Aivojen immuunisolut eroavat toisistaan – voi avata uusia tapoja hoitaa aivosairauksia

Toisin kuin on luultu, aivojen immuunipuolustukseen osallistuvat mikrogliasolut eivät ole keskenään samanlaisia. Mikrogliasolujen uusi alaryhmä osoittautui hiirikokeissa tärkeäksi kognitiivisissa eli tiedollisissa toiminnoissa. Vastaavia mikrogliasolujen alaryhmiä on myös ihmisten aivoissa, mikä avaa mahdollisuuksia uusien aivosairauksien lääkehoitojen kehittämisen. Helsingin yliopiston, Karoliinisen instituutin ja Sevillan yliopiston tutkimus julkaistiin Nature Neuroscience -lehdessä 11. toukokuuta 2023.
Tutkijat tunnistivat mikrogliasolujen alaryhmän, ARG1-positiiviset mikrogliat. Tämän alaryhmän solut tuottavat arginaasi 1 -entsyymiä. Kehittyneiden kuvantamistekniikoiden avulla tutkijat havaitsivat, että hiiren kehityksen aikana ARG1-positiivisia mikrogliasoluja esiintyy aivoissa runsaasti, mutta aikuisissa yksilöissä ne ovat harvinaisempia. ARG1-positiiviset mikrogliat sijaitsivat sellaisilla aivoalueilla, jotka ovat tärkeitä kognitiivisille toiminnoille, kuten oppimiselle, ajattelulle ja muistille.
– Kognitio ja muisti tekevät meistä ihmisiä, ja mikrogliasolut ovat välttämättömiä aivojen oikeanlaiselle kehitykselle ja toiminnalle. Kognitiivinen heikentyminen on yleistä aivorappeumasairauksissa ja psykiatrisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudissa, skitsofreniassa ja masennuksessa, sanoo neurotieteilijä ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Vassilis Stratoulias Helsingin yliopistosta.
– Mikrogliasoluilla on merkitystä lähes kaikkien aivosairauksien taustalla. Tämän vuoksi mikrogliat ovat tärkeitä ehdokkaita, kun etsitään uusia lääkevaikutuskohteita. Kun ymmärrämme paremmin näiden solujen perusbiologiaa, voimme tarjota uusia suuntia lääkekehitykselle ja ehkä lopulta hoitaa myös vaikeahoitoisia aivosairauksia, kertoo farmakologian ja lääkekehityksen professori Mikko Airavaara Helsingin yliopistosta.
Poikkeava käytös paljasti kognitiivisia puutteita
Tutkijat havaitsivat, että hiiret, joiden aivoissa ei ollut ARG1-positiivisia mikrogliasoluja, olivat vähemmän halukkaita tutkimaan uusia ympäristöjä. Tällainen poikkeava käytös oli hiirillä yhteydessä kognitiivisiin puutteisiin ja erityisesti oppimiselle ja muistille tärkeän aivojen hippokampuksen toiminnan heikentymiseen.
Tutkijat eivät havainneet eroja ARG1-positiivisten mikrogliasolujen ja viereisten, ARG1-negatiivisten mikrogliasolujen muodoissa. He uskovat, että näennäisen samankaltaisuuden vuoksi näitä mikrogliasoluja ei ole ennen tutkittu. Tutkijat vertailivat solupopulaatioiden RNA-profiileja ja havaitsivat, että molekyylitasolla ARG1-positiiviset mikrogliasolut erosivat merkittävästi viereisistä, ARG1-negatiivisista mikrogliasoluista.
Naarailla oireet korostuivat
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista oli myös, että mikrogliasoluihin liittyvät poikkeavuudet käyttäytymisessä sekä hippokampuksen toiminnan heikkeneminen olivat voimakkaampia naarashiirillä. Sukupuolten väliset erot on tunnettu ennestään esimerkiksi Alzheimerin taudissa, ja sairaus on naisilla yleisempi kuin miehillä. Myös mikrogliasolujen yhteys Alzheimerin tautiin on jo ennestään tunnettu ja lisääntyvän tutkimuksen kohde.
– Tämä tutkimus lisää ymmärrystämme aivojen kehityksestä ja mikrogliasolujen monimuotoisista rooleista. Tutkimus voi myös antaa uusia vihjeitä siitä, miten voisimme hoitaa neurologisia kehityshäiriöitä tai aivorappeumasairauksia, joissa on kognitiivinen komponentti ja eroja sukupuolten välillä, sanoo professori Bertrand Joseph Karoliinisesta instituutista.
Julkaisu:
Stratoulias, V., Ruiz, R., Kanatani, S. et al. ARG1-expressing microglia show a distinct molecular signature and modulate postnatal development and function of the mouse brain. Nat Neurosci (2023). https://doi.org/10.1038/s41593-023-01326-3
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vassilis Stratoulias (englanniksi)
Yliopistotutkija, neurotieteet
Helsingin yliopisto
vassileios.stratoulias@helsinki.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Etsivätyötä fossiilien parissa ja kokoelmien kuriositeetteja – Luomuksen mediapäivä 9.2.15.1.2026 09:20:14 EET | Kutsu
Tervetuloa Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) mediapäivään maanantaina 9.2.2026. Iltapäivän aikana toimittajilla on mahdollisuus tutustua Luomuksen ajankohtaiseen tutkimukseen, tavata tutkijoita ja vierailla yleisöltä normaalisti suljetuissa tiloissa.
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus Venäjällä toimii vallankäytön välineenä14.1.2026 08:59:18 EET | Tiedote
Sotilaallis-isänmaallinen kasvatus lävistää Venäjällä koko yhteiskunnan. Valtio testaa sen avulla laajempiin ihmisryhmiin sovellettavia hallinnan keinoja.
Lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen8.1.2026 12:06:57 EET | Tiedote
Suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus osoittaa, että lisääntymishistorialla on väestötasolla havaittava yhteys naisten elinikään ja biologiseen vanhenemiseen. Suurperheiden äitien, synnyttämättömien tai hyvin nuorena lapsen saaneiden naisten vanheneminen oli tutkimusaineistossa jonkin verran muita naisia nopeampaa.
Lintujen ääniä voidaan tunnistaa entistä luotettavammin tekoälyn avulla7.1.2026 10:16:09 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimuksessa tekoälyä opetettiin tunnistamaan lintujen ääniä entistä tarkemmin. Tutkimuksen tuloksia on käytetty muun muassa ‘Muuttolintujen kevät’ -mobiilisovelluksessa, joka on osoittautunut merkittäväksi alustaksi lintuäänitysten keräämiseen ympäri Suomea.
Uskonnon poliittinen voima vaikeutti Serbian EU-haaveita7.1.2026 10:15:00 EET | Tiedote
Uskonnollisilla liikkeillä on huomattavaa poliittista voimaa. Väitöstutkimus osoittaa, miten Serbian ortodoksinen kirkko on vaikuttanut maan suhtautumiseen Kosovon itsenäisyyspyrkimyksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme