Pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikki tahot mukaan
Tarkastuslautakunnat selvittivät, miten kaupunkien hyvinvointisuunnitelmien ja talousarvioiden tavoitteet ovat toteutuneet peruskoululaisilla ja toisen asteen opiskelijoilla. Lisäksi selvitettiin, miten HYKS-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa 2021–2025 lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille asetettuja tavoitteita on edistetty ja miten nuorten päihdehoito on alueella järjestetty.
Arvioinnin tulosten mukaan kaupungit ja HUS ovat tehneet monenlaisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön, opiskeluhuollon henkilöstöä on lisätty ja kaupunkien ammattilaisia koulutettu laajasti lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettujen lyhytterapiamenetelmien käyttöön. Kaupungit ovat myös perustaneet lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoitoon keskittyviä uusia yksiköitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken tehdään yhteistyötä hoitoketjujen ja hoidon porrastuksen kehittämiseksi ja HUS on kehittänyt kunnille tarjottavia konsultaatiopalveluja.
Kehittämistyöstä huolimatta lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on edelleen ongelmia. Nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidolle ei ole selkeitä vastuutahoja ja erityisesti lääkäreistä ja psykologeista on pulaa. Näihin asioihin pääkaupunkiseudun tarkastuslautakunnat kiinnittivät huomiota myös vuonna 2018 arvioidessaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyä. Vaikka kehittämistä on tehty paljonkin, hoidon ja palvelun piiriin pääsyssä on yhä puutteita.
Arvioinnissa tunnistettiin tarve luoda pysyvät palvelurakenteet niille lapsille ja nuorille, joiden auttaminen edellyttää sekä lastensuojelun että psykiatrian asiantuntemusta. Lisäksi havaittiin, että nuorten päihdehoidon järjestelmä pääkaupunkiseudulla on pirstaleinen. Maahanmuuttaja- ja vieraskieliset lapset ja nuoret nousivat esiin ryhmänä, jonka hyvinvointiin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.
Tarkastuslautakunnat pitävät tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla edelleen tiivistetään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottavien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja selkiytetään niiden rooleja ja tehtäviä. Sujuvia hoito- ja palveluketjuja on kehitettävä aiempaa määrätietoisemmin ja etsittävä keinoja henkilöstöresurssien turvaamiseksi. Lisäksi on varmistettava riittävä tietopohja, jonka perusteella lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan johtaa, seurata ja arvioida.
Kaupunkien ja HUSin tarkastuslautakunnat ovat antaneet aiheesta omia suosituksia arviointikertomuksissaan 2022:
- Espoo: www.espoo.fi/fi/espoon-kaupunki/paatoksenteko/ulkoinen-tarkastus
- Helsinki: www.arviointikertomus.fi
- Kauniainen: www.kauniainen.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/valiokunnat-ja-muut-toimielimet/tarkastusvaliokunta/
- Vantaa: www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio/ulkoinen-tarkastus
- HUS: www.arviointikertomushus.fi
Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarvioinnin ohjausryhmä
Matti Parpala
yhteisarvioinnin ohjausryhmän puheenjohtaja, HUSin tarkastuslautakunta, pj
p. 040 846 3847
Paula Viljakainen
Espoon tarkastuslautakunta, pj
p. 050 5727 497
Tuire Kaimio
Vantaan tarkastuslautakunta, pj
Tuula Lehmuskoski
Kauniaisten tarkastusvaliokunta, pj
tuula.lehmuskoski@kauniainen.fi
p. 040 733 1109
Nuutti Hyttinen
Helsingin tarkastuslautakunta, pj
p. 040 024 6182
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme