Data tarjoaa satojen miljoonien säästöt sote-menoihin – Sitralta suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon tehostamiseen

Julkisen sektorin velkaantuminen ja kasvava työvoimapula sekä ikääntyvä väestö luovat painetta myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukselle. Yksi ratkaisu taata laadukas hoito, parantaa tuottavuutta ja hillitä kustannuksia on hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvää dataa nykyistä tehokkaammin, todetaan Sitran tuoreessa selvityksessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvällä datalla tarkoitetaan terveystietoja, joita ovat muun muassa potilas- ja lääkitystiedot, hoitotoimenpiteet sekä sosiaalipalveluihin liittyvät tiedot.

Selvityksessä annettujen suositusten toteuttamisen on laskettu tuovan 770 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä voisi vapauttaa 5 000 hoitajan ja 1 300 lääkärin työpanosta tehokkaammin hoitotyöhön sekä helpottaa yhä kasvavaa pulaa hoitoammattilaisista. Suositukset mahdollistaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisen paremmin ja tehokkaammin sekä siirtymisen kohti yksilöllisempää terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä.

”Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeiden valintojen edessä käynnistyneellä hallituskaudella. Sote-uudistuksen ensimmäinen vaihe tehtiin ymmärrettävistä syistä hallinto ja rakenne edellä. Uudistuksen seuraava vaihe tulisi tehdä data edellä,” toteaa Sitran reilun datatalouden teemajohtaja Kristo Lehtonen.

Sitra suosittelee muun muassa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulisi parantaa, ihmisten tulisi päästä henkilökohtaiseen dataansa nykyistä helpommin käsiksi sekä sitä, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa ja velvoittaa tekoälyn käyttöä sote-alalla. Datasta voimaa sote-järjestelmään -selvityksen on tehnyt HUS:n entinen tietohallintojohtaja Antti Larsio. Selvitykseen haastateltiin yli kahtakymmentä alan asiantuntijaa.

Data juuttuu siiloihin monesta syystä ja hidastaa hoitotyötä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvä data liikkuu sote-palveluita tuottavissa organisaatioissa ja osin palvelunantajien välillä. Dataa jaetaan myös kansallisissa tietojärjestelmäpalveluissa ja niiden välityksellä. Ongelmana on se, ettei data liiku riittävästi hoitopolun aikana. Jos tähän saataisiin muutos, tehostaisi se hoitotyötä.

Esimerkkejä dataan liittyvistä haasteista löytyy useita: Potilaan terveystiedot eivät tällä hetkellä siirry terveysasemalta päivystykseen riittävän laajuisina eikä riittävän nopeasti. Potilaan hoitotiedot, kuten vaikkapa sydänfilmi- tai aivosähkökäyrätutkimusten mittausten tulokset, eivät aina välity eteenpäin hoitopaikan vaihtuessa toiseen. Asiakas ei myöskään voi itse välittää tietojaan sähköisessä muodossa muille hoitotahoille heidän käyttämäänsä tietojärjestelmään.

Usein eri alojen asiantuntijoiden työskennellessä yhdessä tietoja vaihdetaan suullisesti ja niitä kirjataan manuaalisesti eri järjestelmiin. Monialaisessa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen välillä on myös haasteita. Samat tiedot kirjataan nykyään moneen järjestelmään, kuten sosiaalihuollon asiakastietoihin, terveydenhuollon potilastietoihin ja kuntien ylläpitämään oppilashuollon järjestelmään.

Datan ja tekoälyn avulla pystyttäisiin tehostamaan lääkäreiden, hoitajien ja muiden ammattilaisten työtä sekä tarjoamaan yksilökeskeisempää hoitoa.

“Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi ennaltaehkäisevässä hoidossa, kuten riskiryhmiin kuuluvien tunnistamisessa. Tekoäly mahdollistaisi myös esimerkiksi hoitotapahtumien kirjauksen sanelulla. Nykyisellään kirjausten tekeminen vie henkilökunnalta jopa enemmän aikaa kuin potilaan tutkiminen”, toteaa Sitran Kristo Lehtonen.

Sosiaali- ja terveysdata olisi saatava liikkeelle hyvinvointialueen sisällä, tarvittaessa hyvinvointialueelta toiselle ja pitkällä tähtäimellä EU:n jäsenmaasta toiseen. Lehtonen huomauttaa, että terveystietojen jakamista on kehitetty myös Euroopan tasolla.

“EU:n tavoitteena on, että terveystiedot siirtyisivät tarpeen mukaan sujuvasti myös maasta toiseen ja eri potilastietojärjestelmien välillä. Suomen on valmistauduttava tähän kehitykseen.”

Säästöihin voidaan päästä käsiksi nopeastikin

Väestön ikääntyminen ja alhainen syntyvyys yhdistettynä velkaantuvaan julkiseen sektoriin edellyttävät Suomelta vankkaa uudistumista ja päättäjien sitoutumista siihen. Sitran projektijohtajan Markus Kalliolan mukaan nopeimmat hyvinvointialueet voisivat päästä kiinni säästöpotentiaaliin jo tällä vaalikaudella.

”Suosituksemme eivät vaadi lisää budjettirahaa, vaan hyvinvointialueiden kannattaisi priorisoida suositusten mukaisia kehitystoimia. Asioiden tekeminen uudella tavalla vapauttaisi kehityspanoksia ja työvoimaa”, Kalliola toteaa.

Sitran selvitys Datasta voimaa sote-järjestelmään julkaistaan 8.5.2023. Sitra haluaa selvityksellään edistää kansallista keskustelua sosiaali- ja terveysdatan nykyistä paremmasta hyödyntämisestä, sen mahdollisuuksista ja edellytyksistä.

Sitra suosittelee seitsemää toimenpidettä sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan käytön uudistamiseksi

Sitra ehdottaa seuraavia toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan liikkuvuuden parantamiseksi:

1. Yksilön pääsyä häntä koskevaan tosiaikaiseen dataan on helpotettava.
   Ihmisten pitää päästä helposti käsiksi omiin sote-tietoihinsa ja saada ne myös koneluettavassa muodossa, jotta niitä voi hyödyntää laajemmin.
   
   
2. Periaate “kerää ja kirjaa sujuvasti kerran, käytä usein” tulee ottaa käyttöön. Tietojärjestelmät tulee rakentaa sellaisiksi, että yksilöä koskeva muuttumaton tieto kerätään ja kirjataan vain kerran ja se on sen käytettävissä aina siellä, missä sitä tarvitaan.
   
   
3. Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvän datan laatua tulee parantaa. Datan tulee olla riittävän kattavaa ja sisällöllisesti ymmärrettävää sen käyttäjälle. Tiedon laatu tulee varmistaa sen syntymisestä tallentamiseen, välittämiseen ja vastaanottamiseen asti. Tarvitaan yhteiset mekanismit laadunvarmistamiseen.
   
   
4. Yksilökeskeiset, kansainväliset tietomallit tulee ottaa käyttöön. Yhdenmukaiset tietomallit tarvitaan sekä hoitoa että tutkimusta varten. Yhteinen malli mahdollistaa sote-datan siirron suoraan palveluntarjoajalta toiselle, jos käyttöoikeudet sen sallivat. Yhteisellä mallilla pohjustetaan myös terveystietojen datanvaihtoa tulevaisuudessa Euroopassa.
   
   
5. Lainsäädännön tulee mahdollistaa tekoälyn käyttö ja tehtävä se velvoittavaksi. Tekoälyä käytetään jo esimerkiksi röntgenkuvien analysoinnissa. Sen käyttö on mahdollistettava myös ennaltaehkäisyssä, riskiryhmien tunnistamisessa ja potilasryhmien analysoinnissa. Tekoälyn käytöllä sujuvoitetaan laadukasta hoitoa ja alennetaan kustannuksia, turvataan henkilöstön riittävyys ja parannetaan ihmisten hyvinvointia.
   
   
6. Kansallinen ohjausmalli on uudistettava. Kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden ohjausrakennetta ja tuottamisvastuita tulee selkeyttää sekä hyvinvointialueiden palveluja tulee yhdenmukaistaa ja kustannustasoa harmonisoida.
   
   
7. Rahoitusta tulee suunnata suositusten toteuttamiseen. STM ohjaa sote-palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Sen myöntämä rahoitus sote-palveluntuottajille ja THL:lle sekä kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin tulee suunnata osaltaan datan laadun parantamiseen sekä yhteisen tietomallin käyttöönottoon, tekniseen infrastruktuuriin ja varmistaa näin yhteentoimivuus ja datan liikkuvuus. Hyvinvointialueiden tulee laatia tiekartta suositusten käyttöönottoon.

​​Lisätietoja​: 

Datasta voimaa sote-järjestelmään–Sote-dataa hyödyntämällä parempaa hoitoa ja kustannussäästöjä (linkki aukeaa 8.5.2023 klo 02.00) 

Kristo Lehtonen, johtaja, Reilu datatalous, Sitra 
kristo.lehtonen@sitra.fi, puh.0294 618 525 

Markus Kalliola, projektijohtaja, Terveysdata 2030 -projekti, Sitra 
markus.kalliola@sitra.fi, puh. 0294 618 432 

Johanna Kippo, viestinnän asiantuntija, Sitra 
johanna.kippo@sitra.fi, puh. 0294 618 220