Suomen ja Norjan välistä poroesteaitasopimusta tarkennettiin
Suomi ja Norja solmivat vuonna 2014 uuden sopimuksen poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtiosopimus tuli voimaan 1.1.2017. Asiasta on säädetty kansallisesti laissa (978/2016) sekä asetuksessa (1421/2016).
Suomen ja Norjan välillä on yhteistä aitaosuutta 450 km. Valtiosopimuksen mukainen poroaitakomissio valvoo aidan rakentamista ja kunnossapitoa. Noin 60 km pituisella aitaosuudella poroaitakomissiolla on ollut vaikeuksia löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu aidan sijainnista. Näkemysero koski valtiosopimuksen kirjausta ja sen tulkintaa: ”Angelista Vanhaan Karigasniemeen aita rakennetaan Suomen puolelle valtakunnan rajaa. Aita rakennetaan niin lähelle rajaa kuin maasto-olosuhteiden vuoksi on mahdollista”.
– Suomen osapuolen mielestä tulkinta ei ottanut luonnonmuodostumien lisäksi riittävästi huomioon muita olosuhdetekijöitä jokivarressa, kuten olemassa olevaa rakennuskantaa, toteaa poroaitakomission puheenjohtaja Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskuksesta.
Marraskuussa 2022 poroaitakomissio sai aikaan kompromissipäätöksen, joka vahvistettiin maiden välisellä noottien vaihdolla maaliskuussa 2023. Noottienvaihdolla tehty tarkennettu sopimus saatettiin voimaan 29.4.2023 valtioneuvoston asetuksella (749/2023). Muutos valtiosopimuksessa koski tulkintaa välillä Palkasjoki - Vanha Karigasniemi.
Tarkennetun sopimuksen mukaan Angelista Palkasjoelle, noin 40 kilometrin matkalle, rakennetaan uusi sopimusaita tien numero 9704 ja Inarijoen väliin, niin lähelle rajaa kuin maasto-olosuhteiden vuoksi on mahdollista. Palkasjoelta Vanhaan Karigasniemeen (Hávgalásis, Inarijoen ylityspaikka) uutta aitaa ei rakenneta, vaan sopimusaitana toimii alueella jo olemassa oleva esteaita. Inarijoen ja Kaarasjoen yli ei rakenneta aitoja. Sen sijaan jokien kummallekin puolelle rakennetaan aidat jokiin saakka sekä johdeaitoja estämään poroja ylittämästä jokia.
Poroaitakomissioon kuuluu kuusi jäsentä; kolme Suomesta ja kolme Norjasta. Valtiosopimuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on poliisi. Suomen puolelta komissioon kuuluvat Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskuksesta, Kirsi Huhtamäki Lapin poliisilaitoksesta ja Anne Ollila Paliskuntain yhdistyksestä.
Esteaidan tarkempaa valtiosopimuksen mukaista suunnittelua jatketaan kuluvan vuoden aikana. Prosessista, aikatauluista sekä maanomistajien kuulemisesta tiedotetaan myöhemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hannu Linjakumpu, Lapin ELY-keskus, poroaitakomission Suomen osapuolen puheenjohtaja, puh. 0295 037 000 (vaihde)
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Lapin ELY-keskusRovaniemi: Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo)
Kemi: Valtakatu 28
0295 037 000http://www.ely-keskus.fi/lappi
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapin ELY-keskus
Lapin tulvatilanne jatkuu rauhallisena30.4.2025 08:44:01 EEST | Tiedote
Lapin vesistöjen virtaamat pysyvät alhaisina toukokuun alussa kylmän sään vuoksi. Etelä-Lapin alueelle vapun aikaan osuva sään hetkellinen lämpeneminen voi kääntää virtaamia pieneen nousuun. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Lapissa vireää elinkeinoelämää mutta myös kasvun haasteita29.4.2025 11:11:24 EEST | Tiedote
Geopoliittisten muutosten myötä Lapin tilanne- ja kehityskuvassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Infrastruktuurin tarpeet ja keskustelu saavutettavuudesta ovat olleet runsaasti esillä sekä konkretisoituneet hankkeiksi. Lapin elinkeinoelämä on vireää ja vetovoimaista, haasteena on kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus.
Matkailu Lapin toimialojen kasvun kärkenä, merkittävää kasvua myös kaivostoiminnassa28.4.2025 10:31:34 EEST | Tiedote
Vuoden 2024 suhdannekatsauksesta käy ilmi, että Lapin liikevaihdon trendi kääntyi kasvuun ja henkilöstömäärän vuosimuutos oli liikevaihtoa myönteisempi. Toimialoista kehitystrendi on vahvimmin kasvussa majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä matkailupalveluissa. Myös kaivostoiminnassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa, liike-elämää palvelevassa toiminnassa sekä luovalla alalla ja kulttuurissa kehitystrendi on Lapissa positiivinen.
Simojoen jäänlähtö poikkeuksellisen aikainen – kylmä sää viivästyttää muiden jokien tulvaa24.4.2025 10:18:24 EEST | Tiedote
Simojoella koettiin ennätysaikainen jäänlähtö pääsiäisenä. Muiden vesistöjen tulvahuippuja saadaan vielä odottaa, sillä kylmä sää hidastaa lumen sulamista ja vesistöjen vedenkorkeuden nousua. Vesistöissä vielä paikoillaan olevat jäät voivat olla petollisia, joten jäillä liikkuessa tulee olla erityisen varovainen.
Työttömyyden kehitys Lapissa yhä koko maata myönteisempi24.4.2025 08:49:17 EEST | Tiedote
Maaliskuun lopussa Lapissa oli 8 440 työtöntä työnhakijaa. Lomautettujen määrä väheni. Työttömien osuus työvoimasta oli alin Pohjois-Lapissa ja Tunturi-Lapissa, eniten työttömien määrä kasvoi Rovaniemen seutukunnassa. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvamistaan. Avoimien työpaikkojen määrän vähenemisessä on havaittavissa hidastumista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme