Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit

Kilpailutusrajan nostolla kymmenien miljoonien säästöt – Inhouse-yhtiöiden pilkkominen tulisi veronmaksajille kalliiksi

5.5.2023 08:00:00 EEST | Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit | Tiedote

Jaa
Raskaan kilpailutusrajan nosto sen sijaan toisi 30–70 miljoonan euron säästöt. Kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta menee yksityisille yrityksille, Kustoksen jäsenyrityksille tehty kysely paljastaa. Hallitusohjelmaehdotukset inhouse-yhtiöiden toiminnan rajoituksista nykyisestä olisivat valtiontaloudelle ja huoltovarmuudelle vahingollisia.
- Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi.
- Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi.

Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry haluaa vahvistaa suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja siten avaa mahdollisuuksia niiden vientiin purkamalla ja helpottamalla julkisten hankintojen byrokratiaa.

Nykymallissa monet yritykset jättävät vaivaan nähden pienet, mutta työläät kilpailutukset väliin.

- Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi. 

 Uudistus toisi myös merkittäviä säästöjä vähentämällä turhaa byrokratiaa.

Julkisten raskaiden kilpailutusten rajan nosto toisi 10–20 prosentin eli 30–70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt hallinnossa. Tämä luku perustuu laskentakaavioon, jossa Suomessa vuosittain tehtäville noin 60 000 –215 000 euron hankinnoille lasketaan hankintaprosessin kuluksi minimissään 4 000 tai ylimmillään 10 000 euroa. Tällaisia hankintoja tehdään vuodessa noin 7 000.

- Nämä hankintakustannukset ovat kokemustemme mukaan enemmän ala- kuin yläkanttiin. Euromääräisesti pieniinkin hankintoihin saatetaan käyttää paljon aikaa ja resursseja. Nämä kaikki pitää laskea mukaan hankintakustannuksiin, Koskivuori huomauttaa.

Hankintojen läpinäkyvyyttä tulisi myös lisätä korjaamalla hankintalakia. Myös kilpailutusten ulkopuolisten toimijoiden pitäisi saada tutustua tarjouksiin. Kilpailutusten tarjousdokumenttien tulisi olla avoimempia.


Omistusrajoitukset nostaisivat kustannuksia

Julkisomisteisille inhouse-yhtiöillä on julkisuudessa ehdotettu 10, jopa 20 prosentin vähimmäisomistusta kunnilta, kaupungeilta ja hyvinvointialueilta. Tämä ei muuttaisi suurten kaupunkien ja hyvinvointialueiden tilannetta, mutta saattaisi inhouse-yhtiöiden pienomistajat – pienet kunnat – pahaan pulaan. 

Vähimmäisomistuksen ehtojen muuttaminen pakottaisi pienet kunnat perustamaan uusia, yhä pienempiä yhteenliittymiä yhteishankintojaan varten. Inhouse-yritysten lukumäärän kasvaessa palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöstön määrän moninkertaistuisi. Osto- ja projektiosaaminen heikkenisi merkittävästi.

Kilpailutusten sirpaloituessa myös yritysten tarve osallistua yhä useampiin, raskaisiin kilpailutuksiin lisääntyisi.

Yleensä raskaan kilpailutuksen voittajaksi selviytyy iso markkinatoimija, joka tuottaa palvelunsa kokonaan itse eikä hanki alihankintana palvelua pienyrityksiltä. Näin markkina keskittyy isoihin, usein ulkomaille veronsa maksaviin toimijoihin.

- Jos haluaisimme edelleen jatkaa palveluiden tarjoamista pienosakkaillemme, joutuisimme lisäämään inhouse-tytäryhtiöidemme määrää. Tämä on kustannustehotonta ja lisäisi hallintoa. Yksi vaihtoehto on myös, että kunnat ryhtyisivät siirtämään palveluita omaksi toiminnakseen”, Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen kuvaa vaihtoehtoja.

Kaksi kolmasosaa inhouse-yritysten liikevaihdosta yksityisille yrityksille

Inhouse-yhtiöissä innovoidaan yhä uusia, yhä tehokkaampia ja veronmaksajien rahoja säästäviä ratkaisuja, myös ohjelmistopalvelujen kohdalla. Noin kaksi kolmasosaa inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta on ostoja yksityisiltä yrityksiltä, Kustoksen tuore jäsenselvitys osoittaa. 

- Osa ostaa jopa enemmän, osa hieman vähemmän, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori kertoo. 

- Esimerkiksi julkisomisteisten ICT-inhouseyhtiöiden 2M-IT Oy ja Istekki Oy:n liikevaihdosta 70 prosenttia menee yksityisille yrityksille erilaisten ostojen ja yhteiskumppanuuksien kautta, myös Itsekin toimitusjohtajana toimiva Koskivuori toteaa.

Inhouse-yhtiöt eivät havittele vientimarkkinoita, vaan jättävät sen kokonaan yksityisille yrityksille. Sen sijaan inhouse-yhtiöt lisäävät yhteydenpitoaan yrityskenttään ja voivat uusien yhteishankkeiden kautta mahdollistaa yhä useamman suomalaisyrityksen kansainvälistymistä onnistuneiden referenssiprojektien avulla.

Lisätiedot:

Lasse Koskivuori

Hallituksen puheenjohtaja

Kustos ry – Julkishallinnon palvelukumppanit

+358 44 434 1234

lasse.koskivuori@istekki.fi

Avainsanat

Kuvat

- Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi.
- Julkishankintojen raskaan kilpailutusrajan nostaminen 60 000 eurosta EU:n sallimaan 215 000 euroon parantaisi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta osallistua julkisiin hankintoihin, Kustoksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvioi.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit



Mikä Inhouse?

Inhouse-yhtiö tarkoittaa julkisten toimijoiden, usein usean kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen, valtion tai näiden yhdessä omistamaa yritystä. Tämä tarkoittaa tiivistä kumppanuutta sekä sitä, että omistaja-asiakkaat ohjaavat yhtiön toimintaa. Inhouse-yhtiöt tekevät tiivistä yhteistyötä myös yksityisen sektorin yritysten kanssa ja kilpailuttavat palveluita markkinoilta hankintalain mukaisesti omistaja-asiakkaidensa puolesta.

Mikä Kustos?
Kustos ry – Julkishallinnon palvelukumppanit pyrkii edistämään inhouse-organisaatioiden avoimuutta, välittää parhaita käytänteitä omistajiensa välillä ja osallistuu julkiseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustos ry-Julkishallinnon palvelukumppanit

Eurooppaoikeuden professori Raitio: EU pakottaa Suomen avaamaan hankintalain uudelleen jo seuraavalla hallituskaudella16.9.2026 07:21:06 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raition ja Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäen mukaan Suomen juuri uudistettu hankintalaki joudutaan avaamaan uudelleen jo seuraavalla hallituskaudella. EU:n uusi Public Procurement Act korvaisi nykyiset hankintadirektiivit suoraan sovellettavalla asetuksella, mikä pakottaisi arvioimaan kansallisen hankintalainsäädännön uudelleen. Samalla tarkasteluun palaisivat myös EU-sääntelyä tiukemmat ratkaisut, kuten sidosyksiköiden 10 prosentin minimiomistusvaatimus.

EU valmistelee hankintojen vallankumousta – Suomessa juuri uudistettu hankintalaki kumoutumassa11.8.2026 07:57:00 EEST | Tiedote

Euroopan komissio valmistelee yhtä julkisten hankintojen historian suurimmista uudistuksista. Se on komission esityslistalla syyskuun 2026 alussa. Vuotaneen asetusluonnoksen mukaan nykyiset kolme hankintadirektiiviä korvattaisiin yhdellä suoraan sovellettavalla EU-asetuksella, joka kaventaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia säätää omista hankintamenettelyistään. Poliittisesti merkittävin uudistus on eurooppalaisen etusijan vahvistaminen julkisissa hankinnoissa.

Kunnat ja hyvinvointialueet etsivät keinoja minimoida hankintalakimuutoksen haittavaikutuksia – uutuutena osuuskuntamalli24.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote

Uuden hankintalain hyväksymisen jälkeen kunnat ja hyvinvointialueet selvittävät, miten lakimuutosten aiheuttamia merkittäviä muutoskustannuksia ja kyberturvan vaarantumista voitaisiin rajata mahdollisimman vähäisiksi. Kuten KKV ja VM ennakkoarvioissaan jo toivat esille, lailla tavoiteltua palvelujen laajaa siirtymistä markkinatoimijoille ei tapahdu. Uusimpana vaihtoehtona inhouse-yhtiöihin tehtäviin muutoksiin on noussut osuuskuntamalli.

Kustos: Hankintalain muutos rajoittaa kuntien ja hyvinvointialueiden valinnanvapautta26.5.2026 07:57:00 EEST | Tiedote

Tällä hetkellä kunnilla ja hyvinvointialueilla on täysi oikeus päättää, tuottavatko ne palvelunsa itse, hankkivatko ne palvelunsa avoimilta markkinoilta vai käyttävätkö ne osaomistamiaan inhouse-yhtiöitä. Jatkossa näin ei olisi, mikäli hallituksen esittämä hankintalain muutos etenee laiksi. Se rajoittaa suoraan kuntien ja hyvinvointialueiden nykyistä valinnanvapautta, Kustos ry muistuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye