Finanssiala ry

Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Säästämisinto kasvussa – asuntolainan vastapainoksi suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia

Jaa
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on varoja sijoitettuna tai säästettynä. 65 prosenttia aikoo seuraavan vuoden aikana säästää tai sijoittaa varojaan. Edellisessä kyselyssä näin vastasi 58 prosenttia. Velan vastapainoksi suomalaisilla on siis myös varoja. 54 prosentilla vastaajista on lainaa tai luottoa. Asuntolainaa on 28 prosentilla vastaajista. Viranomaisilla on jo käytössään useita keinoja, joilla ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Finanssialan viesti hallitusneuvotteluihin on, että ennen uusia toimenpiteitä on selvitettävä, miten jo päätetyt toimenpiteet vaikuttavat yhdessä. Tutkimuksen mukaan suosituimpia sijoituskohteita ovat erilaiset pankkitilit sekä sijoitusrahastot. Sijoituskohteen tärkeimmät valintakriteerit ovat tuotto ja vaivattomuus.

 Vaikka kotitalouksien velkaantuminen on kasvussa, on suomalaisilla velan lisäksi myös säästöjä, ilmenee Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 61 prosentilla vastaajista on tällä hetkellä varoja säästettynä tai sijoitettuna eri kohteisiin. Osuus on laskenut 3 prosenttiyksiköllä vuoden 2021 kyselystä.

”Velan lisäksi suomalaisilla on myös varoja, joilla varautua yllätyksiin. Jotta velkaantumisen riskeistä saadaan oikea kuva, tulee ottaa huomioon myös kotitalouksien varallisuus”, huomauttaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Vastaajista 28 prosentilla on asuntolainaa, 54 prosentilla on jotain lainaa tai luottoa. Keskimääräinen uuden asuntolainan määrä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisessä kyselyssä, noin 115 000 euroa. Yleisin lainan pituus on 25 vuotta. 68 prosenttia vastaajista on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun.

”Viime aikoina on oltu huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta ja niiden kyvystä kestää korkokustannusten nousua. Kyselyn tulokset osoittavat, että moni on varautunut korkojen nousuun”, Mattila kertoo.

Viranomaisilla on käytössään useita keinoja, joilla voidaan ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista ja rajoittaa kokonaisvelkaantumisen kasvua. Uusia on myös lähiaikoina tulossa voimaan. Ennen uusien välineiden kehittämistä on syytä katsoa, miten nykyiset keinot toimivat.

”Tulevalla hallituskaudella on etsittävä toimiva tasapaino ylivelkaantumisen estämisen ja kotitalouksien luotonsaannin turvaamisen välillä. Ongelmana ei ole keinojen vähyys vaan se, että emme tiedä, miten jo olemassa olevat keinot vaikuttavat yhdessä”, Mattila sanoo.

Tuottoa ja vaivattomuutta

Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit, joille säästää 38 prosenttia vastaajista. Sijoitusrahastot eivät ole kaukana perässä – niihin sijoittaa 33 prosenttia. Pörssiosakkeisiin on sijoittanut 20 prosenttia vastaajista.

Sijoittajat haluavat sijoituskohteeltaan erityisesti tuottoa ja vaivattomuutta – 63 prosentilla vastaajista tuotto vaikuttaa paljon sijoituskohteen valinnassa ja 31 prosentilla jonkin verran. Täsmälleen samat luvut sijoituskohteen kriteerinä saa vaivattomuus.

”On loogista, että tuotto on pääkriteeri – sitä vartenhan ihmiset yleensä sijoittavat. Vaivattomuuttakaan ei pidä väheksyä. Yksi kansankapitalismin ideoista on, että rahat laitetaan vaikkapa rahastoon itsekseen poikimaan ilman, että välttämättä tarvitsee seurata osakekursseja, tuottokäyriä tai muita talouden käppyröitä.”

Kansalaisen turvan ja vaurauden lisäksi säästöt parantavat yhteiskunnan kantokykyä ja vauhdittavat talouden pyöriä. Erilaisten sijoitustuotteiden laaja tarjonta ja ennakoitava verotus on sekä säästäjien että koko yhteiskunnan etu.

Vastuullisuuden tai ekologisuuden suosio sijoituskohteen valintakriteerinä on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä edellisestä kyselystä. Vastuullisuus vaikuttaa paljon vain 24 prosentilla.

”Tuoton hakemisen ohella järkevä sijoittaja ajattelee myös pitkäjänteisesti: esimerkiksi saastuttavat kohteet sijoituksina alkavat olla huomattava riski sijoituksen arvon kannalta”, Mattila huomauttaa. 

Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset päätettiin eriyttää Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Pääasiallisen kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joita haastateltiin 2522. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Tutustu Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimukseen

Tutkimusraportti

Kuvapaketti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa19.9.2023 09:00:00 EEST | Tiedote

Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.

Kalastelut ja muut huijaukset kasvoivat räjähdysmäisesti alkuvuonna – pankit saivat estettyä huijauksia lähes 16 miljoonan euron edestä14.9.2023 07:40:00 EEST | Tiedote

Huijausmäärät nousivat reippaasti vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla. Pankit saivat tammi-kesäkuussa estettyä ja palautettua uhreille 15,9 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 6,7 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 19,8 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa. Huijauksien kokonaismäärä oli siis 35,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat sijoitushuijauksista, joissa myös tappioiden kasvu oli suurinta.

Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä mataa, kotitalouksien kysynnässä ensimmäisiä merkkejä paremmasta5.9.2023 06:30:00 EEST | Tiedote

Yritysten luotonkysyntä on selvästi vähäisempää kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset yritysten lähikuukausien luotonkysynnästä ovat niin ikään heikot. Myös kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän aikana vähemmän kuin vuosi sitten. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta syksylle ovat edelleen heikkoja, mutta luotonkysyntä saattaa olla kääntymässä parempaan suuntaan.

FA:n Arno Ahosniemi: Hallituksen sitouduttava rasismin vastaiseen työhön, jotta hallitusohjelmaa päästään toteuttamaan15.8.2023 10:39:14 EEST | Tiedote

Nykyinen hallitusohjelma sisältää hyviä aineksia, joilla toivottavasti saadaan vauhditettua talouskasvua ja työllisyyttä. Kestävä hyvinvointiyhteiskunta rakentuu sekä vastuulliseen taloudenhoitoon että työhön ja yrittäjyyteen kannustamiseen. On kaikella tavalla varmistettava, että Suomi säilyy myös houkuttelevana ja turvallisena investointi- ja sijoituskohteena.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme