Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Miksi eläkeleikkaukset eivät paranna valtion taloutta?

– Kyllä tämä valtiovarainministeriön tuorein ulostulo oli yllättävä, sanoo pitkän linjan ekonomisti Jaakko Kiander.
Kiander – nykyään julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja – sanoo, että työeläkerahojen ja valtiontalouden erillisyydelle on perustellut syyt ja ne on kirjattu myös lakiin. Syy tälle on järjestelmien alkuperäisessä tarkoituksessa. Työeläkejärjestelmän tehtävä on ollut tuottaa ansiosidonnaista eläkevakuutusturvaa, jolla tähdätään jonkinlaisen tulotason säilyttämiseen eläkkeellä.
– Se poikkeaa valtiovetoisesta perusturvan tuottamisesta, joka tähtää enemmän ihmisten toimeentulon minimitason ylläpitämiseen. Siksi Suomessa on haluttu, että työeläkerahat ovat työmarkkinajärjestöjen valitsemien edustajien valvonnassa ja yksityisoikeudellisten työeläkeyhtiöiden rahoja. Kyseessä ei ole valtiollinen eläkejärjestelmä vaan työmarkkinoiden eläkejärjestelmä, Kiander tiivistää.
Jakso on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.
Eläkeleikkaus ei säteile suoraan valtiontalouteen
Nyt näyttää siltä, että tätä järjestelmäarkkitehtuuria ollaan vaivihkaa muuttamassa. Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkosen nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien näkökulmasta kyse on työeläkkeen määrän ennustettavuudesta.
– Julkisessa keskustelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että ministeriö on esittänyt myös palkkakertoimen leikkausta, jolloin leikkaus koskisi myös tulevia eläkkeensaajia, Pelkonen sanoo.
Palkkakertoimella tarkistetaan ansaittujen työeläkekertymien arvo, kun ihminen jää eläkkeelle.
Kiander sanoo, että työeläkejärjestelmän kestävyyttä parantavat leikkaukset eivät myöskään suoraan säteile valtiontalouden puolelle, ellei samalla koroteta veroja ja alenneta työeläkemaksuja – joissa on kuitenkin laskelmien mukaan nykyisellään korotuspainetta.
– Yhden prosenttiyksikön indeksileikkaus pienentäisi työeläkemenoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pienentyneet eläkkeet kuitenkin vähentäisivät valtion verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkaus myös pienentäisi kaikkien suomalaisten loppuelämän aikana odotettavissa olevia tuloja. Eli se tarkoittaa pitkän tähtäimen köyhtymistä, Kiander sanoo Salaisuuksien jäljillä -jaksossa.
Julkista taloutta vahvistavat vaikutukset voisivat jäädä vaatimattomiksi.
– Väliaikaisen indeksileikkurin merkitys pienentyisi ajan kuluessa, eikä sen kokoluokka ratkaisisi julkisen talouden eri sektoreiden rahoitushaasteita, Pelkonen sanoo.
Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Janne Pelkonen Salaisuuksien jäljillä: Miksi eläkeleikkaukset eivät paranna valtion taloutta?
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne Pelkonenyhteiskuntavaikuttamisen päällikkö
Puh:050 559 5894janne.pelkonen@tela.fiJenni Heinoviestintäpäällikkö
Puh:040 170 4656jenni.heino@tela.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Nimitys Telassa: Antti Tanskanen johtajaksi8.5.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Filosofian tohtori, SHV Antti Tanskanen (53) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi. Nimitys vahvistaa Telan työeläkejärjestelmän kehittämiseen ja toimeenpanoon liittyvää osaamista. Tanskanen aloittaa tehtävässään 1.9.2025.
Todellisten tulojen huomioiminen yrittäjien eläkemaksussa saa työeläkealalta vahvaa tukea24.4.2025 14:11:42 EEST | Tiedote
Yrittäjien eläkemaksun perusteena olevan YEL-työtulon muuttaminen teoreettisesta työtulosta kohti ansiopohjaisuutta on saanut työeläkealalla kannatusta jo pitkään. Siksi maan hallituksen linjaus yrittäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista kuulostaa lupaavalta, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.
Vain kaupallisen riskin ja tuoton pitää ohjata eläkerahojen sijoittamista – myös Suomeen15.4.2025 07:12:47 EEST | Uutinen
Finanssimarkkinoilla jytisee ja samaan aikaan vaatimukset työeläkerahojen sijoittamisesta kotimaahan ovat kasvussa. Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Markus Ahon mukaan mikään ei lähde kasvamaan vain kaatamalla sinne yhtäkkiä loputtomasti rahaa. Telan Janne Pelkosen Salaisuuksien jäljillä -videosarjan haastattelussa Aho sanoo, että enemmän pitäisi puhua muiden maiden eläkerahastojen sijoitusten houkuttelemisesta Suomeen kuin suomalaisten eläkevarojen suuntaamisesta jonnekin. Ahon mukaan sijoittamisen pitää aina lähteä kaupallisesta sijoitusharkinnasta ja kotimaan sijoitusten pitää olla kilpailukykyisiä muiden sijoitusmahdollisuuksien kanssa.
Mitä Tuntematon sotilas opettaa meille eläkevarojen sijoittamisen riskeistä?3.4.2025 08:39:57 EEST | Blogi
Tuoreen eläkeuudistuksen myötä työeläkevarojen sijoittamisen riskitasoa nostetaan. Esiin on noussut huolia – otetaanko turhia riskejä? Mutta kysyjät eivät tule aina ajatelleeksi, että myös liian vähäinen riskitaso voi tuottaa surkean lopputuloksen. Sen opettavat meille niin sijoitustoiminnan tilastohistoria kuin vänrikki Kariluodon saama ohje.
Työeläkevarojen sijoittamisen periaatteet suojelevat koko järjestelmää17.3.2025 11:19:15 EET | Blogi
Keskustelu työeläkevarojen käyttämisestä kotimaisten kasvuyritysten tukemiseen joko suoraan tai välillisesti sijoitusrahastojen kautta on virinnyt tänä keväänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme