Onko kotonasi yli 4 vuotta vanha reititin? Asiantuntija paljastaa, miksi se voi olla jo riski ja mitä laitteen vaihdossa tulee ottaa huomioon
Partasen mukaan ulkoisista merkeistä on harvoin mahdollista nähdä, että oman kodin reititin on käynyt vanhaksi. Yleisimmät merkit heikosti toimivasta reitittimestä näkyvätkin silloin, kun verkkoon lisätään uusia laitteita. Tällöin pätkimistä alkaa yleensä huomata esimerkiksi suoratoistopalveluiden toiminnassa tai etäpalaverin videoyhteydessä.
”Jos kodin netti tökkii jatkuvasti ja reititintä pitää toistuvasti käynnistellä uudestaan, niin silloin on kyllä selkeä aika vaihtaa reititin. Nyrkkisääntönä sanoisin, että peruskäyttäjälle neljä vuotta vanha reititin on jo ikääntynyt. Edistynyt käyttäjä saattaa vaihtaa jo kahdenkin vuoden välein", sanoo Partanen.
Partanen muistuttaa, että tökkivä netti on kuitenkin pientä sen rinnalla, mitä vanhentunut reititin voi pahimmillaan aiheuttaa.
”Jos laite on riittävän vanha, siihen ei välttämättä ole saatavilla tietoturvapäivityksiä tai niiden tekeminen on niin hankalaa, että käyttäjä vain antaa asian olla. Pahimmillaan hakkeri saattaa kaapata tällaisen laitteen ja käyttää sitä laittomaan toimintaan. Olemme myös huomanneet, että asiakkaat ovat maailmanpoliittisen tilanteen takia aiempaa selkeästi kiinnostuneempia laitteiden tietoturvasta. Erityisesti näinä aikoina jokaisen onkin tärkeä huolehtia omasta tietoturvastaan”, kertoo Partanen.
Kiinnitä huomiota myös hintaan
Millainen reititin sitten kannattaa nyt hankkia? Partanen kehottaa reititintä vaihtavan pohtimaan ihan ensiksi hintaa.
”Edullisessa laitteessa on säästetty kaikessa, kuten esimerkiksi WiFin kantavuudessa, ohjelmiston laadussa ja laitteen tehossa. Vertailuksi voisi ottaa vaikkapa älypuhelimen. Jos ostaa 50 euron älypuhelimen, se toimii eri tavalla kuin vaikkapa 250 euron hintainen laite. Sama pätee reitittimiin: halvalta laitteelta ei voi odottaa kaikkein korkeinta suorituskykyä. Monessa suomalaiskodissa olevan elektroniikan hinta on helposti useita satoja, joskus jopa tuhansia euroja. Näiden laitteiden käyttökokemusta ei kannata pilata hankkimalla halvin mahdollinen reititin”, huomauttaa Partanen.
Myös oman asunnon koko kannattaa ottaa huomioon.
”Reitittimellä kattaa noin 70-neliöisen asunnon, jos se on asennettu fiksulle paikalle. Esimerkiksi kerrostalokaksiossa laite kannattaa laittaa huoneiden väliin vaikkapa senkin tai kaapin päälle. Pahin paikka on metallikaapin sisällä, koska kaappi estää WiFin kuulumisen ja laite lämpenee turhan paljon suljetussa tilassa. Omakotitalossa tai asunnon koon ollessa yli 70 neliötä reitittimen verkkoa kannattaa laajentaa mesh-järjestelmällä", opastaa Partanen.
Partasen mukaan reitittimen kannattaa ehdottomasti olla WiFi 6 -yhteensopivia.
”Tällä varmistaa luotettavan ja nopean yhteyden koko asuntoon. Tämän lisäksi neuvon hankkimaan reitittimen omalta operaattorilta, sillä operaattori pitää huolen laitteen tietoturvasta, eikä asiakkaan tarvitse seurata laitevalmistajan sivuja tai osata päivittää laitetta”, summaa Partanen.
Lisätietoja medialle:
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Ville Partanen, palvelukehitysjohtaja, DNA Oyj, puh. +358 44 044 4056, ville.partanen@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 997 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Onko 9%&GR hyvä salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvistä salasanakäytännöistä maailman salasanapäivän aattona30.4.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Torstaina 1.5.2025 vietetään vapun lisäksi maailman salasanapäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa paremmista salasanakäytännöistä. Yleinen harhakäsitys on, että salasanan pitäisi näyttää kryptiseltä, jotta se suojaisi. DNA:n tietoturva-asiantuntijan mukaan käsitys on vanhentunut, sillä uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä epämääräisessä järjestyksessä.
Is 9%&GR a good password? DNA’s information security expert gives a reminder of good password habits on the eve of World Password Day30.4.2025 08:55:00 EEST | Press release
Thursday, May 1, 2025, will be – in addition to May Day – World Password Day, that promotes better password habits. It is a common misconception that a password should look cryptic in order for it to provide protection. According to DNA’s information security expert, this notion is outdated, as new methods are easily able to decrypt short passwords even if they contain special characters in a vague order.
Espanjan ja Portugalin sähkökatkot herättivät kysymyksiä – näin käy viestintäverkoille Suomessa, jos sähköt katkeavat29.4.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Espanjan ja Portugalin sähköt katkesivat laajasti tämän viikon maanantaina. Mediatietojen perusteella kyse oli ainakin Espanjassa maan historian pahimmasta sähkökatkosta. Katko kesti paikoin jopa lähes 20 tuntia. Esimerkiksi kodinkone-, liikenne-, valaistus- ja maksupääteongelmien lisäksi myös viestintäverkoissa syntyi katkon vuoksi suuria haasteita. Miten Suomen viestintäverkoille käy sähkökatkon sattuessa? DNA:n asiantuntija kertoo.
Färre barn än tidigare har en egen telefon24.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Färre barn än tidigare i åldern 5–7 år har en egen telefon för personligt bruk. Särskilt bland de yngsta barnen har andelen som äger en egen smarttelefon minskat, konstaterar DNA:s årliga Skolbarnundersökning.
Aiempaa harvemmalla pienellä lapsella on ikioma puhelin24.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Aiempaa harvemmalla 5–7-vuotiaalla lapsella on oma puhelin henkilökohtaisessa käytössään. Pienimpien lasten keskuudessa varsinkin oman älypuhelimen omistaminen on vähentynyt, selviää DNA:n vuosittain teettämästä Koululaistutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme