Viime vuosina rakennettiin valtaosin pieniä vuokra-asuntoja

Rakentaminen keskittyy Suomessa yhä enemmän Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle. Näihin kaupunkeihin sijoittui noin 43 prosenttia vuosina 2015–2021 koko maassa rakennetusta asuntopinta-alasta. Asuntotuotannon vuosittainen määrä oli ajanjaksolla lähes kaksinkertainen verrattuna vuosiin 2000–2009. Rakentamisen tavoissa ja alueiden asukasrakenteessa tapahtui myös merkittäviä muutoksia, jotka ovat olleet Helsingissä osin erilaisia kuin muualla pääkaupunkiseudulla.
Katsauksen tulokset osoittavat kuinka asuntotuotanto on muuttunut yksiö- ja kaksiovaltaiseksi. Yksiöiden ja kaksioiden yhteenlaskettu osuus oli Espoossa ja Helsingissä noin 57 prosenttia, Vantaalla lähes 70 ja Tampereella peräti 76 prosenttia.
Vuosina 2019–2021 valmistuneiden asuntojen keskikoko on romahtanut. Vantaalla valmistuneiden asuntojen keskikoko oli 47 m2 (86 m2 vuosina 2000–2009), Espoossa 58 m2 (91 m2) ja Helsingissä 57 m2 (76 m2). Lisaksi yksiöiden ja kaksioiden keskipinta-ala pieneni huomattavasti.
Uusi asuntotuotanto on painottunut vahvasti pienasuntoihin, joista suurin osa on päätynyt vuokralle. Omistusasuminen on uusissa pienasunnoissa hyvin marginaalista. Äärimmäisin esimerkki on Tampere, jossa 8 650 uudesta yksiöstä vain 330 (4 %) oli omistusasuntoja ja 6 875 oli sijoitusvuokra-asuntoja. Koska myös vanhemmassa asuntokannassa omistusasuminen on vähentynyt, mittavasta tuotannosta huolimatta pienten omistusasuntojen määrä on jopa vähentynyt. Siten voi päätellä esimerkiksi nuorten pääsyn omistusasuntoon vaikeutuneen.
Tulokset osoittavat, että tarkasteltujen kaupunkien välillä on kuitenkin selviä eroja. Helsingin rakentaminen on edelleen monipuolista verrattuna muihin tutkimuksissa oleviin kaupunkeihin.
-Pääkaupunkiseudun kehityksessä on tapahtunut merkittävä käänne, sillä tällä hetkellä Helsinki rakentaa suurempia kerrostaloasuntoja kuin Espoo ja Vantaa, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.
Myös valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen osuus tuotannosta on Helsingissä vertailukaupunkeja suurempi. Lisäksi uudet asuinalueet ovat Helsingissä väestörakenteeltaan muita seudulle rakennettuja uusia alueita tasapainoisempia.
Katsauksen tulokset nostavat esille tärkeitä havaintoja toteutuneen ja tavoitellun
asuntotuotannon välisestä erosta sekä muutosten vaikutuksesta uusien asuinalueiden väestörakenteeseen.
-Tutkimuksessa esitellään muutamia pääkaupunkiseudun uusia alueita, joista monista on tullut etenkin Vantaalla ja Espoossa erittäin vuokra-asuntovaltaisia, ja perheasuntoja on rakennettu hyvin vähän. Asukasrakenteessa on jo nyt merkkejä segregaation uhasta, sanoo väestöasiantuntija Pekka Vuori.
Mari Vaattovaara ja Pekka Vuori ovat julkaisseet vastaavanlaisen tutkimuksen myös vuonna 2002. Tuolloin Helsinki rakensi muita kaupunkeja yksipuolisempaa asuntokantaa, mutta muutti myöhemmin asuntopolitiikkaansa. Tulokset ovat nyt nähtävissä.
Tutkimusjulkaisu on julkaistu osana Helsingin kaupungin kaupunginkanslian kaupunkitietopalveluiden julkaisusarjaa, jossa aiempi vastaava selvitys on myös julkaistu.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Vaattovaara
mari.vaattovaara@helsinki.fi, 0504154861
Pekka Vuori
pekkatvuori@gmail.com
Katja Vilkama
tutkimuspäällikkö, Helsingin kaupunki
katja.vilkama@hel.fi, 0504028766
Riikka Jauhiainen
viestintäasiantuntija, Helsingin kaupunki
riikka.jauhiainen@hel.fi, 0406378236
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Neuvottelutulos Helsingin uudesta kaupunkistrategiasta: Helsinki josta voimme olla ylpeitä26.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunginhallituspuolueet ovat päässeet sopuun Helsingin uudesta kaupunkistrategiasta. Strategialla luodaan suuntaviivat ja painopisteet kaupungin toiminnalle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Strategian otsikko on Helsinki josta voimme olla ylpeitä.
MEDIAKUTSU: Pormestarikunnan tiedotustilaisuus Helsingin kaupunkistrategiasta 2025–202925.6.2025 10:00:02 EEST | Kutsu
Pormestari Daniel Sazonov julkistaa esityksensä Helsingin kaupunkistrategiaksi valtuustokaudelle 2025–2029 torstaina 26. kesäkuuta 2025 kello 10–10.45 yhdessä apulaispormestarien Johanna Laisaaren, Reetta Vanhasen, Paavo Arhinmäen ja Maarit Vierusen sekä ruotsalaisen kansanpuolueen Marcus Rantalan kanssa. Mediatilaisuus järjestetään Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla (sisäänkäynti Pohjoisesplanadi 11–13).
Helsingille uusi luonnonsuojelualueohjelma – suojeltavaksi esitetään yli 100 uutta kohdetta23.6.2025 17:45:31 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kevätkauden viimeisessä kokouksessaan 23. kesäkuuta Helsingin uuden luonnonsuojelualueohjelman vuosille 2025–2040. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Ressun peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelman.
Helsingin vilkas kongressikesä hyödyttää myös kaupunkilaisia: aivoterveyspäivänä perehdytään aivojen hyvinvointiin19.6.2025 10:00:24 EEST | Tiedote
Helsingin kongressivuodesta 2025 on luvassa vilkas. Kongresseja Helsinkiin houkuttelee muun muassa toimiva infrastruktuuri ja kaupungin tunnettuus kestävänä matkailukohteena. Taloudellisen hyödyn lisäksi vieraat jättävät Helsinkiin myös pitkäkestoista perintöä, kuten tutkimustoimintaa, verkostoja ja kaupallisia suhteita. Myös kaupungin asukkaat saavat osansa kansainvälisten huippuosaajien tietotaidosta.
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutoksen18.6.2025 20:41:46 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuoden viimeisessä kokouksessaan 18. kesäkuuta muun muassa Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutoksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme