Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Säästämisinto kasvussa – asuntolainan vastapainoksi suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia
4.5.2023 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Vaikka kotitalouksien velkaantuminen on kasvussa, on suomalaisilla velan lisäksi myös säästöjä, ilmenee Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 61 prosentilla vastaajista on tällä hetkellä varoja säästettynä tai sijoitettuna eri kohteisiin. Osuus on laskenut 3 prosenttiyksiköllä vuoden 2021 kyselystä.
”Velan lisäksi suomalaisilla on myös varoja, joilla varautua yllätyksiin. Jotta velkaantumisen riskeistä saadaan oikea kuva, tulee ottaa huomioon myös kotitalouksien varallisuus”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Vastaajista 28 prosentilla on asuntolainaa, 54 prosentilla on jotain lainaa tai luottoa. Keskimääräinen uuden asuntolainan määrä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä kyselyssä, noin 115 000 euroa. Yleisin lainan pituus on 25 vuotta. 68 prosenttia vastaajista on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun.
”Viime aikoina on oltu huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta ja niiden kyvystä kestää korkokustannusten nousua. Kyselyn tulokset osoittavat, että moni on varautunut korkojen nousuun”, Mattila kertoo.
Viranomaisilla on käytössään useita keinoja, joilla voidaan ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista ja rajoittaa kokonaisvelkaantumisen kasvua. Uusia on myös lähiaikoina tulossa voimaan. Ennen uusien välineiden kehittämistä on syytä katsoa, miten nykyiset keinot toimivat.
”Tulevalla hallituskaudella on etsittävä toimiva tasapaino ylivelkaantumisen estämisen ja kotitalouksien luotonsaannin turvaamisen välillä. Ongelmana ei ole keinojen vähyys vaan se, että emme tiedä, miten jo olemassa olevat keinot vaikuttavat yhdessä”, Mattila sanoo.
Tuottoa ja vaivattomuutta
Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit, joille säästää 38 prosenttia vastaajista. Sijoitusrahastot eivät ole kaukana perässä – niihin sijoittaa 33 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.
Sijoittajat haluavat sijoituskohteeltaan erityisesti tuottoa ja vaivattomuutta – 63 prosentilla vastaajista tuotto vaikuttaa paljon sijoituskohteen valinnassa ja 31 prosentilla jonkin verran. Täsmälleen samat luvut sijoituskohteen kriteerinä saa vaivattomuus.
”On loogista, että tuotto on pääkriteeri – sitä vartenhan ihmiset yleensä sijoittavat. Vaivattomuuttakaan ei pidä väheksyä. Yksi kansankapitalismin ideoista on, että rahat laitetaan vaikkapa rahastoon itsekseen poikimaan ilman, että välttämättä tarvitsee seurata osakekursseja, tuottokäyriä tai muita talouden käppyröitä.”
Kansalaisen turvan ja vaurauden lisäksi säästöt parantavat yhteiskunnan kantokykyä ja vauhdittavat talouden pyöriä. Erilaisten sijoitustuotteiden laaja tarjonta ja ennakoitava verotus on sekä säästäjien että koko yhteiskunnan etu.
Vastuullisuuden tai ekologisuuden suosio sijoituskohteen valintakriteerinä on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä. Vastuullisuus vaikuttaa paljon vain 24 prosentilla.
”Tuoton hakemisen ohella järkevä sijoittaja ajattelee myös pitkäjänteisesti: esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski sijoituksen arvon kannalta”, Mattila huomauttaa.
Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset päätettiin eriyttää Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2522. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Tutustu Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme