Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Miksi eläkeleikkaukset eivät paranna valtion taloutta?
– Kyllä tämä valtiovarainministeriön tuorein ulostulo oli yllättävä, sanoo pitkän linjan ekonomisti Jaakko Kiander.
Kiander – nykyään julkisten alojen eläkevakuuttaja Kevan toimitusjohtaja – sanoo, että työeläkerahojen ja valtiontalouden erillisyydelle on perustellut syyt ja ne on kirjattu myös lakiin. Syy tälle on järjestelmien alkuperäisessä tarkoituksessa. Työeläkejärjestelmän tehtävä on ollut tuottaa ansiosidonnaista eläkevakuutusturvaa, jolla tähdätään jonkinlaisen tulotason säilyttämiseen eläkkeellä.
– Se poikkeaa valtiovetoisesta perusturvan tuottamisesta, joka tähtää enemmän ihmisten toimeentulon minimitason ylläpitämiseen. Siksi Suomessa on haluttu, että työeläkerahat ovat työmarkkinajärjestöjen valitsemien edustajien valvonnassa ja yksityisoikeudellisten työeläkeyhtiöiden rahoja. Kyseessä ei ole valtiollinen eläkejärjestelmä vaan työmarkkinoiden eläkejärjestelmä, Kiander tiivistää.
Jakso on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.
Eläkeleikkaus ei säteile suoraan valtiontalouteen
Nyt näyttää siltä, että tätä järjestelmäarkkitehtuuria ollaan vaivihkaa muuttamassa. Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkosen nykyisten ja tulevien eläkkeensaajien näkökulmasta kyse on työeläkkeen määrän ennustettavuudesta.
– Julkisessa keskustelussa ei ole juuri huomioitu sitä, että ministeriö on esittänyt myös palkkakertoimen leikkausta, jolloin leikkaus koskisi myös tulevia eläkkeensaajia, Pelkonen sanoo.
Palkkakertoimella tarkistetaan ansaittujen työeläkekertymien arvo, kun ihminen jää eläkkeelle.
Kiander sanoo, että työeläkejärjestelmän kestävyyttä parantavat leikkaukset eivät myöskään suoraan säteile valtiontalouden puolelle, ellei samalla koroteta veroja ja alenneta työeläkemaksuja – joissa on kuitenkin laskelmien mukaan nykyisellään korotuspainetta.
– Yhden prosenttiyksikön indeksileikkaus pienentäisi työeläkemenoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Pienentyneet eläkkeet kuitenkin vähentäisivät valtion verotuloja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Leikkaus myös pienentäisi kaikkien suomalaisten loppuelämän aikana odotettavissa olevia tuloja. Eli se tarkoittaa pitkän tähtäimen köyhtymistä, Kiander sanoo Salaisuuksien jäljillä -jaksossa.
Julkista taloutta vahvistavat vaikutukset voisivat jäädä vaatimattomiksi.
– Väliaikaisen indeksileikkurin merkitys pienentyisi ajan kuluessa, eikä sen kokoluokka ratkaisisi julkisen talouden eri sektoreiden rahoitushaasteita, Pelkonen sanoo.
Salaisuuksien jäljillä -videosarja paljastaa tekijöitä, jotka vahvistavat tai murtavat paitsi suomalaista eläkejärjestelmää myös koko hyvinvointivaltiota.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Janne Pelkonen Salaisuuksien jäljillä: Miksi eläkeleikkaukset eivät paranna valtion taloutta?
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne Pelkonenyhteiskuntavaikuttamisen päällikkö
Puh:050 559 5894janne.pelkonen@tela.fiJenni Heinoviestintäpäällikkö
Puh:040 170 4656jenni.heino@tela.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Kutsu toimituksille: Tervetuloa kiikaroimaan eläkeuudistusta ja työeläkevarojen tulevaisuutta Telan striimattavassa tilaisuudessa 25.9.16.9.2024 15:13:20 EEST | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan, kun työeläkealan asiantuntijat ja vaikuttajat pohtivat Suomen seuraavaa eläkeuudistusta ja erityisesti työeläkevarojen sijoitustoiminnan uudistusta keskiviikkona 25.9. Työeläkevakuuttajat Telan tilaisuudessa!
Kannattavatko edes nuoret nuorisoalan eläke-ehdotuksia?2.9.2024 13:31:09 EEST | Blogi
Nuorisoala julkisti viime viikolla omat ratkaisunsa eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Nuorten ikäluokkien ”varjoneuvotteluista” on tullut eräänlainen perinne 2000-luvulla. Hyvä niin. Nuoret peräänkuuluttavat sitä, että myös tulevat eläkkeenmaksajat ja eläkeläiset huomioidaan eläkejärjestelmää kehitettäessä. Samalla tulee näkyväksi se tosiasia, että eläkejärjestelmämme perustuu eräänlaiseen sukupolvisopimukseen, jossa nykyiset palkansaajat ja yrittäjät maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä suurimman osan. Sukupolvien välinen ketju ei saa katketa, vaan myös tulevien sukupolvien tulee voida luottaa siihen, että saa työeläkettä sen ajan koittaessa.
Työeläkevarat kasvoivat 10 miljardia vuoden 2024 alkupuoliskolla30.8.2024 07:02:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten työeläkevarat kasvoivat yhteensä 10 miljardia euroa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Kasvua vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä oli noin 3 miljardia, ja varoja oli sen päättyessä yhteensä 261 miljardia euroa.
Nimitys Telassa: Leena Vänni media- ja markkinointiviestinnän asiantuntijaksi28.8.2024 13:25:57 EEST | Tiedote
Filosofian maisteri Leena Vänni (44) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan media- ja markkinointiviestinnän asiantuntijaksi.
Telan Siimes: Nuorisoala unohtaa sijoitusuudistuksen sukupolvivaikutukset ja valjastaa työeläkkeet kovan tulojen uudelleenjakopolitiikan välineeksi27.8.2024 15:46:27 EEST | Tiedote
Joukko nuorisoalan järjestöjä julkisti tänään ehdotuksensa työeläkejärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotukset tähtäävät nuorten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseen, mutta niissä valitut keinot ovat osin rajussakin ristiriidassa nykyisenkaltaisten työeläkkeiden ja niiden rahoittamisen perusperiaatteiden kanssa, arvioi Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme