Voimalohesta Suomen paras vaelluskalojen palauttamistoiminnan asiantuntija

Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima ovat sitoutuneet luonnon monimuotoisuuden parantamiseen. Molemmat yhtiöt ovat laatineet luonnon monimuotoisuustyölleen tavoitteet ja toimenpideohjelmat.
Yhtiöt ovat sitoutuneet vaelluskalojen palauttamiseen
Kemijoki Oy suunnittelee ja toteuttaa vaelluskalakantojen palauttamiseen liittyvät toimenpiteet yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Kemijoki Oy on esimerkiksi sitoutunut vaelluskalojen vaellusyhteyksien luomiseen Ounasjoelle ja virtavesien elinympäristökunnostuksien toteuttamiseen. Myös PVO-Vesivoiman tavoitteena on vaelluskalojen luonnonkierron kehittäminen laajapohjaisessa yhteistyössä. Iijoella tavoitteena on Iijoki-vision mukaisesti toteuttaa ensin vaelluskalojen ylösvaellusratkaisu alimmalle voimalaitokselle Raasakkaan ja kehittää ylimmälle voimalaitokselle Haapakoskelle jo valmistunutta alasvaellusreittiä. Niistä saatujen kokemusten perusteella edetään jatkossa vaiheittain.
Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima ovat vakuuttuneita siitä, että vaelluskalojen palauttaminen ja ilmastonmuutosta hillitsevän vesisähkön tuotanto voidaan sovittaa yhteen.
”Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoiman pitkän aikavälin tavoitteena on vaelluskalakantojen palauttaminen Kemijokeen ja Iijokeen. Olemme Voimalohen omistajina sitoutuneet yhdessä kehittämään yhtiöstä Suomen asiantuntevimman vaelluskalojen palauttamisen toteuttajan. Voimalohi jatkaa myös kalaistukkaiden tuottajana ja kalanistuttajana”, sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja ja Voimalohen hallituksen puheenjohtaja Jani Pulli.
Voimalohi toteuttaa jatkossa sekä Kemijoki Oy:n että PVO-Vesivoiman vaelluskalastrategioiden linjaamia toimenpiteitä Kemi- ja Iijoella ja operoi tarvittaessa myös yhtiöiden vaelluskalaratkaisuja.
”Voimalohen tekemiset laajentuvat rakennettujen jokien vaelluskalakantojen palauttamiseen, kuten kalateiden toiminnan, ylisiirtojen ja alasvaellusreittien kehittämiseen sekä jokien kalakantojen palautus- ja tuki-istutuksiin. Suomen suurimpiin vesivoiman tuottajiin kuuluvien omistajien osaaminen ja resurssit varmistavat Voimalohen tehtäväkentän menestyksekkään laajentamisen”, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
Vaiheittain ja vahvasti tutkimukseen nojautuen
Voimalohi etenee vaelluskalojen palauttamisessa vaiheittain ja tutkimuksista sekä tuloksista jatkuvasti oppien. Yhtiö tekee jo nyt laaja-alaista yhteistyötä muun muassa tutkimuslaitosten, viranomaisten sekä paikallisten osakaskuntien ja järjestöjen kanssa.
Voimalohen asiantuntemus rakentuu henkilöstön monipuoliselle osaamiselle ja pitkälle kokemukselle kalojen kasvattamisesta ja istutuksista. Yhtiön tutkimus- ja kehityspäällikkönä sekä vaelluskalojen palauttamiseen keskittyvän yksikön vetäjänä on vuoden 2023 alusta lähtien toiminut Mikko Jaukkuri, joka siirtyi Voimalohelle Luonnonvarakeskuksesta. Yhteensä Voimalohella työskentelee 17 asiantuntijaa sekä kausityöntekijöitä.
Lisätietoa
Jani Pulli
Toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Voimalohi Oy
Sähköposti jani.pulli@pvo.fi
Puhelin 050 386 2680
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4410
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jani Pulli
Toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy
Hallituksen puheenjohtaja, Voimalohi Oy
Sähköposti jani.pulli@pvo.fi
Puhelin 050 386 2680
Tuomas Timonen
Toimitusjohtaja, Kemijoki Oy
Sähköposti tuomas.timonen@kemijoki.fi
Puhelin 020 703 4410
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Kemijoki Oy
Kemijoki Oy on Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja. Yhtiö omistaa 20 vesivoimalaitosta, joista 16 sijaitsee Kemijoen vesistöalueella, kaksi Lieksanjoessa ja kaksi Kymijoessa. Lisäksi se säännöstelee Lokan ja Porttipahdan tekojärviä sekä Kemijärveä ja Olkkajärveä. Vuonna 2022 yhtiön vesivoimalaitokset tuottivat 4 750 gigawattituntia uusiutuvaa vesisähköä, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja tuetaan kansallista huoltovarmuutta. Lisätietoja Kemijoki Oy:n verkkosivuilta www.kemijoki.fi.
PVO-Vesivoima
PVO-Vesivoima Oy tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiö kuuluu Pohjolan Voima -konserniin. www.pohjolanvoima.fi; Twitter: @PVOVesivoima
Voimalohi Oy
Voimalohi on asiantuntijaorganisaatio, joka kehittää ja toteuttaa omistajiensa Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoiman vaelluskalojen palauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lisäksi Voimalohi viljelee ja kasvattaa kaloja istutettaviksi mereen ja sisävesiin sekä hankkii kalaistukkaita myös sopimusviljelijöiltä. Voimalohi on perustettu vuonna 1987 huolehtimaan omistajiensa kalataloudellisista istutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöissä sekä Lieksanjoella. Lisätietoa Voimalohesta verkkosivuilta www.voimalohi.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj
Iijoen ja Kemijoen nahkiaisten ylisiirroissa jäätiin tänä vuonna tavoitteista – lisää tutkimustietoa tarvitaan27.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.
PVO-Vesivoiman ensimmäiselle ultrakondensaattorille investointipäätös – hanke vahvistaa uusiutuvan energian kasvun tarvitsemaa nopeaa säätövoimaa23.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima on päättänyt investoida 3 megawatin ultrakondensaattoreilla toteutettuun energiavarastohankkeeseen. Iijoen Kierikin vesivoimalaitoksen alueelle sijoittuva hanke on PVO-Vesivoiman ensimmäinen, jolla pilotoidaan voimalaitoksen elinkaarta pidentävää energian varastointiteknologiaa. Energiamarkkinoiden muuttuessa tarvitaan sähköverkkoa vakauttavaa nopeaa säätövoimaa. PVO-Vesivoiman tavoitteena on rakentaa ultrakondensaattorilaitos sen jokaiselle vesivoimalaitokselle. Pilottihankkeen rakennustöiden odotetaan käynnistyvän vuoden 2024 puolella.
Iijoen Raasakan voimalaitoksen koneiston uusintatyöt vahvistivat tuotannon luotettavuutta6.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote
PVO-Vesivoima Oy:n Raasakan voimalaitoksen 2. koneiston generaattorin staattorin uusintatyöt ovat valmistuneet ja koneisto on jälleen tuotannossa Iijoella. Korvausinvestointi varmistaa voimalaitoksen luotettavaa sähköntuotantoa ja säätökykyä.
Rauman Biovoiman voimalaitoksen tuhkalla korvataan maarakentamisessa tarvittavaa sementtiä kiertotaloushankkeessa30.10.2023 08:30:00 EET | Tiedote
Rauman Biovoima Oy edistää energiantuotannossa syntyvän tuhkan uusiokäyttöä. Kymmenvuotisessa kiertotaloushankkeessa Sampaanalanlahden satama-allasta on täytetty massalla, jonka sidosaineena on Rauman Biovoiman voimalaitoksessa syntynyttä tuhkaa. Maaperän lujittamiseen käytetty tuhka korvaa sementtiä, mikä tarkoittaa merkittävästi pienempiä päästöjä. Hankkeessa UPM Rauman tehtaan alueella sijaitseva vanha satama-allas muutetaan varastoalueeksi.
Raasakan voimalaitoksella sijaitseva Kalasydän-kalatie toiminnassa2.10.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
PVO-Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan voimalaitoksella sijaitseva Kalasydän-kalatie on kiinnostanut kaloja. Tähän mennessä kalatietä on käyttänyt yhteensä 112 lohta ja taimenta sekä runsas määrä muita kalalajeja, esimerkiksi nahkiaisia. Myös ensimmäiset siiat ovat jo näyttäytyneet kalatiessä. Siian päänousun odotetaan alkavan lokakuussa. Kalasydän-kalatie otettiin käyttöön testijakson jälkeen heinäkuun puolivälissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme