Suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuu monia uhkakuvia, osoittaa uutuuskirja
12.5.2023 16:17:38 EEST | Vaasan yliopisto | Tiedote

– Eurooppalaisessa ajattelussa oikeusvaltiollisuus kytkeytyy demokratiaan. Kirja on ajankohtainen sen vuoksi, että maailmalla ja Euroopassakin demokratian tila heikkenee, muistuttaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Niina Mäntylä.
Mäntylän mukaan autoritäärisissä valtioissa laki muuttuu vallankäytön välineeksi, kun oikeusvaltioissa nimenomaan lainsäädännöllä pitäisi rajoittaa vallan käyttöä.
– Esimerkiksi Puolassa perustettiin tuomareita valvomaan erityinen kurinpitoelin. Sen on nähty puuttuvan mielivaltaisesti tuomarien toimintaan. Autoritäärisissä valtioissa myös vähemmistöjen asema ja oikeudet heikkenevät. Euroopan komissio on nostanut Unkaria vastaan rikkomuskanteen liittyen seksuaalivähemmistöjen asemaan, Mäntylä kuvailee.
Oikeusvaltioon kohdistuvat uhat esiin: polarisaatio, vihapuhe, maalittaminen, ongelmallinen vaikuttaminen
Kirjaan on sen toimittajien lisäksi kirjoittanut monipuolinen joukko tutkijoita ja asiantuntijoita. Vaasan yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Mäntylän ja Laura Perttolan lisäksi Jari Autioniemi, Helka Kalliomäki, Jyri Paasonen, Ari Salminen, Kristian Siikavirta ja Joonas Widlund.
Kirjoittajat analysoivat suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuvia uhkakuvia, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen polarisaatio ja poliittinen passiivisuus, vihapuhe sekä internetistä kerättävän datan käyttäminen vääriin tarkoituksiin. Ydinteemana on tietoon liittyvä vallankäyttö ja oikeusvaltion näkökulmasta ongelmallinen vaikuttaminen, joka kohdistuu esimerkiksi tutkimusaiheisiin, tuomioistuimiin ja virkamiehiin.
Professori Mäntylä tuo esimerkiksi luvussa Kansa oikeusvaltion uhkana? esiin vihapuheen merkitystä oikeusvaltion näkökulmasta. Vihapuhe vaientaa julkista keskustelua ja voimistaa eri ryhmien vastakkainasettelua. Maalittaminen olisi Mäntylän mielestä kriminalisoitava.
– Vihapuhe ja jopa maalittaminen voi kohdistua myös virkamiehiin tai kunnallispoliitikkoihin, ja näin vähentää näiden tehtävien houkuttelevuutta. Myös tutkijoita maalitetaan, joskin empiirinen aineistomme valossa tilanne ei ole vielä hälyttävä. Itse näen, että maalittaminen olisi kriminalisoitava, joskin se on vaikea tehtävä, koska sananvapauttakaan ei saa liiallisesti rajoittaa, koska sekin olisi oikeusvaltion kannalta ongelma, Mäntylä pohtii.
Uhkaako korruptio eduskuntaa?
Kattavassa teoksessa käsitellään myös sosiaalisen median alustojen valtaa ja sääntelyä, lainsäätäjän korruptioon liittyvää kehitystä, ulkopuolisia vaikutteita lainvalmistelussa ja julkisen sektorin tietopohjaisessa päätöksenteossa sekä teknologian mahdollistaman kansalaisten valvonnan sovittamista yhteen yksilöiden oikeuksien kunnioittamisen kanssa.
Esimerkiksi Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen kirjoittamassa luvussa tarkastellaan parlamentin integriteettijärjestelmän kehittämistä instituution ja yksilön tasolla kysymällä Uhkaako korruptio eduskuntaa?
Salminen näkee, että eduskuntaan kohdistuvat korruption uhat ovat todellisia, ja varsinkin uusiin hybridiuhkiin on suhtauduttava vakavasti. Ne voivat pahimmillaan horjuttaa demokraattisia instituutioita.
Hänen mukaansa eduskunnan integriteettijärjestelmää olisi perusteltua kehittää siten, että edustajat tunnistavat eettiset pulmatilanteet ja kantavat näin vastuun omasta käyttäytymisestään. Salminen ehdottaa uusiksi työkaluiksi eettistä koodistoa ja parlamentin etiikkaa valvovaa elintä.
– Edustajan eteen tulevia eettisiä ongelmia käsitellään ja seurataan niukasti eduskunnassa. Ratkaisut jäävät usein edustajan oman harkinnan ja moraalisen selkärangan varaan. Tämä lisää yksilön haavoittuvuutta tilanteissa, joissa tarvittaisiin pysyvämpää etukäteistä tukea. Tarvittaisiinko siis eduskuntaan erityinen eettinen koodisto, code of conduct, joka sisältäisi perusteluja korruption torjunnan tärkeydestä ja vahvistaisi integriteettiä? Entä parlamentin etiikkaa valvova elin kansainvälisten esimerkkien viitoittamana?
Niina Mäntylä, Jukka Viljanen & Laura Perttola (toim.)
Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa
ISBN 9789523452145
Gaudeamus 2023
Lisätiedot
Niina Mäntylä, julkisoikeuden professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8391, niina.mantyla@uwasa.fi
Laura Perttola, julkisoikeuden yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto, laura.perttola@uwasa.fi
Jukka Viljanen, julkisoikeuden professori, Tampereen yliopisto, jukka.viljanen@tuni.fi
- Kirjan arvostelukappaleet: viestintäpäällikkö Lasse Leminen, Gaudeamus lasse.leminen@gaudeamus.fi, puh. 050 466 4910
- Kirjan sisällysluettelo ja kirjoittajatiedot: Gaudeamuksen verkkosivut
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Avaruusdatalla ja tekoälyllä kohti kestävää energiasiirtymää – professori Ali Arslan aloittaa Vaasan yliopistossa12.2.2026 14:20:15 EET | Tiedote
Tekniikan tohtori Ali Arslan on aloittanut helmikuussa Vaasan yliopiston avaruusdatan käsittelyn professorina. Hän tuo mukanaan vahvan osaamisen avaruusteknologiasta ja satelliittipohjaisesta Maan havainnoinnista. Uudessa tehtävässään hän keskittyy avaruusdatan ja tekoälyn yhdistämiseen energiasiirtymän ja ilmastotoimien tukemiseksi.
Vaasan yliopisto laajentaa toimintaansa Helsingissä – uusi keskustakampus tukee opiskelua ja yhteistyötä11.2.2026 14:03:43 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto vahvistaa toimintaansa pääkaupunkiseudulla ja muuttaa uusiin, aiempaa suurempiin toimitiloihin Helsingin ydinkeskustassa. Maaliskuun lopulla avautuva Helsingin kampus toimii tukikohtana yliopiston opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille.
Juha Gröhn Vaasan yliopiston työelämäprofessoriksi Seinäjoelle – vahvistaa elintarviketalouden kilpailukykyä10.2.2026 13:47:30 EET | Tiedote
Vaasan yliopisto on nimittänyt Atria Oyj:n entisen konsernijohtajan Juha Gröhnin työelämäprofessoriksi Seinäjoelle. Gröhn on tehnyt elämäntyönsä elintarviketeollisuudessa ja hän on ollut keskeisesti mukana Atrian kansainvälistämisessä. Hänen tehtäväalueenaan on elintarviketalouden arvoketjun kasvu ja kilpailukyvyn parantaminen.
LähiTapiola tukee länsirannikon kasvua ja innovaatiokulttuuria merkittävällä lahjoituksella Vaasan yliopistolle9.2.2026 11:14:26 EET | Tiedote
LähiTapiola lahjoittaa Vaasan yliopistolle 900 000 euroa vuosina 2026–2028. Kasvukipinä-lahjoitus kohdistuu monitieteiseen energiasiirtymän innovaatiotoimintaan ja tähtää opiskelijoiden osaamisen vahvistamiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen sekä Suomen kilpailukyvyn tukemiseen.
VTT, Vaasan yliopisto ja suomalaiset yritykset kehittävät uudenlaista käyttäjäystävällistä käytettyjen vaatteiden keräysautomaattia3.2.2026 10:59:45 EET | Tiedote
VTT kehittää yhdessä Vaasan yliopiston, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Emmy Clothing Companyn kanssa tekstiilien keräykseen tarkoitettua TexMat-keräysautomaattia, joka palkitsee kuluttajaa käytettyjen vaatteidensa palauttamisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



