Suomeen on rakennettava uusi työmarkkinamalli, jolla voidaan parantaa ostovoimaa, työssä jaksamista ja kilpailukykyä

Suomessa on muutaman kierroksen ajan ollut käytössä työnantajien ajama vientivetoinen työmarkkinamalli. Siinä yksityissektorin päänavaajana toimii teknologiateollisuus.

- Avauksen jälkeen sekä työnantaja että sovittelijan toimisto vahtivat, ettei yksikään liitto tai työntekijäryhmä saa kehitettyä omia sopimuksiaan ilman, että jokaisesta lauseesta maksetaan jokin teoreettinen hinta. Hinta maksetaan joko pienempinä palkankorotuksina tai työehtojen heikennyksenä, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko toteaa. 

Työmarkkinoiden epätasapainosta kertoo viimeisen vuoden aikana nähty laaja lakkosuma, joka yhä jatkuu.

- Vientivetoinen malli ei palvele käytännössä mitään muuta kuin vientiteollisuuden kilpailukykyä, ja se ei yksinkertaisesti vetele. Tässä mallissa yksi liitto neuvottelee, muille on tarjolla vain vierestä seuraajan rooli, Kokko toteaa ja kysyy, kuinka kauan voidaan pitää uskottavana sovittelua, joka tällä hetkellä lähtee lähes puhtaasti työnantajan tarpeista.

Uusi kolmen elementin työmarkkinamalli

AKT:ssa nähdään, että työmarkkinoille tarvitaan uusi pelikirja. Työ uuden työmarkkinamallin rakentamiseksi Suomeen pitää käynnistää heti. Tavoitteena pitää olla palkansaajien ostovoiman, työssäjaksamisen ja koko talouden kilpailukyvyn yhdistäminen.

Uutta ajattelussa on työssäjaksamisen ja sen vastakohdan työkyvyttömyyden huomioiminen voimavarana. Suomella ei ole varaa yhteenkään turhaan työkyvyttömyyseläkkeeseen tai pitkään sairaslomaan. Vapaa-aika ja työstä palautuminen on miellettävä myös työelämää kehittäväksi elementiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että malli pitää rakentaa kolmikantaisesti, työministeriön avustuksella, ennen syksyn 2024 neuvottelukierrosta.

Valtuustosta terveiset myös Säätytalolle

- Emme tarvitse sanelua ja pakkolakeja, vaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä, AKT:n varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.

Hallitusohjelmatyössä on nyt väläytetty ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen puuttumista, mutta vain työntekijöiden osalta, mikä tarkoittaa heille veronkorotusta. Työnantajien verovähennysoikeudet pidettäisiin ennallaan. 

- Työntekijät ollaan siis laittamassa verolle, mutta työnantajia ja heidän järjestöjään ei. Säätytalolla muodostetaan linjaa, jossa työnantajien asema paranee, palkansaajien heikkenee, Blom kritisoi.

Veromätkyillä palkittaisiin näin myös sitä isoa joukkoa järjestäytyneitä työntekijöitä ja toimihenkilöitä, jotka ovat olleet äänestämässä Säätytalolla hallitusohjelmasta nyt neuvottelevat puolueet vaalivoittoon. AKT:ssa verovähennysoikeuden kohtaloa tullaan seuraamaan – tarkasti. 

Käynnissä on vakava yritys synnyttää oikeistolaisin hallitus sitten 1930-luvun. Palkansaajien edessä ovat ankeat ajat, mikäli oikeistopuolueiden vaalilupaukset viedään hallitusohjelmaan.  Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennyksen poisto, sopimusten yleissitovuuden heikentäminen sekä lakko-oikeuden rajoittaminen tähtäävät kaikki samaan maaliin: ammattiliittojen neuvotteluvoiman heikentämiseen.