Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen ja perusterveydenhuollon hoitotakuun kustannukset uhkaavat kasvaa merkittävästi sote-alan työvoimapulan vuoksi. Näin varoittaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.  

Kustannusten kasvu johtuu siitä, että osaavaa henkilöstöä ei ole saatavilla. Työnantajat joutuvat siirtämään henkilöstöä tehtävistä toiseen ja käyttämään kallista vuokrahenkilöstöä. Todellinen hinta uudistuksille voi kohota hyvinkin yli puolen miljardin.

– Tarkkaa hintalappua on vaikea arvioida, sillä ostopalvelujen tarve ja hinta vaihtelevat eri alueilla. Mittakaavaa voi hakea siitä, että vuokralääkärien kustannukset ovat jopa 2–4-kertaiset virkatyösuhteiseen lääkäriin verrattuna. Myös hoitajien vuokratyö on kasvava ilmiö, KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertoo.

– Säätytalolla on nyt paikka arvioida mitoitusten kiristyksiä ja säädettyjä velvoitteita, koska uutta henkilöstöä sääntelyn täyttämiseen ei ole palkattavissa. Ainakaan yhtään uutta tehtävää, mitoitusta tai kiristystä ei tarvita tällä hallituskaudella kuntiin eikä hyvinvointialueille. Myös koulutusmääriä ja työperäistä maahanmuuttoa pula-aloille tulisi ripeästi lisätä, sanoo KT:n tutkimusjohtaja Mika Juutinen.

Sääntelyn purkaminen vähentää kustannusten nousupainetta

Uudistusten alkuperäiset vaikutusarviot on tehty oletuksilla, että osaavaa työvoimaa olisi saatavissa kaikkialle Suomeen keskimääräisillä kustannuksilla. Vaalien alla VM:n meno- ja rakennekartoituksessa arvioitiin, että vanhustenhuollon henkilömitoitus kasvattaa vuotuisia kustannuksia 240 miljoonalla ja perusterveydenhuollon hoitotakuu 130 miljoonalla. Arviota voi KT:n mukaan pitää minimitasona. 

Alun perin vanhustenhuollon henkilöstömitoituksen kiristyksen 0,6:sta 0,7:een arvioitiin edellyttävän noin 3 800:n uuden henkilön palkkaamista. Kiristyksen kustannus riippuu henkilöstörakenteesta eli siitä, painotetaanko uutta henkilöstöä palkattaessa esimerkiksi hoiva-avustajia vai lähihoitajia. Keskiarvopalkoilla uusien henkilöiden työvoimakustannus olisi noin 157–194 miljoonaa.

Mikäli joudutaan käyttämään vuokratyövoimaa, joka olisi esimerkiksi neljänneksen kalliimpaa kuin oma henkilöstö, kustannukset voivat nousta jopa 250 miljoonaan.

Vastaavasti perusterveydenhuollon hoitotakuun vuoksi pitäisi palkata vuoteen 2026 mennessä noin 670 uutta lääkäriä ja noin 480 sairaanhoitajaa. Keskiarvopalkoilla heidän työvoimakustannuksensa olisivat 109 miljoonaa. Kuitenkin jos kilpailu vuokralääkäreistä nostaisi kulut heistä esimerkiksi kolminkertaiseksi, nousisivat henkilöstökulut 270 miljoonaan.

­– Kattavaa tietoa ylimääräisistä palkkakustannuksista eri alueilla ei ole. On kuitenkin selvää, ettei lisähenkilöstöä saada siirrettyä nykyisistä työpaikoistaan uusiin keskimääräisillä palkkakustannuksilla, Juho Ruskoaho sanoo.

Säästöjä syntyy koulutusta lisäämällä 

Kunta- ja hyvinvointialalla on tulossa muitakin kiristyksiä henkilöstö- ja asiakasmitoituksiin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön pätevyysvaatimukset kiristyvät vuonna 2030, mutta jo nyt nähdään, ettei mitoitusta pystytä noudattamaan. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärää rajoitetaan lisää ensi vuoden alusta lukien

Kustannukset näistäkin kiristyksistä ovat kymmeniä miljoonia, mutta vielä suurempi ongelma on se, ettei kelpoisia osaajia ole palkattavissa. Kun yhteen toimintoon lakisääteisesti lisätään henkilöstöä, se on työvoimapulan oloissa muista palveluista pois.

KT vaatii hallitusneuvottelijoita lisäämään koulutuspaikkoja erityisesti pahimmille pula-aloille. Esimerkiksi sosiaalityön ja lääketieteen aloituspaikkoja yliopistoissa on viime vuosina heiluteltu edestakaisin.

– Koulutuksen lisääminen on erinomaista talouspolitiikkaa. Se säästää merkittäviä summia, sillä kun henkilöstöä voidaan palkata keskimääräisillä palkkakustannuksilla kalliiden vuokrapalvelujen sijaan. Lisäksi työttömyys vähenee, verotulot kasvavat ja kansalaiset saavat tarvitsemiaan palveluita ajoissa, Juho Ruskoaho sanoo. 

Tausta: 

Sääntely kiristyy lähivuosina

• Vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitus kiristyy 0,7 hoitajaan yhtä vanhusta kohden joulukuussa 2023. Aiempi mitoitus oli 0,6 ja nykyinen on 0,65.
• Perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuu kiristyy 14 päivään syyskuussa 2023 ja 7 päivään marraskuussa 2024. Nykyinen hoitotakuu terveyskeskuksissa on kolme kuukautta. Aikarajat kiristyvät myös suun terveydenhuollossa.
• 1.1.2024 voimaan tulee myös lastensuojelun asiakasmäärän enimmäismitoitus, jonka mukaan yhdellä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 30 lasta. Aiempi mitoitus oli 35 lasta. 
• Varhaiskasvatuksessa on vuonna 2030 noudatettava henkilöstömitoitusta, jonka mukaan 2/3:n henkilöstöstä on oltava varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja, joista vähintään puolet opettajia. Vain 1/3 henkilöstöstä voi olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajia.
• Nykyisin päiväkotien henkilöstöstä 1/3:n on oltava varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajia voi olla 2/3 henkilöstöstä.