Muistisairaiden omaishoitajat paikkaavat puuttuvia palveluja, mutta jäävät itse tuen ulkopuolelle

Halonen tarkasteli artikkeliväitöskirjassaan kotona asuvaa muistisairasta hoivaavia läheisiä. Tutkimuksessa käytettiin kysely- ja haastatteluaineistoja, joissa vastaajina oli puolisoita ja aikuisia lapsia. Tulosten mukaan muistisairaiden omaishoitajien tilanteet vaihtelevat, mikä vaikuttaa heidän tuen ja palveluiden tarpeisiinsa. Hoivatilanteiden erojen vuoksi omaishoitajien tarpeet ovat yksilöllisiä.
– Tarve tuen räätälöinnille haastaa palvelujärjestelmää: Miten palveluja voidaan tuottaa kustannustehokkaasti, mutta yksilöllisesti, Halonen kysyy.
Kotihoidon aiempaa tiukempi rajaaminen lähinnä fyysisen hoivan tarpeisiin näkyy tutkimuksen tuloksissa. Läheiset kantavat yhä enemmän vastuuta kotona asuvan muistisairaan arjen asioista. He käyvät kaupassa, laittavat ruokaa, siivoavat, hoitavat pankki- ja paperiasioita, kuljettavat, pitävät silmällä ja seuraavat, jakavat lääkkeitä ja niin edelleen.
– Meillä on vanhuspalveluissa paradoksaalinen tilanne sen suhteen, että perustuslain nojalla muistisairailla ja heidän läheisillään on oikeus saada tarvitsemansa tuki ja palvelut. Käytännössä on kuitenkin epäselvää, mistä asioista ihmisen tulee selvitä itsenäisesti tai läheisensä avulla ja millaisiin tarpeisiin julkinen järjestelmä tarjoaa tukea ja apua, Halonen pohtii.
Vaikka tuen tarpeet ovat yksilöllisiä, omaishoitajilla on myös yhtäläisiä tuen ja palvelujen tarpeita. Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin arkeen, joten tietoa oli kaivattu jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Toinen puolisoita ja aikuisia lapsia yhdistävä seikka on henkisen tuen tarve, sillä muistisairaan lähellä eläminen aiheuttaa huolta jo sairauden varhaisessa vaiheessa.
– Tällä hetkellä keskustelu vanhuspalveluista on keskittynyt liikaa ympärivuorokautisen hoivan palveluihin. Sen ohella olisi syytä keskustella paljon enemmän kotona asumisesta, jotta tarvetta raskaampiin palveluihin voitaisi siirtää, Halonen harmittelee.
Yksi tulos yllätti
Yksi tämän tutkimuksen keskeinen ja tutkijaakin yllättänyt tulos on, että sairastuneen vastahakoisuus palveluja kohtaan vaikeuttaa myös omaishoitajien palvelujen käyttöä. Estely johtunee pääosin siitä, ettei sairastunut täysin tiedosta sairautensa oireita ja toimintakykynsä heikkenemistä. Riittämättömät, huonolaatuiset ja joustamattomat palvelut estävät myös palveluiden käyttöä.
Suomessa tavoitellaan iäkkäiden – ja samalla muistisairaiden – kotona asumista mahdollisimman pitkään. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä lisääntyy, koska ikä on sairauden merkittävin riskitekijä. Omissa kodeissaan asuu yhä enemmän muistisairaita ihmisiä. Muistisairauksien aiheuttaessa väistämättä hoivan tarpeita, on erityisen ratkaisevaa, miten muistisairaiden asumista kotona tuetaan läheisten ja kotiin vietävien palvelujen avulla.
– Tutkimuksen keskeisen sanoman voisi tiivistää erään tutkimukseen osallistuneen omaishoitajan lauseeseen: ”Paljo luvataan, mutta ei sitten kuitenkaan”, Halonen tiivistää.
YTM Ulla Halosen yhteiskuntapolitiikan väitöskirjakäsikirjoituksen "Muistisairaiden omaishoitajat palvelujärjestelmässä" tarkastustilaisuus pidetään 12.5.2023 alkaen klo 12 Mattilanniemessä, Agora Auditorio 2. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, YTT Helena Hirvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Lina Van Aerschot (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Tilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa: https://r.jyu.fi/vaitos-halonen120523
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9549-2
Taustatietoja:
Ulla Halonen kirjoitti ylioppilaaksi Raahen lukiosta vuonna 2001. Kotiäitiysvuosien jälkeen Halonen luki sosiaaligerontologiaa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteidenmaisteriksi vuonna 2011. Tämän jälkeen Halonen on työskennellyt Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa ja erilaisissa kehittämishankkeissa.
Ennen väitöskirjatutkimusta Halonen työskenteli useita vuosia Keski-Suomen Muistiyhdistyksessä kehittämispäällikkönä ja toiminnanjohtaja. Tässä työssään hän kiinnostui erityisesti muistisairaista ihmisistä ja heidän läheisistään. Heidän kanssaan työskentely jatkuu tällä hetkellä sekä tutkijan että yrittäjän roolissa.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Ulla Halonen, e-mail: ulla.m.halonen@student.jyu.fi, puh. 0400-745535
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston ja amerikkalaisen yrityksen yhteistyöstä syntyi maailman tarkin sydänkäyriä tunnistava ohjelmisto ja tytäryhtiö Keski-Suomeen14.7.2025 13:45:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ja yhdysvaltalainen hitech-yritys USAMedX loivat yhteistyössä täysin automaattisesti toimivaan sydäniskuriin sykekäyrien tunnistuksen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään kotikäyttöön tarkoitetussa sydäniskurissa, joka pystyy analysoimaan potilaan sydänkäyrän ja antamaan sydäniskun tarvittaessa automaattisesti. Yhteistyö johti lopulta myös USAMedX:n tytäryhtiön perustamiseen Jyväskylään.
Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä9.7.2025 12:05:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten
Tutkijoiden yö saapuu jälleen - tapahtuma laajenee Jamkiin syksyllä 20259.7.2025 09:47:06 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa, ja tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk). Tapahtuma järjestetään perjantaina 26. syyskuuta 2025, ja se tarjoaa koko perheelle elämyksellisen matkan tieteen maailmaan.
Sivistys elää ja etsii muotoaan – Jyväskylän Kesän 2025 puheohjelma avasi keskustelun tulevaisuuden sivistyksestä8.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
70-vuotta täyttäneen Jyväskylän Kesän vuoden 2025 puheohjelma toi sivistyksen teeman monipuolisesti esiin viidessä eri tilaisuudessa, joissa pureuduttiin muun muassa ajattelun taitoon, koulutuksen saavutettavuuteen ja kulutuskulttuurin kriittiseen tarkasteluun. Puheohjelmien tallenteet ovat katsottavissa Jyväskylän Kesän verkkosivuilla ja Yle Areenassa.
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme