Pölyttäjäpenkin tarhamehiläiset mukana huolehtimassa Tampereen kaupunkiluonnosta

A-Insinöörit jatkaa luonnon pölyttäjäkantaa täydentävän pölyttäjäpenkin hoitoa Tampereen Eteläpuistossa yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Keväällä 2022 alkaneessa kokeilussa tarhamehiläisten pesä on sijoitettu puistonpenkkiin, mikä mahdollistaa mehiläisten tuomisen maan tasolle ihmisten pariin.

– Viime kesä osoitti, miten paljon iloa luontokappaleet tuovat ihmisten arkeen. Tamperelaiset ottivat pölyttäjäpenkin todella positiivisesti vastaan, se sai oikein omat faninsa, ja mehiläiset ovat saaneet rauhassa ahkeroida ja talvehtia penkissä. Pölyttäjäpenkki sopisi virkistämään puistoja ja pihoja muuallakin, vastuullisuus- ja kehitysjohtaja Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä sanoo. 

– Tiivistyvissä kaupungeissakin voidaan vaalia luontoarvoja ja ylläpitää ihmisten luontosuhdetta, mutta se edellyttää asiaan paneutumista ja myös uusia ideoita.

Tänään 22. toukokuuta vietetään YK:n kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden päivää. Mehiläisillä on luontokadon ehkäisemisessä keskeinen tehtävä, sillä ne ovat kimalaisten rinnalla tärkeimpiä luonnon ja viljelykasvien pölyttäjiä. 

Tampereen Eteläpuiston 50 000 tarhamehiläisen yhdyskunta on talvehtinut pölyttäjäpenkissä kuningattarensa ympärille kerääntyneenä, ja aloittanut lämpötilojen noustua aktiivikautensa. Mehiläisyhdyskunta pölyttää noin miljoona kukkaa päivässä, ja siitepölyn ja meden keruumatkat ulottuvat jopa parin kilometrin päähän.

– Eteläpuiston mehiläisiä houkuttelevat kesän kulun ja kukintojen mukaan varmasti Pyynikin rinteiden marjamättäät ja Hatanpään Arboretuminin hedelmäpuut. Loppukesällä puoleensa vetävät Hämeenpuistossa kukkivat lehmukset, Tampereen kaupunginpuutarhuri Timo Koski uskoo.

– Upea luontoympäristö kuuluu kaupunkeihinkin. Tampereella hyvä esimerkki on vaikkapa Tammerkosken luontopolku. Moninaisen luonnon ja luontokappaleiden kannalta tärkeintä ovat kaupunkialueiden läpi kulkevat viheralueet, ns. viherkäytävät. Niiden ylläpitämisessä on rooli myös yksityisillä kaupunkikehittäjillä ja asukkailla, Koski muistuttaa. 

Ekologisten verkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähdätään Tampereella mm. Luonnon monimuotoisuus eli LUMO-ohjelmassa.

Pölyttäjäpenkki on mehiläistarhaaja Teemu Aittamaan keksintö, ja hänen yrityksensä Korpikuusikon hunaja hoitaa Eteläpuiston mehiläispesää. Mehiläiset lentävät penkin istuimen alla sijaitsevasta pesästä 2,3 metrin korkeudella olevan lentoaukon kautta. Penkin istuinosassa kerrotaan, että penkissä asuu mehiläisiä.

Pölyttäjäpenkin kuulumisia voi tänäkin vuonna seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #pölyttäjäpenkki.