Teollisuusneuvos Eino Kollista elämänkerta — Saha- ja puutuoteteollisuuden idearikas edelläkävijä

–Elämänkerran ja yrityshistorian ”Löysipomo – Eino Kollin työ ja elämä” julkaisemisella Marjatta ja Eino Kollin Säätiö kunnioittaa hänen mittavaa elämäntyötä. Samalla kirja on Säätiön 30 - vuotisen toiminnan juhlakirja, kertoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli.
Luovuttuaan yrityksestä Eino Kolli perusti Marjatta ja Eino Kollin Säätiön, jonka toiminta alkoi vuonna 1993. – Eino Kollin elämäntyö jatkuu Säätiössä, jonka myöntämillä apurahoilla edistetään perustajan tahdon mukaisesti erityisesti metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden kehitystyötä ja innovaatioita. Myös karjalaisen kulttuurin ja veteraanityön tukeminen olivat karjalaissyntyiselle sodan kokeneelle Eino Kollille tärkeitä.
–Hän oli rohkea yrittäjä, joka perehtyi syvällisesti koko sahateollisuuden arvoketjuun alkaen puunhankinnasta päätyen valmiiden tuotteiden kehittämiseen ja valmistukseen, sanoo Esko Kolli.
Metsä ja puu olivat Eino Kollin työ ja elämä
– Kirja täydentää kokonaiskuvaa sahateollisuuden toimialasta ja kertoo sukupolvitarinan karjalaisen evakkopojan tiestä metsäalan opintoihin ja aikansa suurimman sahateollisuuden yrityksen kehittäjäksi, kertoo kirjan kirjoittaja, toimittaja YTM Markku Laukkanen.
Tavoitteena on ollut Laukkasen mukaan Eino Kollin oman äänen kuuluminen ja ajankuvan luominen. – Hänen omat yritystoiminnan kuvauksensa perustuvat eri aikakausien haastatteluihin, muisteluksiin ja yritystoimintaa koskeviin kirjoituksiin, joita on säilynyt eri julkaisuissa ja arkistoissa. Kirjan henkilötarinat taas avaavat Kollin elämää ja merkitystä yrittäjänä ja henkilönä monipuolisesti.
Kollin menestys yrittäjänä perustui Laukkasen mukaan metsäalan osaamiseen ja näkemykseen puunjalostuksen mahdollisuuksista, mutta myös henkilökohtaiseen sitkeyteen, yritteliäisyyteen ja sosiaaliseen lahjakkuuteen.
–Hän näki puunkäytön monipuoliset mahdollisuudet ja toi markkinoille useita uusia puutuotealan tuotteita ensimmäisten joukossa, mikä turvasi suhdanteista riippumattoman yrityksen täystyöllisyyden. Metsä ja puu olivat Eino Kollin työ ja elämä.
Eino Kolli tunnisti Laukkasen mukaan oikea-aikaisesti puunkäytön kasvaneet markkinat sodan jälkeisen Suomen ja Euroopan jälleenrakentamisessa. –Ennakkoluulottomuus ja pelottomuus näkyivät hänen yritystoiminnassaan jo varhain. Esimerkiksi puutuotteiden viennin hän aloitti aikana, jolloin sitä harjoittivat vain suuryritykset. Parhaimmillaan yritys harjoitti vientiä 23 maahan, mikä loi vahvan pohjan uusille investoinneille ja laajenemiselle.
Laukkasen mukaan Kolli oli edelläkävijä myös tuotekehittelijänä. – Häntä kiinnosti puun ominaisuudet ja materiaalin testaaminen erilaisiin käyttökohteisiin. Kehitystyön seurauksena syntyi suhdanteisiin soveltuvia uusia tuotteita, kuten sormijatkettu määrämittainen sahatavara, kyllästetyt pylväät ja ratapölkyt, tuorerehusäiliö, valmiit kattoristikot sekä liimapuu, joista tuli yritystoiminnan kantavia menestystuotteita pitkäksi aikaa.
–Kollille työ ja työntekijä olivat kaikki kaikessa. Vierumäen Teollisuudella oli Eino Kollin kasvot. Hänen kunnianhimoinen tavoitteensa oli pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Yrityksessä sovellettiin paikallista sopimista, lakot ja lomautukset vältettiin.
Yritys oli haluttu työpaikka, joka tarjosi työn lisäksi monelle asunnon Vierumäen ja Heinolan seudulle. Enimmillään Vierumäen Teollisuus työllisti yli 400 henkilöä.
Karismaattinen karjalainen ”löysipomo”
Karjalaisuus näkyi ja kuului Laukkasen mukaan Eino Kollin toiminnassa. – Omat karjalaiset sukujuureni ja pitkäaikainen toimintani karjalaisen järjestötyön parissa antoivat erinomaiset lähtökohdat arvioida ja ymmärtää karjalaisuuden merkitystä hänen elämässään.
–Karjalaisen luonteen mukaisesti hän sopeutui sodan jälkeen uusille asuinsijoille ja uuteen elämään. Karjala jäi rajan taakse, mutta ei lähtenyt mielestä eikä miehestä. Kollin sosiaalisuus, yritteliäisyys, ennakkoluulottomuus, vieraanvaraisuus ja taloudellinen vaisto olivat karjalaisuutta mitä syvimmässä määrin.
Saatuaan teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1983, Eino Kolli sanoi, ettei se muuta mitään. Haastattelussaan hän sanoi olevansa mieluiten löysipomo, joka hoitaa oman vuoronsa työt ilman ison yritysjohtajan velvollisuuksia ja vastuuta. Käytännössä häntä saattoi pitää myös löysipomona, kun hän johti päivittäistä sahateollisuuden toimintaa puunhankinnasta valmiin tavaran kuljetuksiin.
–Monet ovat kysyneet tuon ”löysi” sanan merkitystä, koska se tuntuu olevan tuttu erityisesti vain puunjalostustehtaiden paikkakunnilla, joilla lähdettiin aamu- ja iltalöysiin eli -vuoroon. Sana perustunee ruotsin sanaan ”lös”, nykyruotsin ”avlösning ” tarkoittaa juuri työvuoron vaihtumista, kuvailee Laukkanen.
Eila Karhu, eila.karhu@talente.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Esko Kolli, esko.kolli@kollinsaatio.fi
Leena Jäske, leena.jaske@kollinsaatio.fi
Kirjan myynti:
Tuomo Korteniemi, tuomo.korteniemi@gmail.com
Väyläkirjat, www.vaylakirjat.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.
Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli
Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste
Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli
Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova
Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli
Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme