Pankkien tappiot kuuluvat pankkiin sijoittaneiden maksettavaksi. Tämä on EU:n pankkisääntelyn perusperiaatteena toimivan sijoittajanvastuun mukaista. EU-komissio antoi huhtikuussa laajan esityksen pankkien kriisinratkaisun uudistamisesta, jossa käytettäisiin yhtenä rahoituslähteenä kansallisia talletussuojajärjestelmiä. Esityksen sisältö viittaa vahvasti siihen, että se on välivaihe matkalla kohti EU:n yhteistä talletussuojaa.

”Ei ole sen enempää veronmaksajien kuin tallettajienkaan tehtävä kantaa riskiä sijoittajien tuotoista. Pankkien tappiot kuuluvat niihin sijoittaneille – talletussuojan tarkoitus on turvata asiakkaiden talletukset”, painottaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat komission esityksestä alustavasti kokouksessaan 15. toukokuuta. Suomi määrittää kantansa myöhemmin.

Hallitusohjelmaa Säätytalolla parhaillaan sorvaaville Ahosniemi muistuttaa, että Suomen EU-politiikan ytimessä on oltava suomalaisten erityispiirteiden huomioiminen sääntelyssä. Suomen on oltava aktiivinen yhtenäisen ja vahvan EU:n jäsen, ja EU:n on huolehdittava sääntelyssä myös omasta kilpailukyvystään.

”Suomalaiset pankit ovat vahvoja, ja talletussuojamme on kunnossa. Talletussuojaa varten kerättyjen varojen käyttäminen pankkien tappioiden kattamiseen murentaisi tätä turvaavaa ja vakautta lisäävää pohjaa.”

Ahosniemi korostaa, että hallitusohjelmaan on sisällytettävä vahva ja selkeä linjaus, jossa määritellään Suomen EU-politiikan tavoitteet ja prioriteetit. Tarvitaan myös vuosittainen valtionhallinnon EU-strategia, joka ohjaa riittävän konkreettisesti keskeisten hankkeiden ennakollista vaikuttamista.

Valtiovarainministeriön tiedotteessa muistutetaan, että Suomen peruslähtökohta pankkiunionin syventämisessä pohjautuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuuseen, jotta pankkikriiseistä koituu veronmaksajille mahdollisimman vähän kustannuksia.

”Ministeriön linjaus on aivan oikea, ja päätöksiin vaikuttaminen on tehokkainta silloin, kun ideat ja muutokset ovat vasta kehittelyasteella. Suomen on syytä ottaa pankkien kriisinratkaisun uudistamiseen kanta, jossa riskit kantavat ne, joille se kuuluukin, eli sijoittajat. Jotta riskien kantaminen toteutuu oikealla tavalla, pankeilla on oltava riittävästi alaskirjaamiskelpoisia velkoja. Lisäksi viranomaisten on oltava valppaita ja puututtava ajoissa ongelmapankkien toimintaan.”

Sijoittajanvastuu toteutui alkukevään pankkiturbulenssissa

Pankkien kriisinratkaisuun ja sen sääntelyyn liittyvät myös muun muassa yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin ja sveitsiläisen Credit Suissen kaatumiset. Näiden pankkien tapauksissa kriisinratkaisu toimi pitkälti kuten pitääkin: osakkeenomistajia ja riskisijoittajia ei pelastettu veronmaksajien tai tallettajien varoilla.

”Ongelmapankkeja ei otettu haltuun välttämättä aivan täydellisesti, mutta näillä näkymin riittävän hyvin. Laajamittainen markkinakaaos estettiin, ja toimet toteuttivat sijoittajanvastuuta vähintään tyydyttävästi”, Ahosniemi summaa.

Euroalueen valtiovarainministerit keskustelevat 15.5.2023 komission ehdotuksista pankkien kriisinratkaisun ja talletussuojan sääntelyn uudistamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Annika Saarikko. Suomen peruslähtökohta pankkiunionin syventämisessä pohjautuu laajamittaiseen ja tehokkaaseen sijoittajavastuuseen, jotta pankkikriiseistä koituu veronmaksajille mahdollisimman vähän kustannuksia.