Suurituloiset äänestivät eduskuntavaaleissa selvästi pienituloisia useammin
”Tuloilla on ollut myös aiemmissa vaaleissa suuri vaikutus äänestämiseen. Aiemminkin on ollut nähtävissä, että pienituloisimmat jättävät muita todennäköisemmin äänestämättä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson.
Myös koulutuksella on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen: korkeasti koulutetut äänestivät eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin.
”Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli aineistossa lähes 36 prosenttiyksikköä suurempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden”, Fredriksson sanoo.
Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin lähes kaikissa ikäryhmissä, ainoastaan vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmän kohdalla miehet ohittivat naiset äänestysaktiivisuudessa. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli kuitenkin ikäjakauman nuoremmassa päässä.
”Nuoret miehet ovat naisiin verrattuna passiivisia äänestäjiä. Nuorten naisten äänestysprosentti oli noin 10 prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä suurempi.”
Työssäkäyvät olivat eduskuntavaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä, kun taas työvoiman ulkopuolella olevat käyttivät äänioikeuttaan vähiten.
Vieraskielisillä äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienenemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Vieraskielisistä äänioikeuteutuista äänesti alle 40 prosenttia, kun suomen- tai saamenkielisistä äänesti runsas 71 prosenttia ja ruotsinkielisistä jopa 76,5 prosenttia.
Analyysissä on tarkasteltu vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestäneitä oikeusministeriön äänioikeusrekisterin ja äänenkäyttötietojenperusteella. Äänenkäyttötieto voi käytännössä hiukan poiketa koko maan tasolla äänestyslippuihin perustuvista äänestystiedoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami FredrikssonYliaktuaari
Puh:029 551 2696sami.fredriksson@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Lopettaneiden yritysten määrä kasvoi edelleen voimakkaasti tammi-maaliskuussa3.7.2025 08:01:40 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan toimintansa lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700.
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme