Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Vihreät investoinnit nousemassa yli 85 miljardiin euroon – teollisuushankkeiden edellytyksenä tuuli- ja aurinkovoiman ripeä lisärakentaminen

Jaa
Suomessa on suunnitteilla vähäpäästöisiä investointeja nyt jo yli 85 miljardin euron arvosta. Teollisuuden hankkeiden ja työpaikkojen realisoituminen edellyttää, että alkavan hallituskauden aikana saadaan liikkeelle massiivinen lisäys puhtaan sähkön tuotantoon. Avainasemassa on päästötön sähköntuotanto, kuten maa- ja merituulivoima sekä aurinkoenergia, vetoavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus.

EK ylläpitää maaliskuussa avatussa dataikkunassa koontitietoja Suomessa suunnitteilla olevista vihreän siirtymän ja puhtaan energian investoinneista. Viimeisimpien laskelmien mukaan investointiaikomukset ovat nousseet ennätykselliselle lähes 70 miljardin euron tasolle. Maatuulivoima ja energiansiirtoyhteydet mukaan luettuna summa ylittää 85 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan dataikkunan seurannassa on lähes 200 vihreän talouden hanketta eri puolilla Suomea.

Miljardi-investoinnit ovat kuitenkin suurelta osin vielä alkumetreillään ja myös viranomaisluvitus on usein kesken. Tulevan hallituksen päätökset vaikuttavat olennaisesti siihen, pääsevätkö teollisuushankkeet ja niiden työpaikat aidosti toteutumaan.

Teolliset investoinnit eivät toteudu ilman päästötöntä sähköä

Vähäpäästöisellä teollisuudella on konkreettinen ja välttämätön edellytys: käytössä pitää olla ennennäkemättömän paljon puhdasta sähköä. Sähkön kysyntä voi Suomessa jopa 2- tai 3-kertaistua vuoteen 2050 mennessä, varsinkin jos onnistumme nousemaan Euroopan johtavien vetymaiden joukkoon.

Avainasemassa on ydinvoiman ohella aurinkovoima sekä maa- ja merituulivoima. Aurinkovoima tasapainottaa hyvin maatuulivoiman tuotantoa. Valtavassa mittakaavassa suunniteltavat merituulivoimahankkeet puolestaan tuottavat sähköä maatuulivoimaa tasaisemmin.

Iso osa sähköntuotantoon tarvittavista investointipäätöksistä tehdään tulevan hallituskauden aikana. Jos niissä ei lähivuosina nähdä uskottavaa etenemistä, menevät myös teollisuuden investoinnit ja niiden mukanaan tuomat työpaikat muualle.

Aurinko- ja tuulivoimalla on mittavat hyödyt maakuntien elinvoimalle ja työllisyydelle

Yksistään uudet maatuulivoimainvestoinnit toisivat toteutuessaan Suomeen lähes 400 000 henkilötyövuoden verran työtä elinkaarensa aikana. Merituulivoiman taas arvioidaan työllistävän suomalaisia noin 150 000 henkilötyövuoden edestä ja tuovan Suomelle arviolta 3,2 miljardin verohyödyt.

Mikä tärkeintä, uusien teollisuus- ja energiantuotantoinvestointien talousvaikutukset jakautuvat monipuolisesti eri maakuntiin. Myös ruuhka-Suomen ulkopuoliset pienemmätkin paikkakunnat voivat nousta teollisen toiminnan vetureiksi.

Odotuksia Suomen tulevan hallituksen energiapolitiikkaan

  • Myönteistä on se, että maatuulivoiman investoinnit edistyvät jo markkinaehtoisesti. Siksi on tärkeää, ettei investointiympäristöä horjuteta uusilla maksuilla tai velvoitteilla.
  • Merituulivoiman ja aurinkovoiman kehitykselle on syytä asettaa kansalliset tavoitteet osoittamaan pitkän aikavälin suuntaa.
  • Merituulivoiman osalta hankekehitystä Suomen aluevesillä täytyy nopeuttaa. Talousvyöhykkeellä on syytä täsmentää hankekehittäjävetoisen mallin käytäntöjä mutta pidättäytyä avaamasta pitkäkestoisia prosesseja lainsäädännön päivittämiseksi.
  • Lisäksi aurinko- ja merituulivoiman osalta on tarpeen tarkastella kiinteistöverotuksen perusteita ja tasoa, jotta Suomi olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen investointiympäristö myös näille sähköntuotantomuodoille.
  • Sujuvat ja ennakoitavat investointiluvituskäytännöt ovat avainasemassa puhtaan energian hankkeissa.
  • Sähkön varastointia, joustoja ja siirtoyhteyksiä tulee edistää samanaikaisesti tukemaan kasvavaa tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia.


Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry

Mika Aalto, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry

Jaakko Hirvola, Teknologiateollisuus ry

Lisätiedot:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
Energiateollisuus ry: toimitusjohtaja Jukka Leskelä, puh. 050 593 7233
Kemianteollisuus ry: vastuullisuusjohtaja Sami Nikander, puh. 040 567 4413
Teknologiateollisuus ry: kestävän kasvun johtaja Helena Soimakallio, puh. 040 550 7706

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Satu ToivonenTiedottaja

Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen

Puh:040 821 2097satu.toivonen@ek.fi

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10
00130 Helsinki

09 420 20https://ek.fi/

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n ilmastotavoite vuodelle 2040 luo myönteistä näkymää puhtaille investoinneille2.7.2025 15:10:08 EEST | Tiedote

Komissio ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 ja tarjoaa samalla jäsenmaille uusia joustomahdollisuuksia sen saavuttamiseksi. Esitys istuu EK:n jo aiemmin liittojensa kanssa määrittelemään tavoitehaarukkaan. Puhtaan siirtymän investoinnit saavat tästä positiivista näkymää pitkälle eteenpäin. Komissio antoi tänään odotetun ehdotuksensa EU:n ilmastolain muuttamiseksi niin, että vuoden 2040 ilmastotavoite olisi 90 prosenttia verrattuna vuoden 1990 päästöihin. Näin EU edistää tavoitettaan saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Ehdotettu 2040-tavoite sisältäisi jäsenmaille tarjottuja joustoja. Maat voisivat esimerkiksi huomioida päästövähennyksissään myös EU:n ulkopuolella toteutettuja ilmastotoimia. Näiden kansainvälisten päästövähennysyksiköiden käyttöönotto on komission aiempaan ilmastopolitiikkaan verrattuna selkeä muutos, jossa on kuultu sekä jäsenmaiden että elinkeinoelämän toiveita kustannustehokkaampien päästövähennysten sallimisesta. EU:n 2040

MEDIAKUTSU 7.7. - Trumpin aikaraja umpeutuu; mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan?1.7.2025 10:31:00 EEST | Kutsu

MEDIAINFO: Trumpin aikaraja umpeutuu – mitä EU:n ja USA:n tullidiililtä odotetaan? Aika: ma 7.7. klo 14 – 14.30 Toteutus: Teams Hyvä toimittaja / toimitus USA:n ja EU:n tullineuvotteluissa odotetaan ratkaisua tai ainakin merkittävää välietappia, kun presidentti Trumpin asettama takaraja umpeutuu 8.7. Tervetuloa kuulemaan EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Timo Vuoren arvioita: Trump on uhannut asettaa EU:lle peräti 50 prosentin lisätullit, jos EU ei helpota amerikkalaisyritysten toimintaa sisämarkkinoillaan. Mitä voi päätellä neuvotteluiden etenemisestä? Syttyykö transatlanttinen kauppasota, jos diiliä ei synny? Mitkä ovat realistiset vaihtoehdot ja mitä ne tarkoittaisivat Euroopan taloudelle ja Suomen viennille? Maailmantilanne on saanut EU:n vauhdittamaan uusia kauppadiilejä myös muissa maanosissa. Kesän aikana toivotaan viimeistä sinettiä Mercosur-kauppasopimukselle, joka avaisi Suomenkin vientiyrityksille pääsyn Latinalaisen Amerikan jättimarkki

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye