Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Säästämisinto kasvussa – asuntolainan vastapainoksi suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia
4.5.2023 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Vaikka kotitalouksien velkaantuminen on kasvussa, on suomalaisilla velan lisäksi myös säästöjä, ilmenee Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 61 prosentilla vastaajista on tällä hetkellä varoja säästettynä tai sijoitettuna eri kohteisiin. Osuus on laskenut 3 prosenttiyksiköllä vuoden 2021 kyselystä.
”Velan lisäksi suomalaisilla on myös varoja, joilla varautua yllätyksiin. Jotta velkaantumisen riskeistä saadaan oikea kuva, tulee ottaa huomioon myös kotitalouksien varallisuus”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Vastaajista 28 prosentilla on asuntolainaa, 54 prosentilla on jotain lainaa tai luottoa. Keskimääräinen uuden asuntolainan määrä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä kyselyssä, noin 115 000 euroa. Yleisin lainan pituus on 25 vuotta. 68 prosenttia vastaajista on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun.
”Viime aikoina on oltu huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta ja niiden kyvystä kestää korkokustannusten nousua. Kyselyn tulokset osoittavat, että moni on varautunut korkojen nousuun”, Mattila kertoo.
Viranomaisilla on käytössään useita keinoja, joilla voidaan ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista ja rajoittaa kokonaisvelkaantumisen kasvua. Uusia on myös lähiaikoina tulossa voimaan. Ennen uusien välineiden kehittämistä on syytä katsoa, miten nykyiset keinot toimivat.
”Tulevalla hallituskaudella on etsittävä toimiva tasapaino ylivelkaantumisen estämisen ja kotitalouksien luotonsaannin turvaamisen välillä. Ongelmana ei ole keinojen vähyys vaan se, että emme tiedä, miten jo olemassa olevat keinot vaikuttavat yhdessä”, Mattila sanoo.
Tuottoa ja vaivattomuutta
Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit, joille säästää 38 prosenttia vastaajista. Sijoitusrahastot eivät ole kaukana perässä – niihin sijoittaa 33 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.
Sijoittajat haluavat sijoituskohteeltaan erityisesti tuottoa ja vaivattomuutta – 63 prosentilla vastaajista tuotto vaikuttaa paljon sijoituskohteen valinnassa ja 31 prosentilla jonkin verran. Täsmälleen samat luvut sijoituskohteen kriteerinä saa vaivattomuus.
”On loogista, että tuotto on pääkriteeri – sitä vartenhan ihmiset yleensä sijoittavat. Vaivattomuuttakaan ei pidä väheksyä. Yksi kansankapitalismin ideoista on, että rahat laitetaan vaikkapa rahastoon itsekseen poikimaan ilman, että välttämättä tarvitsee seurata osakekursseja, tuottokäyriä tai muita talouden käppyröitä.”
Kansalaisen turvan ja vaurauden lisäksi säästöt parantavat yhteiskunnan kantokykyä ja vauhdittavat talouden pyöriä. Erilaisten sijoitustuotteiden laaja tarjonta ja ennakoitava verotus on sekä säästäjien että koko yhteiskunnan etu.
Vastuullisuuden tai ekologisuuden suosio sijoituskohteen valintakriteerinä on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä. Vastuullisuus vaikuttaa paljon vain 24 prosentilla.
”Tuoton hakemisen ohella järkevä sijoittaja ajattelee myös pitkäjänteisesti: esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski sijoituksen arvon kannalta”, Mattila huomauttaa.
Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset päätettiin eriyttää Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2522. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Tutustu Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiKimmo KoivistoAnalyytikko
Puh:+ 358 20 793 4257kimmo.koivisto@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme