Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Säästämisinto kasvussa – asuntolainan vastapainoksi suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia
4.5.2023 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Vaikka kotitalouksien velkaantuminen on kasvussa, on suomalaisilla velan lisäksi myös säästöjä, ilmenee Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 61 prosentilla vastaajista on tällä hetkellä varoja säästettynä tai sijoitettuna eri kohteisiin. Osuus on laskenut 3 prosenttiyksiköllä vuoden 2021 kyselystä.
”Velan lisäksi suomalaisilla on myös varoja, joilla varautua yllätyksiin. Jotta velkaantumisen riskeistä saadaan oikea kuva, tulee ottaa huomioon myös kotitalouksien varallisuus”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Vastaajista 28 prosentilla on asuntolainaa, 54 prosentilla on jotain lainaa tai luottoa. Keskimääräinen uuden asuntolainan määrä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä kyselyssä, noin 115 000 euroa. Yleisin lainan pituus on 25 vuotta. 68 prosenttia vastaajista on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun.
”Viime aikoina on oltu huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta ja niiden kyvystä kestää korkokustannusten nousua. Kyselyn tulokset osoittavat, että moni on varautunut korkojen nousuun”, Mattila kertoo.
Viranomaisilla on käytössään useita keinoja, joilla voidaan ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista ja rajoittaa kokonaisvelkaantumisen kasvua. Uusia on myös lähiaikoina tulossa voimaan. Ennen uusien välineiden kehittämistä on syytä katsoa, miten nykyiset keinot toimivat.
”Tulevalla hallituskaudella on etsittävä toimiva tasapaino ylivelkaantumisen estämisen ja kotitalouksien luotonsaannin turvaamisen välillä. Ongelmana ei ole keinojen vähyys vaan se, että emme tiedä, miten jo olemassa olevat keinot vaikuttavat yhdessä”, Mattila sanoo.
Tuottoa ja vaivattomuutta
Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit, joille säästää 38 prosenttia vastaajista. Sijoitusrahastot eivät ole kaukana perässä – niihin sijoittaa 33 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.
Sijoittajat haluavat sijoituskohteeltaan erityisesti tuottoa ja vaivattomuutta – 63 prosentilla vastaajista tuotto vaikuttaa paljon sijoituskohteen valinnassa ja 31 prosentilla jonkin verran. Täsmälleen samat luvut sijoituskohteen kriteerinä saa vaivattomuus.
”On loogista, että tuotto on pääkriteeri – sitä vartenhan ihmiset yleensä sijoittavat. Vaivattomuuttakaan ei pidä väheksyä. Yksi kansankapitalismin ideoista on, että rahat laitetaan vaikkapa rahastoon itsekseen poikimaan ilman, että välttämättä tarvitsee seurata osakekursseja, tuottokäyriä tai muita talouden käppyröitä.”
Kansalaisen turvan ja vaurauden lisäksi säästöt parantavat yhteiskunnan kantokykyä ja vauhdittavat talouden pyöriä. Erilaisten sijoitustuotteiden laaja tarjonta ja ennakoitava verotus on sekä säästäjien että koko yhteiskunnan etu.
Vastuullisuuden tai ekologisuuden suosio sijoituskohteen valintakriteerinä on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä. Vastuullisuus vaikuttaa paljon vain 24 prosentilla.
”Tuoton hakemisen ohella järkevä sijoittaja ajattelee myös pitkäjänteisesti: esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski sijoituksen arvon kannalta”, Mattila huomauttaa.
Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset päätettiin eriyttää Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2522. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Tutustu Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Geopoliittiset myrskyt ohjasivat sijoituksia Eurooppaan – Suomalaisiin rahastoihin tammikuussa yli miljardi euroa10.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin tammikuussa yhteensä 1,1 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi yli 205 miljardiin euroon, kun se joulukuun 2025 lopussa oli 202 miljardia euroa.
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme