Sitra

Suomen EU-vaikuttaminen kaipaa selkeitä tavoitteita ja varhaisempaa ajoitusta

Jaa
Suomen tulisi vahvistaa ennakkovaikuttamistaan Euroopan unionissa. Tämä vaatisi tavoitteiden asettamista hallituskauden EU-politiikkaan sekä Suomen EU-päätöksenteon tapojen ja ajoituksen uudistamista. Sitran suositukset perustuvat pitkään selvitystyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon prosesseista.
Kuva: Aino Aittasalo / Sitra
Kuva: Aino Aittasalo / Sitra

Virallisesti Suomessa painotetaan vahvaa ennakkovaikuttamista, mutta käytännön prosessi ei tue tätä. Suomen virallinen vaikuttaminen tapahtuu usein myöhään, esimerkiksi vasta kun EU:n valmistelemaa asetusta käsitellään. Tämän sijaan Suomen pitäisi vaikuttaa unionin strategioihin ja työohjelmien muodostamiseen.

Räikeä esimerkki ongelmasta toistuu syksyisin, kun eduskunta käsittelee Euroopan komission jo valmistunutta työohjelmaa, jossa seuraavan vuoden lainsäädäntöhankkeet on jo määritelty.

Jos reaktiivisuuden sijaan Suomi haluaa panostaa ennakkovaikuttamiseen, tulisi tehdä toimintasuunnitelma maamme kannalta tärkeimmistä poliittisista prioriteeteistä ja toimista, joilla niiden puolesta vaikutetaan jo EU:n agendan muotoutumisen aikana.

"Hallituksen olisi hyvä valita tavoitteet, joita se vie EU:ssa kautensa ajan eteenpäin. Erityisen tärkeä vaikuttamisen paikka on ennen eurovaaleja, kun komissiossa valmistellaan tulevan vaalikauden prioriteetteja," korostaa Sitran yliasiamies ja Euroopan komission varapuheenjohtajana toiminut Jyrki Katainen.

Toinen tärkeä ennakkovaikuttamisen paikka on juuri komission vuosittainen työohjelma.

Yllä oleva näkemys perustuu Sitran pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, erityisesti vuosi sitten julkaistuun selvitykseen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?

Selvitystyön perusteella päätöksenteon myöhäisen ajoituksen lisäksi haasteena on EU-osaamisen ohuus, pirstaloituminen ja henkilöityminen.

EU säätää jäsenmailleen yhä enemmän asetuksia suhteessa direktiiveihin. Toisin kuin direktiiveissä, asetuksista tulee sellaisenaan jäsenmaiden lainsäädäntöä.

”Suhtaudumme EU-asioihin edelleen ulkopolitiikkana, vaikka siinä on kyse myös Suomen sisäpolitiikasta, kun merkittävä osa lainsäädännöstä tulee unionista”, sanoo Sitran asiantuntija Anna Välimaa.

Seuraaviin eurovaaleihin on aikaa noin vuosi, joten ennakkovaikuttamisen aihe on erityisen ajankohtainen. Eurooppa-päivänä Sitran paneelikeskustelussa aiheesta keskusteli europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd. / S&D), kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.), Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Keskustelussa korostui tarve vuosittaiselle EU-selonteolle ja sille, että Suomen EU-asioiden käsittely tulisi aikatauluttaa EU:ssa tapahtuvan valmistelun kanssa.

"Suomen EU-asioiden käsittelyä on vaikeaa seurata. Sitralla oli hyvä esimerkki, että jos lainsäädäntöhankkeella olisi aina sama tunnus, etenemisen seuraaminen helpottuisi", totesi europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Kannatusta sai myös EU-ennakkovaikuttamisen kirjaaminen suoraan hallitusohjelmaan. "Muuten tämä on pelkkää puhetta," totesi Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Vuosittainen EU-selonteko tukisi Suomen aktiivista roolia

Yksi konkreettinen keino EU-politiikan suunnitelmallisuuden tukemiseksi olisi vuosittainen EU-selonteko. Jos valtioneuvosto täydentäisi hallitusohjelmaa antamalla EU-selonteon useammin kuin kerran hallituskaudessa, se lisäisi keskustelua EU-asioista ja mahdollistaisi näkemyksellisemmän EU-työskentelyn. Poliitikkojen ja virkakunnan sitouttamisen lisäksi tämä antaisi kansalaisille paremman näkymän Suomelle tärkeiden asioiden etenemisestä.

Läpinäkyvyyden lisääminen tukisi myös varhaista vaikuttamista

Erityisesti valtioneuvoston eli hallituksen kannanmuodostus EU:n esityksiin on suljettua, jopa niin, että kaikki kansanedustajatkaan eivät pysty sitä seuraamaan. Tämä johtuu siitä, että EU-asioita käsitellään virkakäytössä olevassa VAHVA-järjestelmässä, johon on rajattu pääsy.

Suomen oma lainsäädäntöprosessi on avoimempi, ja sitä voi seurata valtioneuvoston Hankeikkuna-sivustolla sekä eduskunnan sivuilta. Sitra ehdottaa, että myös Suomen EU-asioiden valmistelu avattaisiin Hankeikkunaan, sillä päätöksenteon sulkeutuneisuus jarruttaa suunnitelmallisen EU-vaikuttamisen kulttuurin syntymistä.

”Avoimuus lisäisi tietoa ja auttaisi kokonaisuuksien ja yksityiskohtien ymmärryksessä niin poliitikkoja kuin kansalaisiakin. Tämä tukisi vaikuttamista Suomelle tärkeissä asioissa. Kansalaisten usko ja luottamus Euroopan unioniin on tärkeää rakentaa yhä uudestaan”, summaa Välimaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Välimaa, asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko -projekti, +358 294 618 324, anna.valimaa@sitra.fi
Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Uudistuva päätöksenteko -projekti, +358 294 618 298, lea.konttinen@sitra.fi
Ilari Lovio, asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, +358 294 618 315, ilari.lovio@sitra.fi

Kuvat

Kuva: Aino Aittasalo / Sitra
Kuva: Aino Aittasalo / Sitra
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuuden tekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Finländarnas fotavtryck på naturen har beräknats för första gången – Viktigt steg framåt i kampen mot förlusten av den biologiska mångfalden10.6.2025 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

En metod som utvecklats av finska forskare kan nu användas för att beräkna konsumenternas fotavtryck på naturen. En beräkning, som är den första i sitt slag när det gäller omfattning, visar att nästan hälften av finländarnas fotavtryck på naturen orsakas av maten de äter. Påverkan sker till stor del utanför Finland genom internationella produktionskedjor.

Suomalaisten luontojalanjälki laskettiin ensimmäistä kertaa – Tärkeä edistysaskel auttaa luontokadon torjunnassa10.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaistutkijoiden kehittämällä menetelmällä voidaan nyt laskea tavallisen kuluttajan luontojalanjälki. Ensimmäistä kertaa näin kattavasti tehty laskenta osoittaa, että suomalaisten luontojalanjäljestä lähes puolet aiheutuu syömisestä. Vaikutukset kohdistuvat pitkälti kotimaan ulkopuolelle kansainvälisten tuotantoketjujen kautta.

Finns' biodiversity footprint calculated for the first time – Important step forward in combating biodiversity loss10.6.2025 01:00:00 EEST | Press release

A method developed by Finnish researchers can now be used to calculate the biodiversity footprint of consumers. For the first time ever, a comprehensive calculation reveals that almost half of Finns’ biodiversity footprint is caused by food consumption. The impact is largely external to Finland, stemming from international supply chains of goods and services.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye