen nousu tuntuu jo rahoitusjärjestelmässä
Pitkään jatkunut alhaisten korkojen aika päättyi viime vuonna. Vaikka korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, nykyinen korkotaso ei ole pidemmän ajan tarkastelussa erityisen korkea. ”Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, sillä kotitalouksien velkaantuminen kasvoi voimakkaasti alhaisten korkojen aikana”, arvioi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Nousseet lainakorot kuormittavat kotitalouksia. Runsaasti velkaantuneet kotitaloudet voivat olla lähiaikoina kovilla, kun lainanhoito- ja muut arjen menot kasvavat samaan aikaan. ”Alhaisten korkojen aikana otettu velka saattaa osoittautua liian suureksi, vaikka maksukyky sinänsä riittäisi velan hoitamiseen. Rahaa pitäisi riittää elämässä muuhunkin. Jos kotitaloudet karsivat huomattavasti kulutustaan, voi talous heikentyä odotettua enemmän Suomessa”, toteaa Nykänen.
Korkojen nousu on vähentänyt asuntojen kauppaa ja laskenut niiden hintoja Suomessa. Asuntojen halpeneminen on laskusuhdanteessa tyypillisesti voimakkaampaa silloin, kun laskua on edeltänyt hintojen nopea ja velkavetoinen nousu. Niin näyttää olevan nytkin: hinnat ovat laskeneet eniten isoimmissa kaupungeissa, joissa hintojen nousu on ollut nopeinta ja asuntokaupat on rahoitettu keskimääräistä suuremmilla lainoilla.
Korkojen nousu voi tuoda esiin alhaisten korkojen aikana otettuja riskejä, jotka luovat uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Tämä konkretisoitui kevään aikana Yhdysvalloissa ja Euroopassa, kun kolme yhdysvaltalaispankkia kaatui liiallisiin riskeihin ja pitkään vaikeuksissa ollut sveitsiläinen Credit Suisse myytiin viranomaisten tuella kilpailijalleen.
”Suomalaisten pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, eikä niillä näyttäisi olevan samanlaisia tase- ja likviditeettiriskejä kuin ongelmiin joutuneilla pankeilla. Pankkien varainhankinnan riskeihin ja maksuvalmiuden riittävyyteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös Suomessa”, sanoo Nykänen.
Kansainvälisillä sääntelyuudistuksilla on lujitettu pankkien kriisinkestävyyttä. Suomalaisille pankeille on asetettu lisäpääomavaatimuksia, joilla voidaan kattaa koko järjestelmään sisältyviä riskejä. Suomalaiset pankit ovat vahvoja kohtaamaan myös Pohjoismaiden asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kasvavat riskit.
Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän suositus sitovasta ns. enimmäisvelanhoitorasitteesta on rahoitusvakauden näkökulmasta tärkeä. Vaatimus asettaisi ylärajan sille, kuinka suuren osan velkojen hoitomenot voivat enintään viedä lainanhakijan tuloista. Euroopan tasolla pankkiunionin loppuunsaattaminen olisi merkittävä askel Euroopan yhtenäisyydelle. Yhteinen eurooppalainen talletussuoja vahvistaisi entisestään luottamusta eurooppalaiseen pankkijärjestelmään. Sitä olisi edistettävä määrätietoisesti.
”Pankkisektorin kevätmyrsky muistutti, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä, jos luottamus pankkeihin järkkyy. Rahoitusjärjestelmän vakaus luodaan pitkäjänteisellä työllä. Tärkeitä toimia olisivat Suomessa nykyistä vahvempi katto kotitalouksien velanotolle ja Euroopassa yhteinen suoja pankkitalletuksille”, toteaa Nykänen.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme