Helsingin yrityskysely 2023: Kolmannes yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua

- Radikaalisti muuttunut toimintaympäristö on heikentänyt joka viidennen helsinkiläisyrityksen liiketoimintaodotuksia. Kansainvälisesti toimivilla yrityksillä odotukset ovat kuitenkin kotimarkkinayrityksiä valoisammat. Epävarmassa suhdannetilanteessa kansainvälistymisestä saadaankin kasvua, toteaa Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva.
Yritykset, joilla on myös kansainvälistä toimintaa, arvioivat kotimarkkinayrityksiä selvästi useammin, että sekä yrityksen henkilömäärä että liikevaihto tulevat kasvamaan. Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa toimii vain kotimarkkinoilla, mutta lähes neljänneksellä oli myös kansainvälistä toimintaa kuten ulkomaankauppaa tai tytäryrityksiä. Liikevaihdon kasvua ennakoivia oli eniten kansainvälisesti toimivissa yrityksissä ja informaatio- ja viestintäalalla, matkailu- ja majoitusalalla sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Keskimääräistä synkemmät liikevaihto-odotukset olivat puolestaan life science -toimialalla, rakennusalalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä kaupan alalla.
Puolet yritysvastaajista uudistaisi koulutusjärjestelmää
- Työvoiman kohtaanto-ongelma näkyy sekä pitkäaikaistyöttömien suurena määränä että tiettyjen työpaikkojen rekrytointiprosessien pitkittymisenä. Ratkaisuja on löydettävä, sillä muuten yritysten uudistuminen ja kasvu vaikeutuu, toteaa elinkeinojohtaja Rinkineva.
Lähes puolet yritysvastaajista (46 %) näki tarvetta koulutusjärjestelmän ja sisältöjen uudistamiselle. Uudistamista painottavia oli merkittävästi kaikilla aloilla. Koulutusjärjestelmän epäkohtana mainittiin useimmin ammatillisen koulutuksen puutteet. Tyytymättömimpiä ammatilliseen koulutukseen olivat rakennusalan yritykset. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on kyselyn mukaan liian vähäistä ja se aloitetaan liian myöhään, minkä vuoksi työvoimapula-aloille ei edes hakeuduta.
Reilu kolmannes on käyttänyt kaupungin palveluja, yrityspalvelut saivat parhaimmat arviot
Reilu kolmannes lähes tuhannesta yrityksestä on käyttänyt yhtä tai useampaa kaupungin palvelua 2021–2022. Kokemus kaupungin palveluista oli keskimäärin kohtuullisen hyvä, sillä asteikolla 1–5 kaikki arviot ylittivät kolmen. Yritykset olivat käyttäneet eniten lupamenettelyjä, mutta parhaimmat arviot sai kaupungin yrityspalvelut. Yrityspalvelujen tunnettuuteen pitääkin panostaa enemmän.
Helsinki pyrkii helpottamaan yritysten työvoiman saantia monin keinoin. Kaupungin vastuu työllisyydenhoidosta on jo kasvanut, vaikka vastuu työllisyyspalveluista siirretään pysyvästi alueille ja kunnille vasta vuoden 2025 alussa. Helsinki tarjoaa työnantajille työllistämiseen apua – esimerkiksi palkkatukea, Helsinki-lisää ja rekrytointiapua. Työnantajille tarjottavia työllisyyspalveluja oli käyttänyt lähes joka kymmenes yritysvastaaja.
Yritysten toivelistalla kannustinloukkujen purkaminen, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus ja työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen
Sosiaaliturvan uudistaminen kannustinloukkuja purkamalla oli yrityskyselyn mukaan yritysten tärkein resepti osaavan työvoiman saantiin. Kolmasosa yrityksistä arvioi, että se helpottaisi parhaiten työvoiman saantia. Kannustinloukkujen purkamista pidettiin tärkeimpänä toimena lähes kaikilla toimialoilla. Toiseksi eniten yritykset korostivat kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta. Asuntotarjonta ja hintataso vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka helppoa yritysten on saada työvoimaa. Kolmanneksi eniten kannatusta sai työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen valtion keinoin kuten lupaprosesseja nopeuttamalla ja verotusta muuttamalla.
Yritysten halukkuus suositella Helsinkiä sijaintipaikkana on laskenut – pääsyynä liikenteeseen kohdistuva tyytymättömyys
Selvityksessä yritykset toivat esille myös monia muita asioita, joihin kaupungin pitäisi panostaa yritysten palvelutarjonnan ja fyysisten toimintaedellytysten parantamiseksi. Eniten negatiivista palautetta tuli liikennejärjestelyistä ja pysäköinnistä. Niihin liittyvät ongelmat laskivat myös yritysten halukkuutta suositella Helsinkiä sijaintipaikkana. Kehittämiskohteina nostettiin erityisesti liikenteen sujuvuuteen, pysäköintiin ja kaavoitukseen liittyviä asioita. Yritykset toivoivat kaupungilta myös sallivampaa otetta tilojen käyttötarkoituksiin. Toisaalta Helsingin vahvuuksia eli markkinoiden kokoa, kansainvälisiä yhteyksiä ja joukkoliikennettä arvostetaan edelleen.
- Yritysten mainitsemiin haasteisiin tarttuminen tukee yrityskentän sekä koko Helsingin kilpailukykyä ja menestystä, elinkeinojohtaja Rinkineva painottaa.
Kaupunki tulee jatkamaan vuoropuhelua kyselyyn vastanneiden yritysten kanssa.
Helsingin kaupunki on selvittänyt vuodesta 2016 lähtien yritysten näkemyksiä Helsingin elinvoimaan ja yritysmyönteisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Helsingin yrityskysely 2023 – näkemyksiä elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä on neljäs aihepiiriin liittyvä selvitys. Selvityksen on laatinut Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Kaisa Saario ja se perustuu 975 Helsingissä toimivan yrityksen vastauksiin. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Helsingin kaupungin elinkeino-osaston (Business Helsinki) toimeksiannosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marja-Leena Rinkineva, elinkeinojohtaja, p. 050 559 9183, marja-leena.rinkineva@hel.fi
Kaisa Saario, selvityksen laatija, erityisasiantuntija, p. 040 561 3597, kaisa.saario@hel.fi
Viestin välitti:
Tero Lahti, viestintäasiantuntija, p. 040 334 4801, tero.j.lahti@hel.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Kaupunginvaltuusto hyväksyi satamatunnelin asemakaavan10.12.2025 20:48:51 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10. joulukuuta Jätkäsaaresta Länsiväylälle suunnitellun satamatunnelin mahdollistavan asemakaavan.
Päiväkoti Tanelille esteettömyys- ja saavutettavuustunnustus10.12.2025 10:26:02 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin vammaisneuvosto myönsi vuosittain myönnettävän esteettömyys- ja saavutettavuustunnustuksen Helsingin kaupungin päiväkoti Tanelille. Viittomakieli ja kaksikielisyys ovat luonteva osa päiväkoti Tanelin arkea.
Sotepe-toimialan palvelustrategia sekä Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavaratkaisu etenevät valtuustoon8.12.2025 18:49:05 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8. joulukuuta esittää valtuustolle sosiaali-, terveys, ja pelastustoimialan palvelustrategian 2026-2029 hyväksymistä. Kaupunginhallitus päätti viedä myös Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavamuutoksen valtuustoon hyväksyttäväksi.
EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande
KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


