Väitös: Krooninen haimatulehdus huonontaa potilaiden elämänlaatua ja vaatii usein kajoavia toimenpiteitä

Akuutti haimatulehdus voi johtaa pitkäkestoiseen eli krooniseen haimatulehdukseen. Krooninen haimatulehdus aiheuttaa usein jatkuvaa tai toistuvaa kipua sekä haiman vajaatoimintaa. Haiman vajaatoiminta ilmenee diabeteksena ja imeytymishäiriöinä kuten rasvaripulina. Lisäksi tautiin liittyy usein komplikaatioita, jotka vaativat kajoavia toimenpiteitä, kuten tähystystoimenpiteitä tai jopa kirurgiaa. Yleisimpiä komplikaatioita ovat haimanestekertymät eli pseudokystat ja sappiteiden tai haimateiden ahtaumat.
Mikael Parhialan väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan kroonista haimatulehdusta sairastavat kärsivät alentuneesta elämänlaadusta ja heillä on lyhyempi elinajanodote. Tautiin liittyvät komplikaatiot olivat suurin syy sairaalahoidolle. Yli puolelle (65 %) potilaista, jotka hoidettiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, tuli hoidon jälkeen jokin komplikaatio. Alkoholi ja tupakka olivat yleisimmät riskitekijät taudille, mutta joka viidennessä tapauksessa syy jäi epäselväksi. Krooniseen haimatulehdukseen ei siis aina liity alkoholin käyttö.
Kroonista haimatulehdusta sairastavien potilaiden joukossa kokonaan alkoholista pidättäytyvien osuus oli vajaa puolet (40 %), kun vertailuksi koko Suomen väestöstä alkoholista pidättäytyi kokonaan vain noin 20 prosenttia. Toisaalta alkoholin suurkuluttajien osuus on merkittävästi suurempi kroonista haimatulehdusta sairastavien potilaiden joukossa.
Osteoporoosi ja sarkopenia olivat yleisiä kroonista haimatulehdusta sairastavilla. Yhdellä viidestä todettiin osteoporoosi ja puolella mahdollinen sarkopenia. Hoitamaton haiman vajaatoiminta oli tutkimukseen mukaan yhteydessä osteoporoosiin.
Tutkimuksessa todettiin myös, että Suomessa kroonisen haimatulehduksen vuoksi tehtävät leikkaukset ovat harvinaisia. Parhiala muistuttaa kuitenkin, että kirurgia vaikuttaa antavan hyviä pitkäaikaistuloksia kivun hoidossa ja saattaa vähentää opiaatti- kipulääkkeiden käyttöä. Leikattujen potilaiden elämänlaatu oli samanlla tasolla kuin leikkaamattomilla kroonista haimatulehdusta sairastavilla potilailla. Ne potilaat, jotka leikattiin aikaisemmassa taudin vaiheessa, näyttivät pärjäävän paremmin leikkauksen jälkeen.
Tähystystoimenpiteillä parempi elämänlaatu
Kroonisen haimatulehduksen vuoksi tehtävät tähystystoimenpiteet ovat yleisiä: joka viidennelle potilaalle tehtiin jokin tähystystoimenpide ja suurelle osalle jopa useita kertoja. Elämänlaatu oli parempi niillä potilailla, joille oli tehty jokin tähystystoimenpide kuin niillä, joille ei tehty toimenpidettä tai jotka leikattiin kivun vuoksi. Toisaalta potilailla, joiden sairaudessa joudutaan kirurgiseen hoitoon, on taudinkuva todennäköisesti vaikeampi kuin niillä potilailla, jotka saadaan hoidettua tähystämällä.
– Kroonista haimatulehdusta sairastavilla on riski sairastua sarkopeniaan ja osteoporoosiin. Kroonista haimatulehdusta sairastavien potilaiden seuranta ja neuvonta on tarpeellista, jotta voidaan ehkäistä aliravitsemusta ja taudin etenemistä. Potilaat tarvitsevat usein kajoavia toimenpiteitä. Oireiden vuoksi tehtävät leikkaukset ovat harvinaisia, mutta voivat tuottaa hyvän pitkäaikaistuloksen, Mikael Parhiala kertoo.
Edelleen merkittävä osa kroonista haimatulehdusta sairastavista potilaista käyttää alkoholia ja tupakoi, mikä edesauttaa taudin kehittymistä ja etenemistä. Näiden potilaiden elintapaohjaukseen pitäisi panostaa enemmän. Lisäksi tulevaisuudessa tarvittaisiin lisää prospektiivisiä tutkimuksia, jotta voidaan löytää ne potilaat, jotka parhaiten hyötyvät tähystystoimenpiteistä ja toisaalta ne, joille tulisi tehdä varhainen leikkaus.
Mikael Parhialaon vatsaelinkirurgiaan erikoistuva lääkäri, joka työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Pirkanmaan hyvinvointialueella.
Väitöstilaisuus perjantaina 2. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Mikael Parhiala lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Treatment of Chronic Pancreatitis tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 kello 12 alkaen Finn-Medi 5 -rakennuksen auditoriossa, (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Arto Kokkola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikael Parhiala
mikael.parhiala@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Lapsuusiän negatiivisilla elämäntapahtumilla on yhteys aikuisiän fibromyalgiaan22.9.2023 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Aleksi Varinen selvitti väitöstutkimuksessaan fibromyalgiapotilaiden liitännäissairauksia, kokemuksia terveydenhuollosta ja oireyhtymälle altistavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvisi, että negatiiviset kokemukset, kuten koulukiusaaminen, ovat yhteydessä oireyhtymän puhkeamiseen. Terveydenhuollossa fibromyalgiapotilaat kohtaavat epävarmuutta.
Käytetyn tavaran vertaisverkkokauppa on entistä merkityksellisempää kuluttajille21.9.2023 13:20:38 EEST | Tiedote
Käytetty kelpaa nyt säästämisen ja ympäristön vuoksi. Ihmisten asenteet käytettyyn tavaraan ovat viidessä vuodessa muuttuneet myönteisimmiksi. Vertaisverkkokauppa on kiertotalouden muoto, jossa tavara siirtyy kuluttajalta toiselle.
Väitös: Liitännäisdoketakseliin liittyy elämänlaatuhaittoja paikallista eturauhassyöpää sairastavilla21.9.2023 09:30:00 EEST | Tiedote
Miikka Lehtonen tutki väitöskirjassaan, miten doketakselihoito vaikuttaa paikallista ja levinnyttä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti ilman hormonihoitoa annettavan sädehoidon vaikutusta elämänlaatuun sekä monisairauden ja fyysisen toimintakyvyn vaikutusta hoidon onnistumiseen. Lehtonen havaitsi, että paikallisen eturauhassyövän sädehoidon ja hormonihoidon liitännäisenä annettava doketakselihoito heikentää elämänlaatua lyhytaikaisesti, ja että monisairaus heikentää kokonaiselossaoloa paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen.
Tampereen yliopisto saa Suomen ensimmäisen lasten syöpä- ja veritautien professuurin19.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Uusi professuuri sijoittuu lääketieteen ja terveysteknologian tiedekuntaan. Tehtävään valittiin Olli Lohi. Lastentautien tutkimussäätiön myöntämän professuurin rahoituksen mahdollistaa Helsingin Lastenklinikan osasto 10:n lapsipotilaiden tuki ry.
Väitös: Maallikkosaarnaajat tukivat ja ravistelivat kirkkoa yhteiskunnan murroksessa13.9.2023 14:27:35 EEST | Tiedote
Maallikkomiehet saivat kirkon valtuutuksella osallistua kristinuskon opettamiseen kansalaisyhteiskunnan syntyvuosina. FM Matleena Sopanen osoittaa väitöskirjassaan, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko arvioi ja arvotti saarnalupaa anoneita miehiä. Tutkinnon suorittaneet tarjosivat kirkolle ja kristillisille yhdistyksille arvokasta työvoimaa, mutta ajoittain saarnaajat myös haastoivat kirkon arvovallan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme