Suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuu monia uhkakuvia, osoittaa uutuuskirja

– Eurooppalaisessa ajattelussa oikeusvaltiollisuus kytkeytyy demokratiaan. Kirja on ajankohtainen sen vuoksi, että maailmalla ja Euroopassakin demokratian tila heikkenee, muistuttaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Niina Mäntylä.
Mäntylän mukaan autoritäärisissä valtioissa laki muuttuu vallankäytön välineeksi, kun oikeusvaltioissa nimenomaan lainsäädännöllä pitäisi rajoittaa vallan käyttöä.
– Esimerkiksi Puolassa perustettiin tuomareita valvomaan erityinen kurinpitoelin. Sen on nähty puuttuvan mielivaltaisesti tuomarien toimintaan. Autoritäärisissä valtioissa myös vähemmistöjen asema ja oikeudet heikkenevät. Euroopan komissio on nostanut Unkaria vastaan rikkomuskanteen liittyen seksuaalivähemmistöjen asemaan, Mäntylä kuvailee.
Oikeusvaltioon kohdistuvat uhat esiin: polarisaatio, vihapuhe, maalittaminen, ongelmallinen vaikuttaminen
Kirjaan on sen toimittajien lisäksi kirjoittanut monipuolinen joukko tutkijoita ja asiantuntijoita. Vaasan yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Mäntylän ja Laura Perttolan lisäksi Jari Autioniemi, Helka Kalliomäki, Jyri Paasonen, Ari Salminen, Kristian Siikavirta ja Joonas Widlund.
Kirjoittajat analysoivat suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuvia uhkakuvia, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen polarisaatio ja poliittinen passiivisuus, vihapuhe sekä internetistä kerättävän datan käyttäminen vääriin tarkoituksiin. Ydinteemana on tietoon liittyvä vallankäyttö ja oikeusvaltion näkökulmasta ongelmallinen vaikuttaminen, joka kohdistuu esimerkiksi tutkimusaiheisiin, tuomioistuimiin ja virkamiehiin.
Professori Mäntylä tuo esimerkiksi luvussa Kansa oikeusvaltion uhkana? esiin vihapuheen merkitystä oikeusvaltion näkökulmasta. Vihapuhe vaientaa julkista keskustelua ja voimistaa eri ryhmien vastakkainasettelua. Maalittaminen olisi Mäntylän mielestä kriminalisoitava.
– Vihapuhe ja jopa maalittaminen voi kohdistua myös virkamiehiin tai kunnallispoliitikkoihin, ja näin vähentää näiden tehtävien houkuttelevuutta. Myös tutkijoita maalitetaan, joskin empiirinen aineistomme valossa tilanne ei ole vielä hälyttävä. Itse näen, että maalittaminen olisi kriminalisoitava, joskin se on vaikea tehtävä, koska sananvapauttakaan ei saa liiallisesti rajoittaa, koska sekin olisi oikeusvaltion kannalta ongelma, Mäntylä pohtii.
Uhkaako korruptio eduskuntaa?
Kattavassa teoksessa käsitellään myös sosiaalisen median alustojen valtaa ja sääntelyä, lainsäätäjän korruptioon liittyvää kehitystä, ulkopuolisia vaikutteita lainvalmistelussa ja julkisen sektorin tietopohjaisessa päätöksenteossa sekä teknologian mahdollistaman kansalaisten valvonnan sovittamista yhteen yksilöiden oikeuksien kunnioittamisen kanssa.
Esimerkiksi Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen kirjoittamassa luvussa tarkastellaan parlamentin integriteettijärjestelmän kehittämistä instituution ja yksilön tasolla kysymällä Uhkaako korruptio eduskuntaa?
Salminen näkee, että eduskuntaan kohdistuvat korruption uhat ovat todellisia, ja varsinkin uusiin hybridiuhkiin on suhtauduttava vakavasti. Ne voivat pahimmillaan horjuttaa demokraattisia instituutioita.
Hänen mukaansa eduskunnan integriteettijärjestelmää olisi perusteltua kehittää siten, että edustajat tunnistavat eettiset pulmatilanteet ja kantavat näin vastuun omasta käyttäytymisestään. Salminen ehdottaa uusiksi työkaluiksi eettistä koodistoa ja parlamentin etiikkaa valvovaa elintä.
– Edustajan eteen tulevia eettisiä ongelmia käsitellään ja seurataan niukasti eduskunnassa. Ratkaisut jäävät usein edustajan oman harkinnan ja moraalisen selkärangan varaan. Tämä lisää yksilön haavoittuvuutta tilanteissa, joissa tarvittaisiin pysyvämpää etukäteistä tukea. Tarvittaisiinko siis eduskuntaan erityinen eettinen koodisto, code of conduct, joka sisältäisi perusteluja korruption torjunnan tärkeydestä ja vahvistaisi integriteettiä? Entä parlamentin etiikkaa valvova elin kansainvälisten esimerkkien viitoittamana?
Niina Mäntylä, Jukka Viljanen & Laura Perttola (toim.)
Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa
ISBN 9789523452145
Gaudeamus 2023
Lisätiedot
Niina Mäntylä, julkisoikeuden professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8391, niina.mantyla@uwasa.fi
Laura Perttola, julkisoikeuden yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto, laura.perttola@uwasa.fi
Jukka Viljanen, julkisoikeuden professori, Tampereen yliopisto, jukka.viljanen@tuni.fi
- Kirjan arvostelukappaleet: viestintäpäällikkö Lasse Leminen, Gaudeamus lasse.leminen@gaudeamus.fi, puh. 050 466 4910
- Kirjan sisällysluettelo ja kirjoittajatiedot: Gaudeamuksen verkkosivut
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Tohtoriksi nopeammin, joustavammin ja vaikuttavammin25.11.2025 14:15:34 EET | Tiedote
Vaasan yliopiston yritysintegroitunut CoDoc-tohtorikoulutusmalli laajenee yhteistyössä Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. Strateginen tohtoripolku yhdistää yliopiston tutkimusvoiman ja ammattikorkeakoulujen työelämälähtöisyyden, tarjoten resurssiviisaan ratkaisun, joka vahvistaa Suomen kilpailukykyä kohti 6 % T&K-tavoitetta, nopeuttaa tohtorikoulutusta ja kehittää TKI-osaamista. Uutena elementtinä joustava PreDoc-väylä laajenee nyt myös ammattikorkeakouluopinnoista aina tohtoriksi asti. PreDoc ja CoDoc avaavat ovet huippututkimukseen, verkostoihin ja uramahdollisuuksiin jo opintojen alkuvaiheessa.
Stressi ja toksinen työkulttuuri voivat aiheuttaa sisäisiä kyberturvallisuusuhkia25.11.2025 12:09:57 EET | Tiedote
Useimmat organisaatiot ratkaisevat kyberturvallisuusongelmia teknologian ja valvonnan avulla, mutta Emmanuel Antin väitöskirjan mukaan empatia voi olla tehokkaampi puolustuskeino. Vaasan yliopistossa toteutetun tutkimuksen mukaan sisätoimijoiden poikkeavan käyttäytymisen takana olevien inhimillisten tekijöiden ymmärtäminen voi johtaa vahvempiin ja kestävämpiin kyberturvallisuuskäytäntöihin.
Stress and a toxic workplace culture can cause insider cybersecurity threats25.11.2025 12:09:57 EET | Press release
While most organisations address cybersecurity issues with technology and surveillance, Emmanuel Anti’s research argues that empathy may be a more effective defence. His doctoral dissertation at the University of Vaasa, Finland, explores insider deviance, and how understanding the human elements related to it can lead to stronger, more sustainable cybersecurity practices.
Vaasan yliopisto ja Hitachi Energy sopivat strategisesta koulutus- ja tutkimusyhteistyöstä24.11.2025 15:14:08 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto ja Hitachi Energy Finland Oy ovat allekirjoittaneet maanantaina 24. marraskuuta laajan strategisen sopimuksen, joka vahvistaa yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Tavoitteena on edistää monipuolista kumppanuutta, joka tukee kestävää hyvinvointia, kansainvälistä kilpailukykyä ja alueellista elinvoimaa.
Vihreämmät kryptovaluutat ovat vakaampia, koska ne reagoivat vähemmän energian hinnan vaihteluihin24.11.2025 10:05:17 EET | Tiedote
Maailman energiamarkkinoiden voimakkaat heilahtelut heijastuvat suoraan kryptovaluuttoihin ja voivat osaltaan selittää niiden suuria hinnanvaihteluja. Davide Sandretton Vaasan yliopistoon tekemä väitöskirja osoittaa, että vihreämmät, energiatehokkaat kryptovaluutat reagoivat markkinaliikkeisiin tasaisemmin. Merkittäviä riskejä on kuitenkin edelleen olemassa, mikä korostaa tehokkaiden riskienhallintatyökalujen tarvetta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



