Tammelan Pyhäjärven matala vedenkorkeus puhututtaa

Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeutta mitataan Kuivajärven ja Pyhäjärven välisessä kapeikossa sijaitsevalla vedenkorkeusasemalla. Tällä hetkellä vedenkorkeus on noin 7 cm keskimääräistä vedenkorkeustasoa matalammalla (kuva 1). 

Kuva 1: Vedenkorkeus Tammelan Pyhäjärvessä (lähde: vesi.fi).

Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella

Pyhäjärveä säännöstellään vesilain mukaisen luvan perusteella ja luvan haltija on Loimijoen yläjuoksun perkausyhtiö. Säännöstelylupa liittyy 1950-luvulla toteutettuun perkaus- ja kuivatushankkeeseen ja sen tarkoituksen on ollut taata peltojen viljelykelpoisuus ja kuivatus. Vuonna 1992 lupaa on muutettu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä. Muutoksen tarkoituksena on ollut maankuivatuksen tarpeiden ohella turvata virkistyskäytön kannalta sopivat vedenkorkeudet kesäaikaan sekä riittävä juoksutus Loimijokeen.

Päätöksen mukaan Kuhalankosken padon tulvaluukkujen yläreuna saa olla enintään korkeudella 96,60 m (N60), eikä vedenkorkeus padolla saa ylittää tätä tasoa. Vedenkorkeuden vuorokausikeskiarvo padolla on tänä keväänä ollut lähes tuossa tasossa.

Vedenjuoksua padolla on säännösteltävä luvan juoksutusohjeen mukaisesti. Juoksutus on määritelty Pyhäjärven eri vedenkorkeuksille ja ajanjaksoille. Suurimman osan vuotta juoksutus toimii purkautumiskäyrän tavoin eli mitä korkeampi on Pyhäjärven vedenkorkeus, sitä suurempi juoksutuksen tulee olla. Kevättulvaan varautumiseksi Pyhäjärven veden pinnan lasku tehdään 1.3. mukaisen lumen vesiarvon perusteella 1.4. mennessä sitä suurempana, mitä enemmän lunta on. Tulvan aikana vesi pyritään nostamaan 20.5. tavoitetasoon 96,95 m (N60). Ainoastaan kevättulva-aikana 1.4.–20.5. juoksutus voi olla niin suuri kuin patoaukot vetävät, muuna aikana suurin sallittu juoksutus on 20 m3/s. Minimijuoksutus on maaliskuussa 1,0 m3/s, 20.5.–31.12. 0,8 m3/s ja muina aikoina 1,2 m3/s.

Hämeen ELY-keskus ei voi määrätä juoksutuksen määrää, vaan sitä tulee säätää juoksutussäännön mukaan ja sitä hoitaa säännöstelijä ERos Power Ky. Hämeen ELY-keskus valvoo juoksutussäännön noudattamista ja sitä, että luvassa määrättyä padotuskorkeutta (+96,60, N60) ei ylitetä. Juoksutussäännön mukaan juuri nyt saa juoksuttaa 2–15 m3/s. Juoksutusta on pienennetty kuluvan viikon aikana kahdeksasta neljään m3/s. Eilen 25.5. keskimääräinen vedenkorkeuden vuorokausiarvo puolestaan oli padolla +96,59 (N60).

Tavoitekorkeuden saavuttaminen on haasteellista

Lumet sulivat tänä keväänä kolmessa erässä, ensimmäinen tulvahuippu tuli tammikuussa, toinen ennen maaliskuun loppua ja viimeinen huhtikuun alussa. Näin ollen säännöstelyluvan mukaista 20.5. asetettua tavoitekorkeutta +96,95 (N60) ei ole voitu saavuttaa.

Luvan kalenterisidonnaisuuden haasteet ovat tulleet esiin monesti aikaisemminkin. Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysin (2017) mukaan tätä Pyhäjärvelle asetettua tavoitekorkeutta ei ole pääosin voitu saavuttaa myöskään jaksolla 1992–2016, sillä kevään korkein vedenkorkeus on esiintynyt jo ennen 20.5. Ilmastonmuutoksen myötä on arvioitu, että tavoitekorkeuden saavuttaminen tulevaisuudessakin hankaloituu. Talvitulvat ja kuivat kesät todennäköisesti yleistyvät. Toisaalta myös rankkasadetulvien ennustetaan lisääntyvän.

Padotus- ja juoksutusselvitys

Hämeen ELY-keskus käynnisti 2016 hankkeen, jossa selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoella. Ennen tätä säännöstelyluvan muuttamisesta järjestettiin kaksi neuvottelua 2016 ja sovittiin jatkotoimenpiteenä edistää asiaa Loimijoen vesistön kattavassa padotus- ja juoksutusselvityksessä. Selvityksessä tarkasteltiin, miten erityisesti Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä tulisi kehittää, jotta säännöstely huomioisi paremmin Loimijoen vesistön erilaiset käyttötarpeet. Jo tuolloin oli todettu, että edeltävien vuosien talvitulvat ja keväiden aikaisuus ovat osoittaneet Tammelan Pyhäjärven kalenterisidonnaisen säännöstelyluvan lupamääräyksien hankaluuden.

Hanke valmistui 2017 ja siitä julkaistiin selvitys (doria.fi), jonka laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla yhteistyössä luvan haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa. Työn lopputulemana päädyttiin jatkamaan Pyhäjärven säännöstelyn kehittämistä suosituksilla. Ensimmäinen suositusten seurantakausi oli 2017–2021. Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä kokoontui seurantakauden jälkeen, toteutti kyselyn vesistön käyttäjille ja päätti jatkaa Pyhäjärven säännöstelyä laadittujen suositusten mukaisesti seuraavankin kauden ajan 2022–2026.

Suositusten mukaisesti jatkossakin kevättulviin varautuminen tehdään säännöstelyluvan mukaisesti maaliskuun alun lumen vesiarvon perusteella ja varautuminen (kevätkuoppa) tehdään huhtikuun alkuun mennessä. Kevättulvan jälkeen Pyhäjärven vedenkorkeus nostetaan kesäkorkeuteen siten, että Kuhalankosken padotuskorkeutta ei ylitetä kuin tilapäisesti. Kesä-elokuussa vedenkorkeus pyritään pitämään lähellä Kuhalankosken padotuskorkeutta säännöstelyluvan sallimaa juoksutuksen vaihteluväliä hyödyntäen. Suosituksen tavoitteena on parantaa varautumista kesän ja alkusyksyn kuivuuteen ja turvata riittävät virtaamat myös Loimijoessa. Syksyllä ja loppuvuonna Pyhäjärven säännöstelyssä varaudutaan säännöstelyluvan mahdollistamalla tavalla sekä tulviin että kuivuuksiin. Pyhäjärven vedenkorkeuden vuorokausikeskiarvot vuosina 2013–2023 näkyy kuvassa 2.

Kuva 2. Pyhäjärven vedenkorkeuden vuorokausikeskiarvot Saaren asteikolla vuosina 2013–2023 (lähde: ympäristöhallinnon tietojärjestelmät).

Säännöstelyn hoitamisesta on keskusteltu jälleen kevään mittaan ELY-keskuksen, luvanhaltijan ja säännöstelyn hoitajan kesken.

Mitä virkistyskäyttäjät voivat tehdä?

Paikalliset vesistön käyttäjät voivat koota voimansa yhteen ja lähteä selvittämään lupamääräysten tarkistamista.

Vesilain mukaiset luvat ovat erittäin pysyviä. Lupaviranomainen voi tarkistaa lupamääräyksiä ja antaa uusia vesilain 3 luvun 21 §:n mukaisesti. Lainkohdan mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta tarkistaa lupamääräyksiä ja antaa uusia määräyksiä, jos esimerkiksi hankkeen toteuttamisesta lupamääräysten mukaisesti aiheutuu olosuhteiden muutosten vuoksi haitallisia vaikutuksia, joita ei muutoin voida riittävästi vähentää.

Hakemuksen lupamääräysten tarkistamisesta tai uusien määräysten antamisesta voi tehdä haitallisen vaikutuksen kohteena olevan yksityisen edun haltija, kunta, valvontaviranomainen tai asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Vesilain mukaan lupamääräysten tarkistaminen tai uusien määräysten antaminen ei saa sanottavasti vähentää hankkeesta saatavaa hyötyä. Tarkistamisesta tai uusien määräysten antamisesta aiheutuvat muut kuin vähäiset edunmenetykset määrätään hakijan korvattaviksi. Luvan hakemisesta aiheutuu hakijoille kustannuksia hankkeen suunnittelusta ja lupaviranomaisen lupamaksusta.