Kuntien kulutuksen hiilijalanjäljestä aikaisempaa tarkempaa tietoa

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on keskeistä korvata fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla energiamuodoilla sekä panostaa energiatehokkuuteen ja energiansäästöön. Katse tulisi kuitenkin jo kääntää myös kulutuksesta aiheutuviin päästöihin. Kuntien ja kaupunkien päästökehitystä tarkasteltaessa, ovat päästöt olleet viime vuosina laskusuunnassa. Vastaavaa kehitystä ei valitettavasti kulutuksen päästöjen osalta ole ollut havaittavissa. Luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kulutuksen aiheuttamista päästöistä on toki ollut saatavilla myös huomattavasti rajallisemmin.

Helsinki on selvittänyt kaupunkilaisten kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt eli hiilijalanjäljen nyt toista kertaa. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Helsingin lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa.

Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Laskentaa varten kehitettyä laskentamallia tarkennettiin entisestään, kun rakentamisen päästöihin sisällytettiin muun muassa uusien katujen ja teiden sekä siltojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Laskennassa tarkasteltiin myös mökkeilyn ja mökkeilijöiden vaikutuksia kulutuksen päästöihin.

”Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Kulma-mallilla kerran aikaisemmin. Nyt toisella laskentakierroksella saimme kehitettyä laskentaa ja se tarjoaa aikaisempaa kattavammin tietoa rakentamisesta teiden, katujen ja siltojen osalta sekä liikkumisesta kotimaan lentoliikenteen sekä huviveneiden osalta. Mielenkiintoisena yksityiskohtana myös mökkeilyn vaikutuksia kulutuksen päästöihin on tarkasteltu”, projektipäällikkö Emma Liljeström Sitowisestä kertoo.

Helsingin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 8,84 t CO₂-ekv asukasta kohden. Vuonna 2020 nämä päästöt olivat 9,04 t CO₂-ekv. Helsinkiläisten suorat päästöt ovat selvästi pienemmät, vuonna 2021 ne olivat 3,6 04 t CO₂-ekv. Merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluivat useissa kunnissa ruoka sekä energiankulutus. Laskennassa kasvihuonekaasuista ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

Kulutuksen päästöjen vähentämisessä on valtava potentiaali. Sen toteutuminen edellyttää kuitenkin isoja muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Kunnilla on mahdollisuus tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa panostamalla julkiseen liikenteeseen, ruokailuun ja tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä. Lisäksi viestintä ja tiedotus ovat keinoja, joilla kunnat voivat vaikuttaa.

”Merkittävä kuluttajien valintoihin liittyvä päästövähennyspotentiaali liittyy ruokavalintoihin. Ruuan päästövaikutusten arvioinnin mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa. Kuntien vaikutusmahdollisuudet piilevät ilmastovaikutuksiltaan vähäisemmässä, kasvispainotteisessa päiväkoti-, koulu- ja työpaikkaruokailun tarjoamisessa”, selvittää Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Kulutuksen päästöjen seuranta, kuten myös vieläkin tarkempien laskentatulosten tavoittelu jatkuu myös tulevaisuudessa. Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kuten ilmastotyöhön muutenkin ovat merkittävät, joten jatkuvalle seurantatiedolle on ehdottomasti tarvetta.

”Laskennassa oli mukana 20 kuntaa ja menetelmäkehitykseen osallistuneessa asiantuntijaverkostossa lähes 60 alan asiantuntijaa! Olen erittäin tyytyväinen laskentaan tehtyihin lisäyksiin ja tarkennuksiin ja odotan jatkoa innolla”, iloitsee Liljeström.

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Laskentamenetelmän kehitystä tuki hankkeen asiantuntijaverkosto, johon osallistui edelläkävijäkuntien edustajien lisäksi asiantuntijoita useista alan asiantuntijaorganisaatioista. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa.