Maidontuotannon myyntitulot maitotiloilla Suomessa yli miljardi euroa – vastuullisuus maidontuotannossa korostuu
1.6.2023 07:45:00 EEST | Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | Tiedote
Tänään 1.6. vietetään Maailman maitopäivää. Suomen maaseudun elinvoiman kannalta 4500 maitotilalla on merkittävä rooli. Viime vuonna maidontuotannon myyntitulot maitotiloilla ylittivät miljardin euron rajan. Maitoalalla vastuullisuus nähdään pitkän aikavälin menestystekijänä, ja eläinten hyvinvointi on yksi keskeisimmistä vastuullisuuden osatekijöistä. Esimerkkinä jo toteutetusta vastuullisuustyöstä mainittakoon maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, Naseva, joka kattaa yli 95 % maitotiloista.
Suomalaiset naudat eivät syö soijaa, vaan nurmesta tehtävä säilörehu muodostaa ruokinnan perustan. Tuotannon hyvä hygieniataso ja vähäinen lääkkeiden käyttö sekä maidon erinomainen laatu ovat myös suomalaisen maidontuotannon vahvuuksia.
Maitosektorilla on vahva tahtotila edistää nautojen hyvinvointia mahdollistamalla niiden ulkoilu, laiduntaminen ja jaloittelu. Ulkoilu edistää nautojen hyvinvointia mm. lihaskunnon, sorkkaterveyden ja lajityypillisen laumakäyttäytymisen vahvistumisen myötä.
Laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta, sillä monipuolinen laidunkasvillisuus ja lehmät houkuttelevat erilaisia eliölajeja, kuten pääskysiä ja lantakuoriaisia. Lanta vilkastuttaa maan pieneliötoimintaa sekä parantaa multavuutta. Laiduntavat eläimet tuovat myös vaihtelua maaseutumaisemaan ja ovat ensi arvoisen tärkeitä harvinaistuvien perinnebiotooppien säilyttämisessä.
Maitotilojen määrä laskenut
Vuonna 2022 maitoa tuotettiin Suomessa 2 193 miljoonaa litraa eli tuotanto väheni reilut pari prosenttia edellisvuodesta. Luomumaitoa tuotettiin vajaa 81 miljoonaa litraa, lähes saman verran kuin vuonna 2021.
Eniten maitoa tuotettiin Pohjois-Pohjanmaalla, 371 miljoonaa litraa ja Pohjois-Savossa 310 miljoonaa litraa. Edellisvuoden tapaan paikkakunnista eniten maitoa tuotettiin Kuopiossa, 69 miljoonaa litraa. Seuraavina olivat Kurikka, 60, Kiuruvesi 53 ja Kokkola 50 miljoonalla litralla.
Maitotilojen määrä väheni viime vuonna noin 400 tilalla. Vuoden 2022 lopussa Suomessa maitotiloja oli yhteensä 4572, kun vielä kymmenen vuotta sitten niitä oli kaksi kertaa enemmän.
Lypsylehmien määrä väheni viime vuonna reilulla 5000:lla ja lypsylehmiä oli Suomessa 243 200. Keskimäärin 52 lehmää per tila.
Maailman maitopäivänä 1.6. lasketaan lehmät laitumelle
Maailman maitopäivänä 1.6. lasketaan lehmät laitumelle Mäntysaaren tilalla, Valtimolla. Lehmien kesäkauden aloitusta voi tulla seuraamaan paikan päälle tai etänä. Lue lisää täältä: https://www.mtk.fi/-/lehmatlaitumelle_valtimo
Maailman maitopäivä 1.6. on YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n alulle panema juhla, jota vietetään eri puolilla maailmaa.
Lisätietoja:
Marjukka Mattio, asiantuntija, maito, MTK 050 533 8924
Luonnonvarakeskus Luken tilastot:
https://www.luke.fi/fi/uutiset/lihan-maidon-ja-kananmunien-tuotanto-vaheni-viime-vuonna https://www.luke.fi/fi/tilastot/maito-ja-maitotuotetilasto/alueittainen-maidontuotanto-2022
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaija Stormbomviestinnän suunnittelija
- maatalous, elinkeinopolitiikka, maaseutuyrittäjyys,
elintarvikkeet ja suomalainen ruoka
Marjukka Mattioasiantuntija, maitoasiamies/ maitovaltuuskunta
Puh:+358 50 533 8924marjukka.mattio@mtk.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Muistutus / kutsu: Miten lihantuottaja saa paremman hinnan? – MTK:n lihaseminaari 17.11. hakee oppia Ruotsista ja Unkarista13.11.2026 12:22:10 EET | Kutsu
Miten suomalaisen lihantuotannon kannattavuutta voidaan parantaa? Miten markkinoiden toiminta ja kotimaisen lihan markkinointi vaikuttavat tuottajan saamaan hintaan? Entä millaisia vaikutuksia EU:n tulevilla päätöksillä on suomalaisen kotieläintuotannon tulevaisuuteen?
Matkailualan järjestöjen yhteinen kannanotto: Matkailu on Suomen alihyödynnetty kasvun moottori12.11.2026 14:55:15 EET | Artikkeli
Kannanotto on julkaistu mielipidekirjoituksena Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla 5.11. ja artikkelina Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla 6.11. Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista ja kolmanneksi suurin palveluviennin ala Suomessa. Jokainen matkailuun sijoitettu euro tuo Suomeen uusia vientituloja, työpaikkoja ja verotuloja. Palvelualojen menestys onkin avainasemassa, kun Suomen talouskasvua, työllisyyttä ja julkista taloutta laitetaan kuntoon.
Hevostalousbarometri: Seitsemän kymmenestä hevosyrittäjästä arvioi taloutensa heikentyneen12.11.2026 10:17:18 EET | Tiedote
Hevosyrittäjien talous on ahtaalla. Seitsemän kymmenestä arvioi taloustilanteensa tavallista heikommaksi. Rehun, sähkön ja eläinlääkäripalvelujen hinnat nousevat, mutta yrittäjät eivät voi nostaa palvelujensa ja tuotteidensa hintoja vastaavasti, koska asiakkaiden maksukyky on heikentynyt. Hevosharrastuksesta on tullut monelle liian kallista. Talousvaikeudet uhkaavat myös suomenhevosen ja kotimaisen hevoskasvatuksen tulevaisuutta.
MTK: Uudet liito-oravaohjeistukset osoittavat tarpeen välittömään luonnonsuojelulain muutokseen10.11.2026 15:32:22 EET | Tiedote
Metsänomistajien omaisuudensuojaa ja päätösvaltaa luvataan vahvistaa Orpon hallitusohjelmassa, mutta samaan aikaan metsien käyttöön kohdistuu uusia ja vaikutuksiltaan epäselviä rajoituksia. Tuore viranomaisohjeistus liito-oravan huomioimisesta hakkuissa voi MTK:n arvion mukaan johtaa mittaviin metsien käyttörajoituksiin ja miljardiluokan taloudellisiin vaikutuksiin. MTK:n metsäjohtokunta vaatii liito-oravaohjeistuksen uudelleenarviointia ja luonnonsuojelulain korvaussäännösten pikaista uudistamista.
Herne nousi yli 50 000 hehtaariin – nyt tarvitaan keinot, joilla peltoviljely myös kannattaa6.11.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan. Viljakasvien ala pieneni vuonna 2026 noin seitsemän prosenttia, kun peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille. Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin. MTK esittää konkreettisia keinoja, joilla peltokasvituotannon kannattavuus nostetaan kestävälle tasolle. Aiheesta keskusteltiin Helsingissä tänään perjantaina MTK:n peltokasviseminaarissa, joka kokosi yli 200 viljelijää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme