SDP:n Eloranta: Kansalaisopistoilta leikkaaminen vähentäisi työttömien mahdollisuuksia laajentaa osaamistaan

- Säätytalolla olisi tärkeää pohtia, millaisista kursseista ja opintomahdollisuuksista oikeastaan puhutaan. Vapaata sivistystoimintaa pidetään helposti pelkkänä hyvätuloisen keskiluokan harrastustoimintana, mutta 74 prosenttia kansanopistojen opiskelijoista on suorittanut enintään toisen asteen tutkinnon. Niiden tarjonnassa kyse on muun muassa ikääntyneiden digitaitojen kehittämisestä, asiakaspalvelukoulutuksesta, työturvallisuuskorttikoulutuksista, korkeakoulutukseen valmistavista kursseista sekä ammatillisesta ja lukio koulutuksesta. Näistäkö oikeiston mielestä on muka varaa leikata, kun tavoitteena on nostaa työllisyyttä ja osaamistasoa, Eloranta ihmettelee.

– Työllistymisen esteenä on usein puuttuvat taidot ja kansalaisopistot tarjoavat monille erittäin hyvän, joustavan ja edullisen keinon kehittää omaa osaamistaan. Vähenevä kurssivalikoima ja nousevat maksut tulevat vaikeuttamaan monien työttömien työllistymistä entisestään. Vapaasta sivistystoiminnasta leikkaaminen ei ole siis hyväksi työllisyydellekään, Eloranta huomauttaa.

Kansanopistot tarjoavat myös lukio- ja ammatillista koulutusta ja ovat usein ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden omien arvioiden mukaan koulutuksen järjestäjien parhaimmistoa. Laadukkaan opetuksen pohjana pidetään kohtaamista lähiopetuksessa ja yhteisöllisyyttä.

- Kansanopistojen merkitystä ammatillisen koulutuksen tarjoajina ja nuorten syrjäytymisen ehkäisijöinä ei pidä myöskään vähätellä. Ne tarjoavat monille turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön asua ja oppia, Eloranta lisää.

- Vapaasta sivistystyöstä leikkaaminen olisi siis monesta näkökulmasta huono päätös. Suomi tarvitsee kaikkien osaamista ja panosta ja jokaisella tulee olla mahdollisuus laajentaa omaa osaamistaan. Myös vapaan sivistystyön leikkaukset ovat koulutusleikkauksia, Eloranta toteaa.