Tutkimus: Yritysverotukien kokonaisuutta ei tunneta kunnolla

Yritysverotuet ovat laaja ja monimuotoinen kokonaisuus, jota on perattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) koordinoimassa ja Työvoima- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoittamassa tutkimushankkeessa.
Hankkeen vetäjä oli VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari ja tutkimusryhmässä olivat VATT:sta johtava tutkija Elias Einiö ja erikoistutkija Annika Nivala. Lisäksi hankkeessa oli mukana asiantuntijoita mm. verotukseen erikoistuneesta KPMG Oy Ab:sta.
Yritystukien kokonaisuutta ja niiden hyödyllisyyttä ja tehoa on selvitetty muun muassa parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä vuonna 2018, jonka puheenjohtajana toimi Mauri Pekkarinen (kesk.). Sittemmin näitä tukia on käyty läpi pysyvällä tavalla vuonna 2019 perustetussa TEM:n Yritystukien tutkimusjaostossa.
”Verotuiksi luetaan säännökset, jotka ovat poikkeamia veromuodon perusrakenteesta. Tämä käytössä oleva tarkastelumenetelmä luokittelee verotuiksi kirjavan joukon säännöksiä, joista vain osa on luonteeltaan taloudellista tukea, saati sitten yritystukea”, kuvaa aihepiirin kirjavuutta hankkeen vetäjä Seppo Kari.
Tutkimuksessa yhtenä esimerkkitapauksena syvennytään elinkeinotulon verotukseen. Kun tarkastellaan investointeihin kohdistuvia elinkeinoverotuksen verotukia, havaitaan, että kohteena olleista neljästätoista tuesta vain kolme oli rinnastettavissa suoriin investointitukiin.
Osa verotuista ei siis tosiasiallisesti ole yritystukia, vaan niillä saatetaan paikata esimerkiksi joitakin muita verojärjestelmässä olevia ongelmia. Joissain tapauksissa säännöksen tunnistaminen verotueksi on seurausta tunnistamismenetelmän yksioikoisuudesta.
Tutkimuksessa toteutetussa vaikuttavuusanalyysissä havaitaan, että yritykset käyttävät investointikustannuksiin liittyviä verotukia hyvin vähän. Tällaisesta esimerkkinä on aiemmin kehitysalueilla ollut mahdollisuus tehdä korotettuja poistoja, jota on pidetty poliittisesti tärkeänä tukimuotona.
”Tämän verotuen poistamisen ei havaittu vähentävän investointeja tukeen oikeutettujen yritysten keskuudessa”, kertoo vaikuttavuusanalyysin toteuttanutta tutkijaryhmää vetänyt VATT:in johtava tutkija Elias Einiö.
”Vaikka korotetut poistot eivät aiheuta suuria verotulojen menetyksiä, ne monimutkaistavat verojärjestelmää, aiheuttavat lainsäädäntökustannuksia ja sekä sopeutumis- että hakukustannuksia yrityksille”, jatkaa Einiö.
”Verotukien kokonaisuus pitäisi selvittää. Olisi luotava luokittelu ja kriteeristö, jolla niiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Kaikilta osin ei esimerkiksi tiedetä, mikä kunkin tuen ensisijainen tavoite on. Yritysverotukia maksetaan vuosittain useita miljardeja euroja eli kysymys on erittäin merkittävä myös julkisen talouden kannalta”, tiivistää Seppo Kari.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Seppo KariJohtava tutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely
Puh:+358 295 519 419seppo.kari@vatt.fiElias EiniöJohtava tutkija
Puh:0295 519 408elias.einio@vatt.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT: Kehysriihen veronalennukset uhkaavat johtaa entistä voimakkaampaan julkisen talouden sopeutustarpeeseen2.6.2025 07:02:00 EEST | Tiedote
Kehysriihessä tehdyt veronalennukset eivät maksa itseään takaisin, koska kyse on pysyvästä verotulojen pudotuksesta. Näin arvioidaan VATT:n lausunnossa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Tuhkarokkorokotuksesta syntyy yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle – Lasten rokotuskattavuus laskenut huolestuttavasti useilla hyvinvointialueilla28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä. Siitä huolimatta Suomessa tuhkarokkorokotuksen kattavuus on laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on THL:n keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin.
VATT: Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei toisi merkittävää talouskasvua2.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) selvityksen mukaan perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua. ”Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti”, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka.
Väitöstutkimus: Julkisen liikenteen hintojen alentaminen vähentää autoilua, mutta on ilmastotoimena kallis21.3.2025 07:03:42 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnanalennus vähensi autoilua ja CO2-päästöjä. Jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohden toimenpide oli kuitenkin kallis verrattuna muihin ilmastotoimiin.
Tutkijaesittely: Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen19.3.2025 07:00:00 EET | Blogi
Tällä kertaa tutkijaesittelyssä on Teemu Lyytikäinen, joka nimitettiin VATT:n tutkimusprofessoriksi joulukuussa 2024. Teemu on mukana useissa tutkimusprojekteissa, jotka liittyvät muun muassa kuntatalouteen ja asumiseen. Lue lisää Teemun tekemästä tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme