Suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuu monia uhkakuvia, osoittaa uutuuskirja

– Eurooppalaisessa ajattelussa oikeusvaltiollisuus kytkeytyy demokratiaan. Kirja on ajankohtainen sen vuoksi, että maailmalla ja Euroopassakin demokratian tila heikkenee, muistuttaa Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Niina Mäntylä.
Mäntylän mukaan autoritäärisissä valtioissa laki muuttuu vallankäytön välineeksi, kun oikeusvaltioissa nimenomaan lainsäädännöllä pitäisi rajoittaa vallan käyttöä.
– Esimerkiksi Puolassa perustettiin tuomareita valvomaan erityinen kurinpitoelin. Sen on nähty puuttuvan mielivaltaisesti tuomarien toimintaan. Autoritäärisissä valtioissa myös vähemmistöjen asema ja oikeudet heikkenevät. Euroopan komissio on nostanut Unkaria vastaan rikkomuskanteen liittyen seksuaalivähemmistöjen asemaan, Mäntylä kuvailee.
Oikeusvaltioon kohdistuvat uhat esiin: polarisaatio, vihapuhe, maalittaminen, ongelmallinen vaikuttaminen
Kirjaan on sen toimittajien lisäksi kirjoittanut monipuolinen joukko tutkijoita ja asiantuntijoita. Vaasan yliopistosta kirjoittajakaartiin kuuluvat Mäntylän ja Laura Perttolan lisäksi Jari Autioniemi, Helka Kalliomäki, Jyri Paasonen, Ari Salminen, Kristian Siikavirta ja Joonas Widlund.
Kirjoittajat analysoivat suomalaiseen oikeusvaltioon kohdistuvia uhkakuvia, joita ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen polarisaatio ja poliittinen passiivisuus, vihapuhe sekä internetistä kerättävän datan käyttäminen vääriin tarkoituksiin. Ydinteemana on tietoon liittyvä vallankäyttö ja oikeusvaltion näkökulmasta ongelmallinen vaikuttaminen, joka kohdistuu esimerkiksi tutkimusaiheisiin, tuomioistuimiin ja virkamiehiin.
Professori Mäntylä tuo esimerkiksi luvussa Kansa oikeusvaltion uhkana? esiin vihapuheen merkitystä oikeusvaltion näkökulmasta. Vihapuhe vaientaa julkista keskustelua ja voimistaa eri ryhmien vastakkainasettelua. Maalittaminen olisi Mäntylän mielestä kriminalisoitava.
– Vihapuhe ja jopa maalittaminen voi kohdistua myös virkamiehiin tai kunnallispoliitikkoihin, ja näin vähentää näiden tehtävien houkuttelevuutta. Myös tutkijoita maalitetaan, joskin empiirinen aineistomme valossa tilanne ei ole vielä hälyttävä. Itse näen, että maalittaminen olisi kriminalisoitava, joskin se on vaikea tehtävä, koska sananvapauttakaan ei saa liiallisesti rajoittaa, koska sekin olisi oikeusvaltion kannalta ongelma, Mäntylä pohtii.
Uhkaako korruptio eduskuntaa?
Kattavassa teoksessa käsitellään myös sosiaalisen median alustojen valtaa ja sääntelyä, lainsäätäjän korruptioon liittyvää kehitystä, ulkopuolisia vaikutteita lainvalmistelussa ja julkisen sektorin tietopohjaisessa päätöksenteossa sekä teknologian mahdollistaman kansalaisten valvonnan sovittamista yhteen yksilöiden oikeuksien kunnioittamisen kanssa.
Esimerkiksi Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen kirjoittamassa luvussa tarkastellaan parlamentin integriteettijärjestelmän kehittämistä instituution ja yksilön tasolla kysymällä Uhkaako korruptio eduskuntaa?
Salminen näkee, että eduskuntaan kohdistuvat korruption uhat ovat todellisia, ja varsinkin uusiin hybridiuhkiin on suhtauduttava vakavasti. Ne voivat pahimmillaan horjuttaa demokraattisia instituutioita.
Hänen mukaansa eduskunnan integriteettijärjestelmää olisi perusteltua kehittää siten, että edustajat tunnistavat eettiset pulmatilanteet ja kantavat näin vastuun omasta käyttäytymisestään. Salminen ehdottaa uusiksi työkaluiksi eettistä koodistoa ja parlamentin etiikkaa valvovaa elintä.
– Edustajan eteen tulevia eettisiä ongelmia käsitellään ja seurataan niukasti eduskunnassa. Ratkaisut jäävät usein edustajan oman harkinnan ja moraalisen selkärangan varaan. Tämä lisää yksilön haavoittuvuutta tilanteissa, joissa tarvittaisiin pysyvämpää etukäteistä tukea. Tarvittaisiinko siis eduskuntaan erityinen eettinen koodisto, code of conduct, joka sisältäisi perusteluja korruption torjunnan tärkeydestä ja vahvistaisi integriteettiä? Entä parlamentin etiikkaa valvova elin kansainvälisten esimerkkien viitoittamana?
Niina Mäntylä, Jukka Viljanen & Laura Perttola (toim.)
Tieto, valta ja vaikuttaminen oikeusvaltiossa
ISBN 9789523452145
Gaudeamus 2023
Lisätiedot
Niina Mäntylä, julkisoikeuden professori, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8391, niina.mantyla@uwasa.fi
Laura Perttola, julkisoikeuden yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto, laura.perttola@uwasa.fi
Jukka Viljanen, julkisoikeuden professori, Tampereen yliopisto, jukka.viljanen@tuni.fi
- Kirjan arvostelukappaleet: viestintäpäällikkö Lasse Leminen, Gaudeamus lasse.leminen@gaudeamus.fi, puh. 050 466 4910
- Kirjan sisällysluettelo ja kirjoittajatiedot: Gaudeamuksen verkkosivut
Yhteyshenkilöt
Riikka KalmiTiedeviestinnän asiantuntijaVaasan yliopisto / Viestintä, brändi ja markkinointi
Puh:0294498231riikka.kalmi@uwasa.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto
Rahoitusmarkkinat ovat alttiimpia jyrkille heilahteluille kuin perinteinen teoria olettaa18.9.2025 08:59:03 EEST | Tiedote
Vuoden 2008 finanssikriisi ja nykypäivän epävakaat kryptovaluuttamarkkinat osoittavat, kuinka jyrkät heilahtelut koettelevat toistuvasti maailman markkinoita. Masoumeh Fathin Vaasan yliopistolle tekemän väitöskirjan mukaan perinteiset riskimallit aliarvioivat äärimmäisten tapahtumien mahdollisuuden, jättäen sijoittajat ja päättäjät huonosti varautuneiksi.
Rehtori Minna Martikainen Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisissa: ”Suomen tulevaisuus ei rakennu osaamista heikentämällä”1.9.2025 16:36:29 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen muistutti lukuvuoden avajaispuheessaan 1. syyskuuta, että ainoastaan koulutus ja kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus ovat Suomen tulevan kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Vain parhaan osaamisen kautta Suomi voi houkutella investointeja, kasvattaa vientiä ja selvitä velkataakastaan.
Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen: Suomen tulevaisuus ei rakennu osaamista heikentämällä1.9.2025 14:15:00 EEST | Tiedote
Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen muistuttaa lukuvuoden avajaispuheessaan, että ainoastaan koulutus ja kansainvälisesti korkealaatuinen tutkimus ovat Suomen tulevan kasvun, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin perusta. Vain parhaan osaamisen kautta Suomi voi houkutella investointeja, kasvattaa vientiä ja selvitä velkataakastaan.
Älypakkaukset kertovat tuotteen tilasta värimuutoksilla – tarkka koneellinen sävyntunnistus avaa ovia uusille indikaattoreille27.8.2025 08:44:44 EEST | Tiedote
Vaasan yliopistossa tehty tutkimus raivaa tietä älypakkauksille, jotka kertovat tuotteen tilasta sävyään muuttavan painomusteen perusteella. Väitöskirjatutkija Jari Isohanni selvitti, miten älypakkausten värin tunnistamisessa voitaisiin tehokkaammin hyödyntää koneoppimista.
Kutsu: Vaasan yliopisto viettää lukuvuoden avajaisia 1. syyskuuta25.8.2025 11:35:29 EEST | Kutsu
Vaasan yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaa vietetään maanantaina 1. syyskuuta klo 14.15 Levón-auditoriossa. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita juhlaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme