ELY-keskukset

Palokin koskireitin kalatalousratkaisujen vaikutuksia selvitettiin (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)

Jaa
Palokin koskireitin ja vesivoimalaitoksen kalatalousratkaisuihin kytkeytyvistä kehittämismahdollisuuksista valmistui viranomaisten selvitystyö. Työssä tarkasteltiin neljää erilaista kalatalousratkaisua sekä niiden kustannuksia ja vaikutuksia muun muassa matkailuun, vesistön käyttöön ja kalatalouteen.

Vesistö- ja kalatalousvaikutukset vaihtelevat suuresti eri vaihtoehdoissa. Lisäksi työssä arvioitiin Palokin voimalaitoksen merkitystä sähkömarkkinoilla liittyen energiaomavaraisuuteen ja fossiilienergiasta luopumiseen. Säätösähkömarkkinoilla vesivoiman rooli tulee asiantuntijoiden mukaan säilymään tärkeänä, mutta Palokin voimalaitoksen ei katsottu olevan kuitenkaan korvaamaton.

Matkailulle ja kalataloudelle suurimmat hyödyt

Ohitusuomatyyppisellä ratkaisulla pyritään yhteensovittamaan vesivoimaa ja kalataloutta johtamalla ympäristövirtaama Nälönpadon kautta ohitusuomaan sekä rakentamalla teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä Koskijärven ja voimalaitoksen alakanavan välille. Ohitusuoman mitoituksena käytettiin 2 m3/s virtaamaa. Virtaama arvioidaan olevan riittävä kalojen houkuttelevuuden kannalta ja on noin 10 % Palokin keskivirtaamasta. Nälönvirran poikastuotanto olisi noin 1500–1800 vaelluspoikasta vuodessa. Virtaaman lisääminen toisi jonkin verran lisäarvoa matkailuun.

Palokin koskien ennallistaminen mahdollistaisi enimmillään noin 26 ha koskialueiden kunnostamisen lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Vaelluskalojen poikastuotannoksi arvioitiin noin 8 000–32 000 kpl/v. Palokin alueen koskien entisöinnin lisäarvo matkailulle laskettiin kahden skenaarion mukaan. Kalastusmatkailuun perustuvan tulon alueelle laskettiin olevan 330 000 euroa vuodessa edellyttäen, että vaelluskalakannat elpyvät siihen tilaan, että koskikalastus voidaan järjestää. Toisessa skenaariossa laajaan virkistyskäyttöön perustuva matkailu sisältäisi monipuolisia liikuntaan, luontoon ja virkistäytymiseen kohdistuvia aktiviteetteja. Laaja matkailukäyttö edellyttäisi alueen kaavoittamista, suunnitelmallista ja omistukseen perustuvaa rakentamista. Saavutettava matkailutulo riippuisi rakennettavan majoituskapasiteetin määrästä vaihdellen, 50 petipaikkaa tuottaisi noin 650 000 euroa ja 150 petipaikkaa noin 1 950 000 euroa vuodessa.

Palokki on sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde että Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman kärkikohde ja lisäksi Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Heinäveden reitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön. Selvitystyön toteuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Työ tehtiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Koko selvitys liitteineen löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta Kalatalous - ely - ELY-keskus (valitse aluevalinnaksi Pohjois-Savo)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kalatalous, Pohjois-Savon ELY-keskus:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen p. 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Kalatalouspäällikkö Timo Takkunen p. 0295 026 626, timo.takkunen@ely-keskus.fi


Vesistöasiat, Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199, teppo.linjama@ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Paula Mononen p. 0295 026 204, paula.mononen@ely-keskus.fi

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kärrypoluista nykypäivän huoltovarmuuden varmistajiksi14.6.2024 12:00:00 EEST | Tiedote

Sorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on suuri, noin 35 prosenttia, mutta liikennettä niillä on kohtalaisen vähän. Vaikka tyypillisellä soratiellä ajaa alle sata ajoneuvoa päivässä, niillä on kuitenkin oleellinen merkitys tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on erittäin tärkeää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye