Pääkaupunkiseudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen tarvitaan kaikki tahot mukaan
Tarkastuslautakunnat selvittivät, miten kaupunkien hyvinvointisuunnitelmien ja talousarvioiden tavoitteet ovat toteutuneet peruskoululaisilla ja toisen asteen opiskelijoilla. Lisäksi selvitettiin, miten HYKS-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmassa 2021–2025 lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille asetettuja tavoitteita on edistetty ja miten nuorten päihdehoito on alueella järjestetty.
Arvioinnin tulosten mukaan kaupungit ja HUS ovat tehneet monenlaisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön, opiskeluhuollon henkilöstöä on lisätty ja kaupunkien ammattilaisia koulutettu laajasti lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettujen lyhytterapiamenetelmien käyttöön. Kaupungit ovat myös perustaneet lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoitoon keskittyviä uusia yksiköitä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken tehdään yhteistyötä hoitoketjujen ja hoidon porrastuksen kehittämiseksi ja HUS on kehittänyt kunnille tarjottavia konsultaatiopalveluja.
Kehittämistyöstä huolimatta lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on edelleen ongelmia. Nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidolle ei ole selkeitä vastuutahoja ja erityisesti lääkäreistä ja psykologeista on pulaa. Näihin asioihin pääkaupunkiseudun tarkastuslautakunnat kiinnittivät huomiota myös vuonna 2018 arvioidessaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyä. Vaikka kehittämistä on tehty paljonkin, hoidon ja palvelun piiriin pääsyssä on yhä puutteita.
Arvioinnissa tunnistettiin tarve luoda pysyvät palvelurakenteet niille lapsille ja nuorille, joiden auttaminen edellyttää sekä lastensuojelun että psykiatrian asiantuntemusta. Lisäksi havaittiin, että nuorten päihdehoidon järjestelmä pääkaupunkiseudulla on pirstaleinen. Maahanmuuttaja- ja vieraskieliset lapset ja nuoret nousivat esiin ryhmänä, jonka hyvinvointiin tulee erityisesti kiinnittää huomiota.
Tarkastuslautakunnat pitävät tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla edelleen tiivistetään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottavien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja selkiytetään niiden rooleja ja tehtäviä. Sujuvia hoito- ja palveluketjuja on kehitettävä aiempaa määrätietoisemmin ja etsittävä keinoja henkilöstöresurssien turvaamiseksi. Lisäksi on varmistettava riittävä tietopohja, jonka perusteella lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan johtaa, seurata ja arvioida.
Kaupunkien ja HUSin tarkastuslautakunnat ovat antaneet aiheesta omia suosituksia arviointikertomuksissaan 2022:
- Espoo: www.espoo.fi/fi/espoon-kaupunki/paatoksenteko/ulkoinen-tarkastus
- Helsinki: www.arviointikertomus.fi
- Kauniainen: www.kauniainen.fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/paatoksenteko/valiokunnat-ja-muut-toimielimet/tarkastusvaliokunta/
- Vantaa: www.vantaa.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio/ulkoinen-tarkastus
- HUS: www.arviointikertomushus.fi
Pääkaupunkiseudun tarkastustoimien yhteisarvioinnin ohjausryhmä
Matti Parpala
yhteisarvioinnin ohjausryhmän puheenjohtaja, HUSin tarkastuslautakunta, pj
p. 040 846 3847
Paula Viljakainen
Espoon tarkastuslautakunta, pj
p. 050 5727 497
Tuire Kaimio
Vantaan tarkastuslautakunta, pj
Tuula Lehmuskoski
Kauniaisten tarkastusvaliokunta, pj
tuula.lehmuskoski@kauniainen.fi
p. 040 733 1109
Nuutti Hyttinen
Helsingin tarkastuslautakunta, pj
p. 040 024 6182
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme