Tunturipöllö ja kuningaskalastaja ovat Suomen hurmaavimmat linnut

Herättääkö tiettyjen lintulajien näkeminen sinussa erityistä ällistystä tai ihastusta? Millainen lintu on sinusta “WAU!” ja millainen on “blaah”? Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tutkijat halusivat selvittää tämän kansalaistieteen avulla. Lintujen valokuviin ja kansalaisten tykkäyksiin perustuvan Iratebirds sovelluksen avulla kerättiin maailmanlaajuisesti ihmisten arvioita lintujen ulkonäöstä.
Tutkimus pisteytti asteikolla 1–10 ulkonäön viehättävyyden lähes kaikille maailman yli 10 000 lintulajille.
Suomessa säännöllisesti esiintyvien lintulajien osalta esille nousi useita erinäköisiä viehättäviä lintuja.
– Suomen kymmenestä viehättävimmäistä lajista puolet on petolintuja ja näistä peräti neljä pöllöjä. Korkeimmat pisteet sai lumivalkea tunturipöllö, joka on myös kansainvälisesti pidetyin pöllö, kertoo väitöskirjatutkija Anna Haukka Luomuksesta.
Pöllöjen, haukkojen ja kotkien lisäksi korkeita pisteitä saivat myös pienikokoiset ja usein värikkäät lintulajit. Kaikkia maailman lintuja tarkasteltaessa kärkijoukkoon nousee huomattavasti petolintuja enemmän kirkasvärisiä lintuja, joita on maailmanlaajuisesti paljon runsaammin kuin pohjoisilla leveysasteilla.
Suomalaisista linnuista suuri osa on ruskean, mustan, harmaan ja valkoisen sävyisiä, mutta mukaan mahtuu myös korkeita viehättävyyspisteitä saaneita värikkäitä lajeja.
– Korkeita pisteitä saaneita Suomessa pesiviä värikkäitä lintuja olivat muun muassa kuningaskalastaja, sinirinta ja tilhi. Pienistä linnuista myös nappisilmäinen ja pitkäpyrstöinen pyrstötiainen on erityisen pidetty, Anna Haukka kertoo.
Lintujen ulkonäöllä on merkitystä kestävään luonnonsuojeluun
Tutkimuksessa julkaistiin ensimmäinen maailmanlaajuinen avoimesti saatavilla oleva tietokanta lintujen ulkonäön viehätysvoimasta ihmisten silmissä. Kiinnostavien anekdoottien lisäksi tietokannalla on runsaasti mahdollisia tutkimussovelluksia liittyen muun muassa siihen, mikä rooli lintujen ulkonäöllä on niiden saamassa luonnonsuojelun huomiossa. Lintujen tarkkailun tiedetään olevan ihmisille hyvinvointia tuova harrastus, mutta viehättävimpiä lintuja voidaan myös häiritä herkemmin luontoturismissa.
– Toisaalta esimerkiksi laittoman lemmikkikaupan kohteeksi voi päätyä lintuja osittain niiden viehättävän ulkonäön vuoksi. Tällöin ulkonäkö voi olla myös uhka luonnonvaraisille linnuille, Anna Haukka selittää.
Tutkimus toteutettiin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Helsingin yliopistossa ja tulokset on julkaistu Scientific Data -tiedesarjassa. Tuhannet ihmiset ympäri maailmaa osallistuivat lintujen viehättävyyden arviointiin. Kansainvälisyyden kasvattamiseksi sovellus käännettiin yhteensä kahdellekymmenelle kielelle.
Kymmenen kärki Suomessa
Suomessa esiintyvät linnut, jotka saivat korkeimmat ulkonäköpisteet asteikolla 1-10.
- Tunturipöllö 8.02
- Kuningaskalastaja 7.66
- Viirupöllö 7.61
- Suopöllö 7.49
- Maakotka 7.47
- Viiksitimali 7.46
- Tilhi 7.37
- Pyrstötiainen 7.35
- Sinirinta 7.34
- Hiiripöllö 7.33
Alkuperäinen julkaisu
Haukka, A., Lehikoinen, A., Mammola, S. et al. The iratebirds Citizen Science Project: a Dataset on Birds’ Visual Aesthetic Attractiveness to Humans. Sci Data 10, 297 (2023). https://doi.org/10.1038/s41597-023-02169-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Anna Haukka, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luomus, anna.haukka@helsinki.fi
Yli-intendentti, Aleksi Lehikoinen, Luomus, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 045-1375732
PostDoc tutkija Andrea Santageli, andrea.santangeli@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.
Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella.
Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Dobermannien ja ihmisen sydänlihassairauksien taustalla samoja geenejä20.9.2023 07:45:00 EEST | Tiedote
Dobermannien laajentavan sydänlihassairauden geenitaustan selvittämisessä on tehty merkittävä löytö. Tutkimus auttaa ymmärtämään koiran ja ihmisen vakavien sydänlihassairauksien periytyvyyttä, sairauden syntymekanismeja ja tarjoaa uusia työkaluja niiden vastustamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme