Onko kotonasi yli 4 vuotta vanha reititin? Asiantuntija paljastaa, miksi se voi olla jo riski ja mitä laitteen vaihdossa tulee ottaa huomioon

Partasen mukaan ulkoisista merkeistä on harvoin mahdollista nähdä, että oman kodin reititin on käynyt vanhaksi. Yleisimmät merkit heikosti toimivasta reitittimestä näkyvätkin silloin, kun verkkoon lisätään uusia laitteita. Tällöin pätkimistä alkaa yleensä huomata esimerkiksi suoratoistopalveluiden toiminnassa tai etäpalaverin videoyhteydessä.

”Jos kodin netti tökkii jatkuvasti ja reititintä pitää toistuvasti käynnistellä uudestaan, niin silloin on kyllä selkeä aika vaihtaa reititin. Nyrkkisääntönä sanoisin, että peruskäyttäjälle neljä vuotta vanha reititin on jo ikääntynyt. Edistynyt käyttäjä saattaa vaihtaa jo kahdenkin vuoden välein", sanoo Partanen.

Partanen muistuttaa, että tökkivä netti on kuitenkin pientä sen rinnalla, mitä vanhentunut reititin voi pahimmillaan aiheuttaa.

”Jos laite on riittävän vanha, siihen ei välttämättä ole saatavilla tietoturvapäivityksiä tai niiden tekeminen on niin hankalaa, että käyttäjä vain antaa asian olla. Pahimmillaan hakkeri saattaa kaapata tällaisen laitteen ja käyttää sitä laittomaan toimintaan. Olemme myös huomanneet, että asiakkaat ovat maailmanpoliittisen tilanteen takia aiempaa selkeästi kiinnostuneempia laitteiden tietoturvasta. Erityisesti näinä aikoina jokaisen onkin tärkeä huolehtia omasta tietoturvastaan”, kertoo Partanen.

Kiinnitä huomiota myös hintaan

Millainen reititin sitten kannattaa nyt hankkia? Partanen kehottaa reititintä vaihtavan pohtimaan ihan ensiksi hintaa.

”Edullisessa laitteessa on säästetty kaikessa, kuten esimerkiksi WiFin kantavuudessa, ohjelmiston laadussa ja laitteen tehossa. Vertailuksi voisi ottaa vaikkapa älypuhelimen. Jos ostaa 50 euron älypuhelimen, se toimii eri tavalla kuin vaikkapa 250 euron hintainen laite. Sama pätee reitittimiin: halvalta laitteelta ei voi odottaa kaikkein korkeinta suorituskykyä. Monessa suomalaiskodissa olevan elektroniikan hinta on helposti useita satoja, joskus jopa tuhansia euroja. Näiden laitteiden käyttökokemusta ei kannata pilata hankkimalla halvin mahdollinen reititin”, huomauttaa Partanen.

Myös oman asunnon koko kannattaa ottaa huomioon.

”Reitittimellä kattaa noin 70-neliöisen asunnon, jos se on asennettu fiksulle paikalle. Esimerkiksi kerrostalokaksiossa laite kannattaa laittaa huoneiden väliin vaikkapa senkin tai kaapin päälle. Pahin paikka on metallikaapin sisällä, koska kaappi estää WiFin kuulumisen ja laite lämpenee turhan paljon suljetussa tilassa. Omakotitalossa tai asunnon koon ollessa yli 70 neliötä reitittimen verkkoa kannattaa laajentaa mesh-järjestelmällä", opastaa Partanen.

Partasen mukaan reitittimen kannattaa ehdottomasti olla WiFi 6 -yhteensopivia.
”Tällä varmistaa luotettavan ja nopean yhteyden koko asuntoon. Tämän lisäksi neuvon hankkimaan reitittimen omalta operaattorilta, sillä operaattori pitää huolen laitteen tietoturvasta, eikä asiakkaan tarvitse seurata laitevalmistajan sivuja tai osata päivittää laitetta”, summaa Partanen.

Lisätietoja medialle:

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi 
Ville Partanen, palvelukehitysjohtaja, DNA Oyj, puh. +358 44 044 4056, ville.partanen@dna.fi