Tekniikan vastavalmistuneilla riittämättömät taidot kestävään kehitykseen

Tekniikan alan korkeakouluista valmistuneiden kestävän kehityksen kyvykkyydet ovat yllättävän heikot. Erityisen hälyttävä tilanne on tietotekniikan vastavalmistuneiden kohdalla. Ilmiö on huolestuttava, sillä insinöörikunta on ratkaisevassa roolissa vihreässä siirtymässä, ja sen toteuttaminen puolestaan vaatii kestävän kehityksen osaamista.

Tulokset käyvät ilmi TEKin vastavalmistuneiden osaamisen kehittymistä kartoittavasta TEK Graduate Surveysta. Kysely mittaa 30 eri osaamisalueen koettua tärkeyttä ja kehittymistä opinnoissa sekä koettua tärkeyttä työelämässä. Yksi näistä osaamisalueista on kestävä kehitys.

Kestävän kehityksen ”läpileikkaavuus” kuvaa sen koetun tärkeyden ja kehittymisen muodostamaa kokonaisuutta. Jos opiskelijat arvioivat sekä tärkeyden työuralla että kehittymisen opinnoissa vähäiseksi, voidaan sanoa, että kestävän kehityksen osaamisen läpileikkaavuus on heikko. 

Eri koulutusalojen välillä on isoja eroja kestävän kehityksen läpileikkaavuudessa. Kaikista heikoin tilanne on tietotekniikan alalla. Sen lisäksi kestävän kehityksen koettu tärkeys oli heikkoa myös automaatiotekniikassa ja teknis-luonnontieteellisellä alalla. Sen sijaan esimerkiksi ympäristötekniikassa se koetaan tärkeäksi.

”Vuonna 2022 Suomessa valmistui 2 931 diplomi-insinööriä tai arkkitehtia. Heistä 63 prosenttia aloilta, joilla kestävän kehityksen läpileikkaavuus oli heikkoa tai välttävää. Kaikista heikoimmalla tasolla se on tietotekniikan alalla. ICT-alalta valmistuneet näkivät kestävän kehityksen osaamisen vähiten tärkeäksi ja kokivat vihreän osaamisen kehittyneen opinnoissa kaikista vähiten”, kertoo vastavalmistuneiden tutkimuksesta vastaava TEKin analyytikko Arttu Piri.

Pirin mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että tietotekniikan alalla kestävän kehityksen koettu tärkeys on trendinomaisessa laskussa.

”Kestävän kehityksen läpileikkaavuutta on TEKissä mitattu samalla tavalla vuosien ajan. Useimmilla koulutusaloilla näkyy kasvua sekä kestävän kehityksen osaamisen koetussa tärkeydessä omalla uralla että sen kehittymisessä opinnoissa. Tietotekniikassa kehitys on päinvastaista: koettua tärkeyttä kuvaava keskiarvo tietotekniikan alalta valmistuneilla on ollut viime vuosina laskussa”, hän kuvaa.

Yliopistojen tartuttava asiaan

Keskeisessä roolissa vihreän osaamisen painoarvon kasvattamisessa ovat yliopistot. Joissakin korkeakouluissa asiaan on jo tartuttu. Esimerkiksi LUT-yliopistossa kestävyysteemoja on integroitu tietotekniikan opintokokonaisuuteen. Turun yliopistossa opintosuunnitelmatyö on paraikaa käynnissä.

”Yliopistojen pitää osoittaa arvojohtajuutta ja kasvattaa opiskelijoita ymmärtämään nykyistä paremmin tietotekniikan rooli kestävämmän maailman rakentamisessa. Pelkkä yritysten osaajapula ei riitä syyksi tietotekniikan ammattilaisten kouluttamiselle. Vihreässä siirtymässä tarvitaan digitalisaatiota. Tämä puoli pitää saada rakennettua koulutusohjelmiin”, sanoo Arttu Piri.

TEKin kestävyysasioiden parissa työskentelevän Jussi-Pekka Teinin mukaan muutos ei välttämättä edellytä uusia pääaineohjelmia tai edes uusia kursseja.

”Paljon voidaan tehdä jo pelkästään hienosäätämällä nykyisten kurssien opetussisältöjä ja -tapoja. Tekniikan alan opinnoissa harjoitustyöt ovat keskeisessä osassa, ja niiden tehtävänannot ovat oiva paikka sisällyttää kestävyysteemoja mukaan kursseille. Sen sijaan, että harjoitustöissä keskitytään vain teknologiaan ja taloudelliseen kannattavuuteen, niissä voidaan alusta lähtien ryhtyä suunnittelemaan kestäviä tuotteita ja palveluita. Kyse on lähestymistavasta”, Teini toteaa.

Mistä 100 000 vihreää ICT-osaajaa?

Teknologiateollisuus ry on arvioinut, että vihreän siirtymän onnistumiseksi Suomeen tarvitaan seuraavien kymmenen vuoden aikana 100 000 uutta ICT-osaajaa. Tietotekniikan osaajat ovat keskeisessä roolissa vihreän siirtymän onnistumisessa, Jussi-Pekka Teini muistuttaa.

”Tietotekniikan ala ei ole ollut vihreään siirtymään kallellaan. Ala ei ole rakentanut itsestään kuvaa kestävyyshaasteiden ratkaisijana, joten opiskelijat eivät hakeudu alalle sillä perusteella. ICT-alan koulutuksessa ei myöskään ole panostettu kestävän kehityksen sisällyttämiseen opintosisältöihin. Syynä on ehkä se, että toisin kuin esimerkiksi metsä- tai energia-alan, tietotekniikan ei ole tarvinnut ponnistella sen eteen, onko se relevantti 10 vuoden päästä. Kuitenkin tietotekniikka on keskeinen osa kestävyysmurrosta. Ilman ICT-alaa vihreä siirtymä ei onnistu”, hän sanoo.

TEKin ja yliopistojen yhteinen TEK Graduate Survey on palautekysely valmistumisvaiheessa oleville uusille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille. Vuonna 2022 siihen vastasi 1 785 opiskelijaa.