Työterveyslaitos

Kunta-alan sairauspoissaolot kääntyivät jyrkkään kasvuun

Jaa
Vuonna 2022 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 20,7 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Todennäköinen syy on koronaviruksen aiheuttamat poissaolot.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 22.5.2023

Vuonna 2022 sairauspoissaolot lisääntyivät ammatista, sukupuolesta tai ikäryhmästä riippumatta, vaikka ensimmäiset koronavuodet 2020 ja 2021 eivät vielä heijastuneet lisääntyneinä sairauspoissaoloina.

Keskimäärin kuntatyöntekijät olivat pois töistä 20,7 päivää oman sairauden takia, mikä on neljä päivää enemmän kuin edellisenä vuonna.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksessa on seurattu työntekijöiden sairauspoissaoloja vuodesta 2000 alkaen. Tilasto perustuu työnantajien rekisteritietoon. Kunta10-tutkimuksen tilasto kattaa kaikki omasta sairaudesta johtuvat poissaolot ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien, mutta ei sisällä tietoa sairauspoissaolojen syistä.

– On todennäköistä, että nyt havaittu kasvu selittyy koronaviruksen aiheuttamilla poissaoloilla, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Tämän voi päätellä Kelan sairauspäivärahatilastoista, jotka antavat tietoa pitkistä yli 9 päivän poissaoloista ja niiden syistä.

– Koronaviruksen aiheuttamista sairauksista johtuvat poissaolot kasvoivat Kelan tilastoissa vuonna 2022. Sen sijaan edellisvuoden tasolla pysyivät mielenterveyden häiriöiden, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja hengityselinten sairauksien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat, Jenni Ervasti kertoo.

Eniten poissaoloja oli hoitoalan ammateissa

Hoitoalan ammatit ovat edelleen keskimääräisten sairauspoissaolojen kärjessä: varhaiskasvatuksen opettajat, perhepäivähoitajat, laitoshuoltajat, lähihoitajat, lastenhoitajat, koulunkäyntiavustajat ja kodinhoitajat olivat keskimäärin pois töistä oman sairauden takia yli 25 päivää vuonna 2022.

Vähäisintä poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä ja tiedottajilla (keskimäärin 9–11 päivää).

Suhteellisesti suurin kasvu sairauspoissaolopäivissä verrattuna edelliseen vuoteen oli puistotyöntekijöillä, kodinhoitajilla, palomiehillä ja vartijoilla, opetusalan johtajilla, laitoshuoltajilla, lastenhoitajilla ja varhaiskasvatuksen opettajilla.

Ikäryhmistä eniten sairastivat alle 30-vuotiaat, mutta ikäryhmien väliset erot eivät ole kasvaneet viime vuodesta.  

Vuonna 2022 kaikki työntekijäryhmät ovat sairastaneet

Nolla päivää sairastaneiden osuus väheni kaikissa kunta-alan ammateissa vuonna 2022. Aiempina koronavuosina etätyöhön siirtyminen ja kontaktien välttäminen oli kasvattanut niiden työntekijöiden osuutta, jotka eivät olleet vuoden aikana poissa päivääkään oman sairauden vuoksi.

Nolla päivää sairastaneiden työntekijöiden osuus oli 29 prosenttia vuonna 2021 ja enää 16 prosenttia vuonna 2022.

­­– Vähintään yksi sairauspoissaolopäivä oli viime vuonna tyypillisimmin niissä töissä, joissa on paljon ihmiskontakteja, kuten terveydenhuollon, sosiaalityön, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja pelastustoimen ammateissa. Tämäkin tukee oletusta koronaviruksesta poissaolojen taustasyynä, Ervasti sanoo.

Kaikkien ammattiryhmien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet.

– Aiempaan vuoteen verrattuna nolla päivää sairastaneiden osuus väheni eniten johtotehtävissä, joissa tosin edelleen enemmän nolla päivää sairastavia kuin monissa muissa tehtävissä, Ervasti jatkaa.

Tutustu

Kunta10-tutkimus

  • Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön seurantatutkimus.
  • Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.
  • Yli 90 000 kuntatyöntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seurataan työnantajien henkilöstörekistereistä yhdenmukaisella laskentatavalla suhteuttaen toteutuneet sairauspoissaolopäivät tehtyihin henkilötyövuosiin.
  • Nämä tilastot eivät sisällä sairauspoissaolojen syitä.
  • Yhden kunnan tilastot vuonna 2021 ja toisen kunnan tilastot vuonna 2022 jouduttiin jättämään pois kokonaistuloksesta.

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Undersökning: Fysiskt belastande arbete inom jord- och skogsbruk kräver många typer av stöd för orken22.8.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Man har fått ny information om hållbarhetsutsikterna för yrkeskarriärer inom jord- och skogsbruk. Branscherna är viktiga för livsmedelsproduktionen, försörjningsberedskapen och kriståligheten. En omfattande uppföljningsundersökning ger en uppmuntrande bild av anpassningsförmågan hos sysselsatta inom branschen. Företagare på deltid har färre utmaningar med att orka i arbetet.

Study: Coping with physically demanding agricultural and forestry work requires various types of support22.8.2025 06:00:00 EEST | Press release

There is new data on the sustainability prospects of agricultural and forestry careers. These industries are important for food production, security of supply and crisis resilience. An extensive follow-up study provides an encouraging view of the adaptability of people employed in the sector. Part-time entrepreneurs have fewer challenges in coping at work.

Ungas röst med i debatten om arbetslivet – ett nytt projekt stärker gymnasieelevernas arbetslivsfärdigheter18.8.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande

Det snabbt föränderliga arbetslivet väcker osäkerhet och oro inför framtiden bland unga. Arbetshälsoinstitutets nya projekt Taidolla työelämään (Kompetens för arbetslivet) gör gymnasieelever till aktiva medforskare i en undersökning som utreder hur arbetsmarknadscoachning och hantering av rädslor inför arbetslivet stöder arbetslivsfärdigheterna och välbefinnandet hos gymnasieelever i åldern 16–18 år.

Nuorten ääni mukaan työelämäkeskusteluun – uusi hanke vahvistaa lukiolaisten työelämävalmiuksia18.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Nopeasti muuttuva työelämä herättää nuorissa epävarmuutta ja huolta tulevaisuudesta. Työterveyslaitoksen uusi Taidolla työelämään -hanke tuo lukiolaiset aktiivisiksi kanssatutkijoiksi tutkimukseen, jossa selvitetään, miten työnhakuvalmennus ja työelämäpelkojen käsittely tukevat 16–18-vuotiaiden lukiolaisten työelämävalmiuksia ja hyvinvointia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye