Työikäisten psyykkinen kuormittuneisuus ja itsemurha-ajatukset ovat lisääntyneet – samaan aikaan lääkärille on yhä vaikeampi päästä
17.5.2023 08:20:49 EEST | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Työikäisten elämänlaatu on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain joka toinen työikäinen kokee elämänlaatunsa hyväksi, kun neljä vuotta sitten näin koki vielä yli 60 prosenttia työikäisistä. Elämänlaadulla tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta tilanteestaan, esimerkiksi terveydestä, hyvinvoinnista, sosiaalisista suhteista ja elinympäristöstä.
Tiedot käyvät ilmi THL:n laajasta Terve Suomi -väestötutkimuksesta, jonka kyselyaineisto kerättiin syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
Tutkimuksen mukaan joka viides työikäinen eli 20–64-vuotias kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt voimakkaasti sekä miehillä että naisilla vuoteen 2018 verrattuna: miehillä 13 prosentista 19 prosenttiin ja naisilla 13 prosentista 20 prosenttiin. Yleisintä psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen 20–29-vuotiailla, mutta myös 30–49-vuotiailla kuormittuneisuus on lisääntynyt.
”Tulokset ovat huolestuttavia yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Vaikka työikäisten hyvinvoinnin heikkenevästä kehityksestä on ollut viitteitä jo aiemmin, viime vuosien kriisit ovat todennäköisesti entisestään hankaloittaneet tilannetta. Tulevalla hallituskaudella työikäisten hyvinvointi tulee nostaa päätöksenteon ytimeen, sillä ikääntyvä suomalainen yhteiskunta tarvitsee terveen ja toimintakykyisen väestön”, sanoo johtava tutkija Annamari Lundqvist.
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet erityisesti alle 50-vuotiailla
Itsemurha-ajatukset ovat yleistyneet alle 50-vuotiailla. Kun vuonna 2018 itsemurha-ajatuksista kertoi joka kymmenes, nyt niistä kertoi joka kahdeksas alle 50-vuotias.
”Itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpano on nyt erityisen tärkeää. Ohjelman hankkeissa kehitetään sitä, miten kuka tahansa osaisi ottaa huolen puheeksi ja mitä sote-alan ammattilaiset tekevät itsemurhavaaran tunnistamisen jälkeen. Tämän lisäksi rohkaisemme laatimaan turvasuunnitelman itsemurha-ajatusten varalle ja ottamaan sote-palveluissa käyttöön muita hyvän hoidon keinoja nykyistä enemmän”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Yhä useampi työikäinen kertoo käyttäneensä terveyspalveluita mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Nyt 20 prosenttia työikäisistä naisista kertoo käyttäneensä mielenterveyspalveluita, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 15 prosenttia. Miehillä mielenterveyspalveluiden käyttö on vähäisempää, ja heillä palvelujen käyttö on lisääntynyt 9 prosentista 12 prosenttiin.
Suuria alueellisia eroja lääkäripalvelujen riittävyydessä
Tutkimuksen mukaan myös terveyspalveluihin pääsy on vaikeutunut. Lähes joka neljäs aikuinen kokee, ettei saa riittävästi lääkäripalveluja tarpeeseensa nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäripalvelut riittämättömäksi kokevia on Suomessa yli 800 000. Osuus on lisääntynyt lähes 10 prosenttiyksikköä sekä miehillä että naisilla vuoden 2018 jälkeen: miehillä 14 prosentista 23 prosenttiin ja naisilla 17 prosentista 27 prosenttiin. Tulokset kertovat tilanteesta ennen sote-uudistusta.
Hankalin tilanne on Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Kainuussa, joissa yli 30 prosenttia asukkaista kokee saavansa liian vähän lääkäripalveluita tarpeeseensa nähden.
”Uusilla hyvinvointialueilla on vaikea lähtötilanne, johon niiden pitäisi pystyä vastaamaan. Huonoon kehitykseen vaikuttaa todennäköisesti useita tekijöitä, kuten koronan hoitovelka, sote-uudistuksen viivästyminen ja henkilöstöpula. Suomessa myös käytetään terveydenhuoltoon vähemmän rahaa kuin Länsi-Euroopassa”, sanoo johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
”Monisäikeiseen tilanteeseen ei ole olemassa yhtä ratkaisua. Uusilla hyvinvointialueilla on vihdoin mahdollisuus lähteä kehittämään alueen palvelurakennetta ja etsimään ratkaisuja palveluiden saatavuuden parantamiseksi”, Aalto jatkaa.
Terve Suomi -tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä eri puolilta Suomea. Otos on muodostettu siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen ja hyvinvointialueittain. Tutkimukseen kutsutuista 46 prosenttia vastasi kyselyyn syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
Vuosien 2018 ja 2020 tiedot perustuvat THL:n toteuttamaan FinSote-tutkimukseen.
Lähde:
Ennakkotilasto Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista, verkkosivu
Terve Suomi 2022 -kyselytutkimuksen ennakkotuloksia. PowerPoint-esitys (pdf 589 kt)
Lisätietoja:
Annamari Lundqvist
Terve Suomen vastaava tutkija
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi
Timo Partonen
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 8859
etunimi.sukunimi@thl.fi
Anna-Mari Aalto
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 7252
etunimi.sukunimi@thl.fi
Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 21/202613.5.2026 15:03:19 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka viikko. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat keskiviikon 13.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ti 19.5. Lastensuojelutilasto julkaistaan klo 10. Tilastoon sisältyy tiedot lastensuojeluilmoituksista, lastensuojelun asiakkaista ja sijoituksista kodin ulkopuolelle. Lisätiedot: saija.jarvimaki(at)thl.fi, puh. 029 524 7632 Uutiset ti 19.5. Uutta tietoa lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön yleisyydestä. Lisätiedot: elisa.lautala(at)thl.fi, puh. 029 524 7244 ke 20.5. Sairaanhoidon chat-vastaanotot paransivat saatavuutta, mutta läsnäkäynnit eivät merkittävä
THL: sote-rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä - kannusteita, demografista mallia ja alueiden verotusoikeutta tulisi selvittää tarkemmin11.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jatkokehittämiseksi tulevina vuosina.
Hantaviruksen aiheuttama riski Euroopan väestölle erittäin pieni8.5.2026 21:00:16 EEST | Tiedote
Hantaviruksen aiheuttaman taudin laajempi leviäminen Euroopassa on epätodennäköistä ja riski kansalaisille erittäin pieni, kertoo Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) julkaisema riskinarvio. Kaksi suomalaismatkailijaa altistui mahdollisesti hantavirukselle lentokoneessa Johannesburgissa.
THL viikolla 20/20267.5.2026 15:09:34 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 7.5. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ma 11.5. Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii jatkokehittämistä, ja työssä tulisi selvittää muiden muassa nykymallin kannusteita, demografista mallia sekä alueiden verotusoikeutta, katsoo THL. Laitos on julkaissut oman ehdotuksensa rahoitusmallin jakokehittämiseksi tulevina vuosina. Lisätiedot ja materiaalipyynnöt: piritta.rautavuori(at)thl.fi Uutiset ma 11.5. Raskaudenkeskeytykset 2025 -tilasto. Sisältää tietoja raskaudenkeskeytyksistä ja keskeytystoimenpiteistä ikäryhmittäin k
Päihde- ja riippuvuuspalvelut murroksessa – asiointi siirtyy peruspalveluihin, joissa rakenteita ja osaamista on vahvistettava6.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Päihde- ja riippuvuuspalvelut ovat siirtymävaiheessa, jossa asiointi painottuu yhä enemmän peruspalveluihin. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia varhaisempaan tukeen ja tehokkaampaan hoitoonohjaukseen, mutta edellyttää palvelurakenteiden, yhteistyön ja osaamisen määrätietoista kehittämistä peruspalveluissa. Muuten uhkana on, etteivät palvelut vastaa ihmisten moninaistuviin tarpeisiin, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tila raportissa. Esimerkiksi vuonna 2024 alkoholin käytön vuoksi perusterveydenhuollon päihde- ja riippuvuushoidossa asioi 56 prosenttia enemmän asiakkaita kuin vuonna 2019. Vastaavasti erikoissairaanhoidossa asiointi on vähentynyt. – Päihde- ja riippuvuusasiointi näyttäisi siirtyvän yhä enemmän perusterveydenhuoltoon ja muihin peruspalveluihin. Tämä edellyttää, että palvelukokonaisuudet ja ammattilaisten osaaminen tukevat muutosta, sanoo erikoistutkija Kristiina Kuussaari THL:stä. - Päihde- ja riippuvuuspalvelujen tul
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme