Rahastot kiinnostivat laajasti – uutta pääomaa 709 miljoonaa euroa
Huhtikuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 585 miljoonaa euroa, osakerahastoihin 103 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 42 miljoonaa euroa uusia pääomia.Pitkän koron rahastoista lunastettiin varoja 3 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista 18 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
|
Osakerahastot |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Yhdistelmärahastot |
42 |
152 |
29 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Lyhyen koron rahastot |
585 |
1 035 |
15 174 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-18 |
84 |
11 326 |
|
YHTEENSÄ |
709 |
1 291 |
138 356 |
Huhtikuussa keskeiset osakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa yritysten ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistukset olivat odotuksiin nähden kohtuullisen hyviä, vaikka yhtiökohtaiset erot olivat suuria. Taloudessa eletään matalasuhdannevaihdetta samaan aikaan, kun rahapolitiikkaa edelleen kiristetään korkean pohjainflaation selättämiseksi. Euroopassa sota jatkuu, mutta myös geopoliittinen tilanne Yhdysvalojen ja Kiinan välillä lisää epävarmuutta.
Korkosijoittajalle huhtikuu tarjosi kohtuullisen hyviä tuottoja. Euroalueella yrityslainojen riskilisät kaventuivat, mikä vaikutti euroalueen yrityslainoihin sijoittavien korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Myös kehittyville markkinoille sijoittavat korkorahastot tuottivat kohtuullisesti.
”Eurooppaan sijoittavan osakerahastoluokan 12 kuukauden tuotto oli pitkästä aikaa positiivinen. Euroalueen talouskasvu on alkuvuonna pitänyt pintansa kiristyneestä rahapolitiikasta huolimatta”, sanoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
”Euroopassa energiakriisi jäi lyhyeksi ja euroalueen kokonaisinflaation hidastuminen selittyykin lähes täysin laskeneilla energiahinnoilla. Korona-aikana syntyneet säästöt ovat kuitenkin loppumassa ja ostovoiman heikkeneminen heijastuu talouteen. Kuluttajat ovat siirtyneet tavaroista palveluiden ostamiseen”, Somerla analysoi.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 110 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 12 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,04). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
33 |
-56 |
5 844 |
-2 % |
|
Pohjoismaat |
-7 |
-171 |
7 206 |
-8 % |
|
Eurooppa |
-7 |
-203 |
5 562 |
1 % |
|
Pohjois-Amerikka |
12 |
-22 |
7 349 |
-5 % |
|
Japani |
-4 |
-103 |
427 |
-1 % |
|
Tyynenmeren alue |
17 |
44 |
932 |
-8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-12 |
43 |
4 432 |
-11 % |
|
Maailma |
77 |
108 |
20 488 |
-4 % |
|
Toimialarahastot |
-5 |
-49 |
1 486 |
-10 % |
|
YHTEENSÄ |
103 |
-408 |
53 727 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin vain euroalueen valtioriskiin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 129 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista yhteensä 132 miljoonaa euroa. Kaikkien rahastoluokkien vuosituotot ja Sharpen 12 kk:n arvot olivat miinusmerkkisiä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät huhtikuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.04.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
129 |
214 |
5 353 |
-7,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-42 |
351 |
9 424 |
-4,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
-11 |
65 |
3 523 |
-1,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-3 |
3 |
195 |
-4,1 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-45 |
-123 |
5 888 |
-5,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
-5 |
1 452 |
-4,7 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-29 |
-77 |
2 634 |
-3,0 % |
|
YHTEENSÄ |
-3 |
428 |
28 470 |
|
Rahastoraportti, huhtikuu 2023
Markkinakatsaus, huhtikuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Jopa 15-vuotiaita värvätty rahamuuleiksi – Pankkitilin luovuttaminen rikollisten käyttöön voi johtaa raskaisiin rikossyytteisiin ja jopa väkivallan uhkaan18.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Huijauksilla ja muilla rikoksilla hankittujen rahojen alkuperän häivyttämiseen käytetään muulitilejä. Muuli antaa tilinsä rahanpesuun eli rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen. Rikolliset värväävät palkkiota vastaan muuleiksi jopa 15-vuotiaita. Finanssiala ry varoittaa, että rahamuuliksi ryhtymällä saattaa helposti saada niskaansa raskaat rikossyytteet. Varojen siirtelyyn muuleja tarvitsevat sekä kotimaiset että ulkomaiset verkkorikolliset. Toiminta on toisinaan ammattimaista rikollisuutta, ja yhteistyön jatkamisesta kieltäytyminen voi johtaa myös väkivaltaan tai sen uhkaan. Lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tietoja muulitileistä.
Kutsu: Säästävätkö suomalaiset väärässä paikassa? Ilmoittaudu Vakuutustutkimuksen julkistuswebinaariin 22.9.202516.9.2025 12:52:31 EEST | Tiedote
Vapaaehtoisten vakuutusten suosio on pudonnut selvästi. Asia käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) uusimmasta Vakuutustutkimuksesta, joka julkaistaan webinaarin yhteydessä. Mistä ilmiö johtuu? Pitääkö olla huolissaan? Tätä kysymme webinaarissamme maanantaina 22.9.2025 klo 13–13.45. Tervetuloa linjoille!
Ahosniemi: Fivan huoli sijoitus- ja muiden huijausten kasvusta aiheellinen – Tarkista aina houkuttelevan sijoitustarjouksen tekijän taustat15.9.2025 16:57:38 EEST | Tiedote
Pankki-, eläke- ja vakuutussektoreiden vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Fiva muistuttaa, että huijausten estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varoittaa sijoitushuijausten lisääntymisestä. Ennen kuin tarttuu sijoitustarjoukseen, kannattaa tarkistaa tarjoajan taustat, kuten toimilupa. Finanssiala ry muistuttaa, että pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset: tehokkainta olisi iskeä huijausten alkulähteille.
Rahastoista lunastettiin elokuussa 600 miljoonaa euroa – Markkinakehitys piti yhteenlasketun rahastopääoman arvon 191 miljardissa9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.
Pankkibarometri: Kotitalouksien ja yritysten luotonkysynnät hyvässä vireessä – yritysrahoituksessa erityisesti pankkiluotot kasvussa4.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme