Videopelaamisella ei havaittu yksiselitteisiä vaikutuksia työterveyteen
31.5.2023 12:08:20 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että videopelaamisen eri muodoilla tuskin on suurta merkitystä suomalaisten työterveyteen.

Suomen työväestön terveyttä ja pelaamista selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin tosin heikko yhteys ajallisesti suuren, yli 30 tuntia kestäneen viikoittaisen pelimäärän ja alemman työkyvyn välillä. Yhteys oli kuitenkin tilastollisesti tarkasteltuna niin heikko, ettei se vastannut kliiniseksi määriteltyä tasoa. Lisäksi havaittiin, ettei suurellakaan pelimäärällä ollut merkitsevää yhteyttä työstä palautumiseen.
Työsuojelurahaston rahoittamassa tieteidenvälisessä Ongelmapelaaminen työelämässä -hankkeessa kartoitettiin useiden menetelmien avulla työikäisen väestön pelaamista, terveyttä ja työhyvinvointia. Kaksivuotinen projekti selittää, miten videopelaaminen on verkottunut työntekijöiden elämään monimuotoisesti. Tutkimus on ajankohtainen siksikin, että Maailman terveysjärjestö WHO otti vuonna 2022 käyttöön videopelaamiseen liittyvän tautiluokituksen.
Luotettavia mittareita tarvitaan
Pelaamiseen liittyvien terveysongelmien mittaaminen on osoittautunut hankalaksi. Tutkijat huomasivat, että mittarista riippuen ongelmien esiintyvyys työväestössä vaihteli peräti 0,4–7,5 prosentin välillä.
– Olisi tärkeää kohdentaa resursseja luotettavien mittarien kehitykseen. Tällä hetkellä laajasti käytettyjä mittareita ei ole validoitu eri ikäryhmissä, saati kliinisesti, tutkimusta johtanut dosentti Veli-Matti Karhulahti korostaa.
– On todennäköistä, että koko väestön tasolla löytyy ongelmallisesti pelaavia työikäisiä, joilla on myös muita riskitekijöitä sekä terveyteen liittyviä haasteita. Yhdessä nämä seikat ovat varmasti yhteydessä heikompaan työkykyyn, epidemiologiaan erikoistunut apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff toteaa.
Kyselyiden lisäksi tutkimuksessa tehtiin yli 40 pelaamista kartoittavaa haastattelua Suomen työelämään eri tavoin osallistuvien ihmisten kanssa. Yhdessä haastateltujen ryhmässä seurattiin vuoden verran pelaajia, jotka olivat hakeneet ammattilaisten tukea ongelmalliseksi koettujen pelirutiinien parantamiseen.
– Haastattelujen perusteella pelaamiseen liittyvät terveysongelmat näyttävät olevan aina moniulotteisen elämäntilanteen summa. Ongelmat eivät ilmesty yhtäkkiä vaan kehittyvät pitkällä aikavälillä sosiaalisten ja kulttuuristen vaikutusten alaisena, Karhulahti jatkaa.
Monet työnantajat myös tukevat henkilökunnan pelaamista esimerkiksi ylläpitämällä firmaliiga-joukkueita e-urheilupeleissä tai uudistamalla työtilojaan niin, että ne mahdollistavat videopelien pelaamisen osana virkistys- ja työhyvinvointitoimintaa. Pelaamisen ja terveyden suhteen ymmärtämistä monimutkaistavat kulttuuriset arvot ja odotukset.
– Intensiivisen peliharrastuksen toimiva sovittaminen arkeen eri elämänvaiheissa riippuu lopulta siitä, miten koko yhtälö elämäntavoitteiden ja yhteiskunnan arvojen välillä pysyy kasassa. Siksi ongelmallisen pelaamisen mittaaminen ja teoreettinen ymmärtäminen on haastavaa. Siinä on tutkijoille selvitettävää vielä vuosikymmeniksi, Karhulahti toteaa.
Tutkimuksessa oli mukana myös Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö ja hanke toteutettiin Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja Liikuntatieteellisen tiedekunnan välisenä yhteistyönä. Työhön osallistuivat Karhulahden ja von Bonsdorffin lisäksi professori Raine Koskimaa, tutkijatohtori Marcel Matroncik yliopistonlehtori Matti Munukka, väitöskirjatutkija Miia Siutila ja tutkijatohtori Jukka Vahlo.
Lisätietoa hankkeen julkaisuista:
- Karhulahti, V. M., Siutila, M., Vahlo, J., & Koskimaa, R. (2022). Phenomenological strands for gaming disorder and esports play: a qualitative registered report. Collabra: Psychology, 8(1), 38819. https://doi.org/10.1525/collabra.38819
- Karhulahti, V. M., Vahlo, J., Martončik, M., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2022). Ontological Diversity in Gaming Disorder Measurement: A Nationally Representative Registered Report. Addiction Research & Theory, 31 (3). DOI: 10.1080/16066359.2022.2115033
- Karhulahti, V. M., Vahlo, J., Munukka, M., Koskimaa, R., & von Bonsdorff, M. (2023) Videopelaamisen, työkyvyn ja työstä palautumisen suhde: kansallisesti edustava rekisteröity tutkimusraportti. Psykologia 58 (2), 130–145. ISSN 2670-322X.
Lisätietoja antavat:
Veli-Matti Karhulahti, +358505336559, veli-matti.m.karhulahti@jyu.fi
Mikaela von Bonsdorff +358408053605, mikaela.vonbonsdorff@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Syksyn hakujen 2026 tulokset valmistuivat: Onnittelut kaikille valituille!20.11.2026 08:34:05 EET | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 10.9.2026. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin opiskelupaikkoihin pyrki yhteensä 621 hakijaa.
Kuusi uutta tutkimuksen lippulaivaa – JYU mukana yhdessä20.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemian lippulaivaohjelmassa aloittaa kuusi uutta tutkimuksen lippulaivaa. Uusien lippulaivojen tutkimus sisältää laajasti eri tieteenaloja. Lippulaivojen tutkimusaiheina ovat eriarvoisuus ja interventiot, globaalit terveysuhat, tekoälyosaaminen, tunteiden tutkimus, oikeudenmukainen vetysiirtymä sekä yhdistetty äly ja tietoverkot.
Väitös: Teknologia voi tehostaa painonhallintaa kuntoutuksessa19.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Teknologia-avusteinen kuntoutus voi auttaa kuntoutujia hallitsemaan painoaan, kaventamaan vyötäröään ja vähentämään kehon rasvaa. Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksen mukaan teknologia voi tuoda lisähyötyä painonhallintaan erityisesti sydänkuntoutuksessa.
QS Sustainability 2027: JYU menestyi vastuullisuusarvioinnissa18.11.2026 08:35:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui kansainvälisessä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa arvioinnissa sijalle 308. Sijoitus säilyi lähes samana viime vuodesta, jolloin se oli 296. Mukaan arviointiin oli hyväksytty kaikkiaan 2 000 yliopistoa yli sadasta maasta. Suomesta mukana oli 11 yliopistoa, joista Jyväskylän yliopisto oli viides.
Kestävyyskriisin kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja18.11.2026 07:25:00 EET | Tiedote
Millaisia kansalaistaitoja tarvitaan aikana, jolloin ympäristömuutosten tuomat haasteet vaikuttavat arkeemme yhä voimakkaammin? Jyväskylän yliopiston tutkijat nostavat esille viisi planetaarista kansalaistaitoa, jotka auttavat ihmisiä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme