Tekoäly kirjoitti tutkimustiedotteen: ”Kasvi- ja hyönteisheinäruokailijoiden välillä tapahtuu mikrobien vaihtoa”
4.5.2023 05:53:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Tekoälyä (Chat GPT) pyydettiin kirjoittamaan suomeksi lehdistötiedote mBio-tiedelehdessä 7.3.2023 julkaistusta tutkimusartikkelista, joka syventää tietämystä mikrobien roolista kasvien ja hyönteisten vuorovaikutuksessa. Alla olevasta tiedotteesta on siistitty väärät termit ja suoranaiset kummallisuudet. Muokatut kohdat on lihavoitu.
Kasvien ja hyönteisten välillä tapahtuu mikrobien vaihtoa
Tutkimus "Exchange of Microbiomes in Plant-Insect Herbivore Interactions", jonka johtava kirjoittaja on A. M. Pirttilä Oulun yliopistosta, on julkaistu arvostetussa mBio-tiedelehdessä. Tutkimus tuo uutta tietoa kasvien ja hyönteisten välisestä vuorovaikutuksesta erityisesti mikrobien osalta.
Oulun yliopiston tutkijaryhmän artikkeliin on kerätty laajan tutkimusalan keskeinen, tämänhetkinen tieto lähes 140 tutkimuksesta, mikä esitellään tutkimuskatsauksena. [poistettu tekstiä]
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kasvit ja hyönteiset voivat vaihtaa mikrobeja keskenään, mikä vaikuttaa niiden mikrobikoostumukseen. Hyönteiset voivat saada mikrobeja kasveista suuosien kautta, ja ne puolestaan voivat siirtää mikrobeja kasveille esimerkiksi ulosteen kautta tai ruokailun yhteydessä. Tämä mikrobien vaihto voi vaikuttaa sekä kasvien että hyönteisten terveyteen [poistettu sanoja].
Tutkimuksen johtava kirjoittaja, tohtori A. M. Pirttilä Oulun yliopistosta, kommentoi tuloksia seuraavasti: "Katsauksemme kertoo, että mikrobien vaihto kasvien ja hyönteisten välillä on todellisuutta. Tämä voi vaikuttaa kasvien ja hyönteisten ekologiaan ja evoluutioon sekä niiden sopeutumiseen ympäristöön."
Katsaus on merkittävä kooste kasvien ja hyönteisten välisistä vuorovaikutuksista ja mikrobien roolista siinä. Tieto voi auttaa ymmärtämään paremmin kasvien ja hyönteisten ekosysteemipalveluja, kuten pölytystä ja ravintoketjuja, ja voi avata uusia mahdollisuuksia kestävämmän maatalouden ja kasvinsuojelun tutkimukselle.
[poistettu tekstiä]
Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimusalan pyrkimystä ymmärtää kasvien ja hyönteisten välistä vuorovaikutusta [poistettu sanoja] tarkemmin. Tulevaisuudessa voidaan odottaa lisää tutkimuksia, jotka syventävät tietämystämme mikrobien roolista kasvien ja hyönteisten vuorovaikutuksessa.
[lopusta poistettu tekstiä, tiedote päättyy]
Tieteellinen menetelmä muuttui toiseksi
Tekoäly saattaa varoittamatta keksiä tietoa, ja aluksi se nimesi tekijöiksi väärät tutkijat. Pienellä avustuksella päästiin käsittelemään Oulun yliopiston tutkijoiden tutkimusta. Tekoälyn tiedotetta arvioivat professori Anna-Maria Pirttilä ja intendentti Anna Ruotsalainen, joiden avulla tekstistä karsittiin virheitä.
Tekoälyn alun perin luomaan otsikkoon oli pujahtanut kummallinen termi ”hyönteisheinäruokailija”, kun tutkimus käsitteli kasveja syöviä hyönteisiä. Tekoäly myös luonnehti tutkimuksen tyypin väärin. Kyseessä ei ollut itse tehty kokeellinen tutkimus, tekoälyn sanoin ”ensimmäinen laatuaan”, vaan suurta artikkelijoukkoa kokoava katsaus.
”Tekoälyn mainitseman yhden perusteellisen tutkimuksen suorittaminen olisi käytännössä lähes mahdotonta tehdä”, kuvaa professori Pirttilä.
Tieteessä on oleellista tieteellisten tutkimusmenetelmien käyttö tulosten luotettavuuden vuoksi. Menetelmät selostetaan tarkoin jokaisessa tutkimuksessa myös siksi, että tutkimus voidaan toistaa samalla tavalla tulosten varmistamiseksi. Tekoäly kuitenkin keksi tiedotteeseen menetelmän, jota tutkimuksessa ei käytetty.
Tekoälyllä ajatukset ja suomenkieliset sanat saattavat mennä hassusti sekaisin, ja tekstissä se päätyi kertomaan kasvien ulosteesta. Tekoäly myös laittoi sanoja professori Pirttilän suuhun, vaikka hän ei ollut kommentoinut asiaa. Haastattelusitaattien käyttö on toki tyypillistä mediatiedotteessa.
Kautta linjan tekoäly teki pieniä virheitä, esimerkiksi viittasi kasveihin pronominilla ”he”, puhui monimutkaisemmasta ymmärtämisestä ja lisäsi mukaan omaa juttuaan ravintoketjuista.
Lopuksi tekoäly onnistui kokoamaan kattavan ja oikean kuvauksen tehdyn tutkimuksen merkityksestä. Yllä olevan tiedotteen viimeinen kappale on jo sellaisenaan hyvin toimiva.
”Tekoälykokeilumme alleviivaa, että läpinäkyvyys ja eettisyys on jatkossakin tiedeviestinnässä keskeistä. Tekoälyllä voidaan nopeuttaa ja sujuvoittaa sisältöjen luomista, mutta vastuu tiedon oikeellisuudesta korostuu. Uuden tieteellisen tiedon arviointi on vaikeaa ilman tutkijakoulutusta. Sisällön paikkansapitävyys onkin aina varmistettava oikeilta tutkijoilta”, sanoo Oulun yliopiston viestintäpäällikkö Elina Mattila-Niemi.
Tutkimusartikkeli: Pirttilä, A. M., Brusila, V., Koskimäki, J. J., Wäli, P. R., Ruotsalainen, A. L., Mutanen, M., & Markkola, A. M. (2023). Exchange of Microbiomes in Plant-Insect Herbivore Interactions. Mbio, e03210-22. https://doi.org/10.1128/mbio.03210-22
Lisätietoja:
Professori Anna-Maria Pirttilä, 050 350 6320, am.pirttila@oulu.fi
Viestintäpäällikkö Elina Mattila-Niemi, 050 336 1690, elina.mattila-niemi@oulu.fi
Lue lisää:
Ekologian ja genetiikan tutkimuksesta
Asiantuntijalista toimittajille: Oulun yliopiston tekoälytutkijoita
Professori Olli Silvénin ja emeritusprofessori Matti Pietikäisen kirjoittama teos "Miten tekoäly vaikuttaa elämäämme 2050-luvulla" julkaistaan myöhemmin toukokuussa. Kirjoittajat ovat aiemmin julkaisseet yleistajuisen ja suomenkielisen kirjan Tekoälyn haasteet.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kokeellinen lääke tuo uutta toivoa keliakian hoitoon – suojaa koko elimistöä gluteenin haitoilta28.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Kokeellinen lääke voi tulevaisuudessa tarjota uudenlaista suojaa keliakiaa sairastaville. Oulun ja Tampereen yliopistojen johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan lääke vaimentaa gluteenin haitallisia vaikutuksia paitsi suolistossa myös laajasti koko elimistössä.
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
